Tutkimusohjelma muovien kierrätyksestä

23.6.2016

Muovien kestävän ja turvallisen kierrätyksen edistämistä on tutkittu Tekes-rahotteisessa Materiaalien arvovirrat ARVI -tutkimusohjelmassa.

Kolmivuotinen ARVI-tutkimusohjelma käynnistyi vuonna 2014. Se on yhdistänyt 18 yritystä viideltä teollisuusalalta sekä 10 tutkimusorganisaatiota ja julkisyhteisöä 13 tieteenalalta.

Tutkimusohjelma on keskittynyt neljään teemaan:

• Liiketoimintamallien ja toimintaympäristöjen kehityksen systeeminen analyysi
• Materiaalitiedon tuottaminen ja muutosten ennakoiminen
• Systeeminen resurssitehokkuus – konseptien tunnistaminen, mallinnus ja optimointi
• Tapaustutkimukset: Muovit, sähkö- ja elektroniikkaromu, yhdyskuntajäte, tuhkat.

Muovijätteessä eniten LDPE:tä

Suomen ympäristökeskus SYKE on vastannut ohjelmaan kuuluvan tietokannan kehittämistyöstä. SYKE on myös koordinoinut ohjelman muoviteemaa, jossa on selvitetty, kuinka muovien kierrätys onnistuu siten, että ratkaisut tukevat kiertotaloutta ja minimoivat terveys-, turvallisuus- ja ympäristöriskit.

Muoviteeman muita tutkimusorganisaatioita ovat Arcada ammattikorkeakoulu, Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT, Tampereen teknillinen yliopisto TUT, Itä-Suomen yliopisto UEF sekä Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy. Yrityksistä mukana ovat Borealis Polymers Oy, Destamatic Oy, Ekokem Oyj, Kuusakoski Oy, Kymenlaakson Jäte Oy, Stora Enso Wood Products Oy sekä UPM-Kymmene Oyj.

Muoviteeman tutkimusryhmä julkaisi keväällä 2016 raportin Muovien kierrätyksen tilanne ja haasteet. Selvitys kokosi taustatietoa muovijätteen kierrätyksen tilanteesta Suomessa sekä mahdollisuuksista kierrätyksen edistämiseen.

Selvityksen kokoamien arvioiden mukaan muovijätteen määrä tulee kasvamaan selvästi Suomessa. Suurin osa muovijätteestä koostuu jatkossakin kotitalouksien ja yritysten muovipakkausjätteistä.

Eurooppalaisen ennusteen mukaan vuonna 2017 muovipakkausjätteistä suurin osa, yli kolmannes, on LDPE:tä.

HDPE:n ja PET-muovin osuus muovipakkausjätteestä kasvaa noin neljännekseen. PVC-muovijätteen osuus vähenee.

Myös yhdyskuntien muovijätteestä ja maatalousmuovijätteestä suurin osa on LDPE:tä. Sen sijaan rakennussektorilla syntyvä muovijäte on pääasiassa PVC:tä. Romuautojen muovijätteistä suurin osa on PP:tä. PP:n osuus kasvaa myös sähkö- ja elektroniikkaromun muovijätteissä, vaikka suurin osa tämän sektorin muovijätteestä on jatkossakin PS- ja ABS-muoveja.

Nämä määrä- ja laatutiedot täsmentyvät ARVI-tutkimusohjelmassa vielä tehtävien yhdyskuntajätteen sekä rakennus- ja purkujätteen lajittelututkimusten avulla.

HDPE kestää kierrossa

Kirjallisiin lähteisiin pohjautuva muoviselvitys toteaa, että eri muovien välillä on eroja kierrätettävyyden kannalta.

HDPE:n on havaittu kestävän kierrätystä erittäin hyvin etenkin stabilointiaineiden lisäyksen jälkeen. 80 prosenttia HDPE:n alkuperäisistä mekaanisista ominaisuuksista säilyy vielä sadan kierrätysprosessin jälkeen. Myös PP:n on havaittu sopivan hyvin kierrätettäväksi.

Sen sijaan ABS-muovi menettää kierrätysprosessissa muun muassa iskunkestävyyttään ja kutistuvuuttaan.

ARVI-tutkimusohjelman kokeellisissa tutkimuksissa tuotetaan lisätietoa myös näistä muovilaatujen ominaisuuksista ja niiden kestävyydestä.

Kierrätettävyys suunnitteluun

Selvityksen mukaan Suomessa kuten muuallakin Euroopassa kierrätetään suhteellisesti eniten juuri pakkaussektorilla syntyvistä muovijätteistä. Maatalousmuoveista kierrätetään parikymmentä prosenttia, samoin rakentamisen muovijätteistä.

Suomessa uusiomuoveja käytetään muun muassa pakkauksiin, maatalouteen ja maanrakentamiseen, teollisuustuotteisiin ja muihin tuotteisiin kuten ämpäreihin, henkareihin, kompostoreihin ja levyihin.

Suomalaisyritykset olisivat kiinnostuneita lisäämään uusiomuovien käyttöä tuotannossaan, jos uusiomuovit ovat puhtaita ja tasalaatuisia.

Selvitys on kartoittanut mahdollisia uusia käyttökohteita uusiomuoveille. Kierrätyskäyttöä voisi lisätä muun muassa maarakentamisessa, jätevedenpuhdistuksessa ja muissa ympäristötuotteissa. Julkiset hankinnat ja taloudelliset kannustimet voisivat lisätä kierrätystuotteiden kysyntää. Selvitys muistuttaa myös, että muoviteollisuuden tulisi jo tuotteiden suunnitteluvaiheessa miettiä materiaalien elinkaarta ja kierrätettävyyttä.

Hyötyykö ympäristö?

Selvitykseen on koottu tutkimustietoa muovien kierrätyksen ympäristöhyödyistä. Kierrätys on ympäristön kannalta paras vaihtoehto, jos uusiomuovilla pystytään muovituotannossa korvaamaan neitseellistä muovia mahdollisimman paljon: referoitujen tutkimusten mukaan 70% tai enemmän. Jotta tähän päästäisiin, uusiomuovin olisi oltava korkealaatuista: puhdasta ja hyvin lajiteltua muoveittain.

Muovien kierrätysketjun prosesseja kuten puhdistusta on kuitenkin kehitettävä siten, että voidaan varmistaa ketjun kokonaiskuormituksen pysyminen alhaisena ja kierrätyksen energiahyödyntämistä parempana vaihtoehtona.