Tutkijat: Muovien kiertotalous vaatii kaikki keinot

Muovien kiertotalous vaatisi kaikki keinot käyttöön
Facebooktwitterlinkedin

Tuore tutkimus osoittaa, että nykyiset kierrätysastetavoitteet eivät riitä viemään Eurooppaa muovin kiertotalouteen.

Tutkimuksen mukaan muovien kierrätys Euroopassa on kuitenkin mahdollista nostaa korkeaksikin, jos yhdistetään kaikki tunnetut keinot kiertotalouden saavuttamiseksi.

Tämä tarkoittaa, että muovituotannon toimintaympäristöön tarvitaan perustavanlaatuisia muutoksia.

Uusiomuoveille on luotava vakaata kysyntää Euroopan muovituotannossa. Muovijätettä ei saisi viedä EU:n ulkopuolelle.

Muovituotteet olisi suunniteltava kierrätettäviksi välttäen monien muovimateriaalien seoksia. Tarvitaan myös satsauksia keräysjärjestelmiin ja kierrätysteknologioihin.

Jos kaikki keinot otetaan käyttöön, kolmen yleisimmän muovin vuosituotannosta jopa 46–60 prosenttia pystyttäisiin 50 vuoden päästä toteuttamaan kierrätetyillä uusiomuoveilla.

Suljettujen kiertojen avulla voitaisiin selvästi vähentää neitseellisten muovien kysyntää.

 

Kierrätysaste ei ohjaa ja seuraa

EU on asettanut tavoitteeksi, että kotitalouksien muovijätteestä tulisi kierrättää vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030.

Lisäksi muoviteollisuus on sitoutunut vapaaehtoisin sopimuksin kierrättämään muovipakkauksistaan vähintään 70 prosenttia ja muovijätteestään vähintään 50 prosenttia vuoteen 2040 mennessä.

Kierrätysaste on tutkijoiden mukaan puutteellinen tavoite ja huono mittari ohjaamaan muovien kiertotaloutta.

 

Yksittäisillä toimilla muovien kierrätys jää vähäiseksi

Tutkijaryhmä Marie Kampmann Eriksenin johdolla tutki erilaisia kiertotalouskeinoja ja totesi, että kierrätysasteen nosto on tavoitteena ja indikaattorina riittämätön synnyttämään pysyvää kysyntää kierrätetyille uusiomuoveille.

Tutkijaryhmä vertaili erilaisia kiertotalousaloitteita ja sitä, kuinka ne vaikuttaisivat muovien kiertotalouden kehittymiseen 50 vuodessa.

Tutkijat arvioivat, kuinka kolmen yleisimmän muovin kierrätys etenisi kuudessa eri skenaariossa. Perustilanteena käytettiin vuoden 2016 kierrätystoimia Euroopassa.

Polyeteeni (PE), polypropeeni (PP) ja polyeteenitereftalaatti (PET) ovat maailman kolme yleisintä muovilaatua. Euroopassa yli 85 prosenttia kaikista muovipakkauksista on valmistettu näistä muoveista.

Kierrätetyt uusiomuovit eivät perusuralla 50 vuoden päästäkään onnistuisi korvaamaan kuin 13–20 prosenttia neitseellisistä muoviraaka-aineista.

 

Muovijätteestä kierrätettyjä uusiomuovigranulaatteja

Uusiomuovin kysyntä mittareihin

Eri skenaarioissa yksittäiset kiertotaloustoimet saisivat vivutettua kierrätysasteen parhaimmillaankin vain 35 prosenttiin. Tämä merkitsee, että EU ei onnistuisi pääsemään asettamiinsa kierrätystavoitteisiin.

Analyysi osoitti, että kiertotalouspolitiikkaan tarvittaisiin pelkän kierrätysasteen rinnalle uusia mittareita, jotka keskittyisivät kuvaamaan sitä, millaista kysyntää teollisuudessa ja markkinoilla on uusiomuoveille.

Päättäjien tulisi tarkastella, kuinka paljon neitseellistä muovia kulutetaan, mikä on uusiomuovin osuus kaikesta käytetystä muovista muovituotannossa (kiertotalousmateriaaliaste, circular material-reuse rate, CMUR) sekä mikä on muovien suljetun kierron aste (closed-loop circularity rate, CLCR).

Viimeksi mainittu mittari kertoo, kuinka monta prosenttia muovin kysynnästä pystytään kattamaan sellaisella uusiomuovilla, joka on jalostettu samalta sektorilta tai samankaltaisista tuoteryhmistä peräisin olevasta muovijätteestä.

Tutkijat korostavat, että pelkkä kierrätysteknologian kohentaminen ei riitä, vaan uusiomuoveille on oltava kysyntää ja käyttöä muovituoteteollisuudessa ja muovia valmistavissa yrityksissä.

Tutkimus julkaistiin Environmental Science & Technology -lehdessä. Siitä kertoi Euroopan komission tutkimusta seuraava uutiskirje Science for Environment Policy.

 

 

Facebooktwitterlinkedin