Tieto resurssivirroista avaa uusia bisnesmahdollisuuksia

Facebooktwitterlinkedin

1.12.2014

Jyväskylän seudulle laaditaan parhaillaan alueellisten resurssivirtojen mallia, joka luo uusia kiinnostavia mahdollisuuksia alueen liiketoiminnan kehittämiseen. Joulukuussa julkaistavan mallin avulla voidaan esimerkiksi arvioida erilaisten toimintojen ja päätösten vaikutuksia päästöihin, luonnonvarojen käyttöön, aluetalouteen ja työllisyyteen.

Luonnonvarojen väheneminen, raaka-aineiden hinnan nousu ja niiden käytön ympäristövaikutukset pakottavat meidät muuttamaan toimintaamme tehokkaammaksi sekä vähentämään syntyviä päästöjä. Yrityksille tehokkuus on jo luonnollinen osa toimintaa, se tarkoittaa myös säästöjä kustannuksissa. Yritykset eivät kuitenkaan ole irrallisia saarekkeita, vaan toimivat tiiviisti verkostoissa ja osana yhteiskuntaa. Yritysten väliseen resurssitehokkuuteen ja sivuvirtojen hyödyntämiseen liittyy suuria mahdollisuuksia, jotka jäävät helposti huomaamatta, jos keskitytään vain yrityksen sisäisiin asioihin.

Resurssivirtojen hallinta ja luonnonvarojen optimaalinen hyödyntäminen edellyttävät yritysten omien toimien lisäksi yhteiskunnallista ohjausta, jolla voidaan suunnata ja tukea tuotantoa ja resurssien käyttöä yhä tehokkaampaan ja vähäpäästöisempään suuntaan.

Materiaalivirtoja ja niiden käytön tehokkuutta sekä ympäristövaikutuksia tulee pystyä tarkastelemaan konkreettisesti myös alueellisella tasolla. Tähän tarpeeseen Sitra on pyrkinyt vastaamaan. Ramboll Finland Oy:ssä on yhteistyössä MTT:n kanssa kehitetty Sitran toimeksiannosta alueellinen resurssivirtamalli. Hanketta ovat rahoittaneet myös MMM, TEM ja YM.

Malli on ainutlaatuinen avaus resurssivirtojen alueelliseen hallintaan. Ramboll on tehnyt Jyväskylän seudun todellisista materiaali- ja energiavirroista nyt ensimmäistä kertaa kokonaisvaltaisen katsauksen. Jatkossa mallia voivat hyödyntää muutkin alueet. Malli soveltuu niin maakunta- kuin kaupunkiseututason resurssitehokkuuden tarkasteluun, ja myös yksittäiset yritykset voivat hyödyntää mallia resurssitehokkuutensa arvioinnissa omaan toimialaansa nähden.

Mallissa materiaalivirrat rakennetaan alueelliseen materiaalivirta-analyysiin ja panos-tuotos-menetelmään perustuen. Malli kuvaa miten raha- ja materiaalimääräiset resurssivirrat ohjautuvat alueelle, alueella toimialojen välillä ja kulutukseen sekä alueelta pois. Samalla malli kuvaa, millaista arvonlisäystä resurssivirroissa tapahtuu, kuinka suuri työllistävä vaikutus alueen tuotannosta syntyy, kuinka suuret kokonaispäästöt resurssivirroista aiheutuu ja toisaalta mikä on hyödyntämättömien sivuvirtojen ja jätteiden määrä.

Malli antaa tietoa alueen kokonaisympäristövaikutuksista. Mallilla voidaan tunnistaa yritysten merkitys aluetaloudelle, työllisyydelle ja ympäristölle sekä yritysten rooli kiertotalouden edistämisessä. Tavoitteena on pyrkiä vähentämään hyödyntämättömiä sivuvirtoja, nostaa tuotteiden jalostusarvoa, tehostaa panosten käyttöä ja sitä kautta vähentää päästöjä.

Yrityksillä on työn kuluessa ollut mahdollisuus vaikuttaa mallin kehittämiseen. Mallin tarkkuutta voitaisiin jatkossa lisätä esimerkiksi tuomalla yleiseen malliin yhä enemmän tietoa yritysten todellisista materiaalivirroista, kuten käytetyistä panoksista ja tuotetuista jätteistä ja päästöistä. Todelliset materiaalivirtatiedot kattavat Jyväskylän mallista arviolta 80 prosenttia.

Mallin sovellusten avulla yritys voisi esimerkiksi arvioida oman toimintansa kerrannaisvaikutuksia, kuten koko arvoketjun vaikutuksia työllisyyteen ja ympäristöön, esimerkiksi yritysvastuuraportointia varten. Mallin avulla voisi saada myös riskianalyysin pohjaksi tietoa vaikkapa yrityksen riippuvuudesta tuontiraaka-aineista. Merkittävien investointien kohdalla voisi arvioida esimerkiksi koko arvoketjuun kohdistuvia uusia resurssitarpeita sekä työllisyys- ja ympäristövaikutuksia. Mallin avulla voisi myös arvioida, kuinka tehokkaasti alueen materiaalivirrat on hyödynnetty, minkä virtojen hyödyntämisessä voisi olla uusia bisnesmahdollisuuksia ja miltä mahdollisuuksia yrityksellä olisi korvata tuontituotteita lähituotteilla – ja sitä kautta kohentaa aluetaloutta.

Laura Järvinen

Kirjoittaja työskentelee Sitrassa asiantuntijana Kohti Resurssiviisautta -hankkeessa

Facebooktwitterlinkedin