Tee roskasta rahaa

5.10.2015

Jätteestä on tehtävä uusi luonnonvara. Se on tulevaisuuden raaka-aine. Tästä jatkuvasti täydentyvästä resurssista kannattaa ottaa kaikki hyöty irti.

Yritykset, jotka luovat toisten ylijäämästä liiketoimintaa ja arvokkaampia tuotteita, pärjäävät tulevaisuudessa. Kustannuseräksi koettu jäte muuttuu rahanarvoiseksi tuotannon tekijäksi.

Samalla säästyy luonnonvaroja sekä kaatopaikkatilaa, ja haitalliset ympäristövaikutukset vähenevät.

Tämä edellyttää muutosta suhtautumisessa jätteeseen. Pitää siirtyä kulutusyhteiskunnasta kierrätysyhteiskuntaan.

Tässä viisi perustetta, miksi muutos on yritykselle myös kannattavaa:

1. Uutta bisnestä ja parempaa kilpailukykyä

Teolliset symbioosit saavat aikaan oman toimialan ulkopuolelle ulottuvaa yhteistyötä ja uusia toimintamalleja. Niiden pohjalta syntyy uudenlaista liiketoimintaa. Yritykset tuottavat toisilleen lisäarvoa hyödyntämällä tehokkaasti toistensa sivuvirtoja, teknologiaa, osaamista tai palveluja.

Suomi esimerkiksi on puhtaiden teknologioiden ja ratkaisujen edelläkävijä. Kun hyödynnämme tämän mahdollisuuden ajoissa ja suunnitellusti, voimme luoda uusia innovaatioita ja tarjota ratkaisuja myös vientiin.

2. Raaka-aineet kiertoon ja tuottamaan lisää arvoa

Noin kolmasosaa teollisuuden ja palveluiden sivuvirroista ei käytetä hyödyksi. Suomessa tämä tarkoittaa 14,4 miljoonaa tonnia kierrätyskelpoista uusioraaka-ainetta. Polttoon päätyy sellaista materiaalia, jota voitaisiin hyödyntää materiaalina ja käyttää uudelleen.

Näistä materiaaleista saatava hyöty voidaan moninkertaistaa jalostamalla niistä entistä arvokkaampia tuotteita. Kierrätysyhteiskunnassa yhden jäte on toisen raaka-aine.

3. 10,7 miljoonaa tonnia vähemmän hiilidioksidipäästöjä

Jos edellisessä kohdassa mainitut uusioraaka-aineet olisi kierrätetty, hiilidioksidipäästöjä olisi vähennetty 10,7 miljoonalla tonnilla. Tämä vastaa 3,4 miljoonan auton vuodessa aiheuttamia päästöjä. Kiertotalouden merkitys ilmastonmuutoksen torjunnassa on merkittävä.

4. 10 000 uutta työpaikkaa

EU-tasolla jätteen kierrätyksen työllistämisvaikutusten arvioidaan olevan 25-kertaiset kaatopaikkasijoitukseen verrattuna ja kymmenkertaiset polttoon verrattuna. Suomessa tämä tarkoittaisi yli 10 000 uutta työpaikkaa.

5. Raaka-aineriippuvuus kuriin

Puolet käyttämistämme materiaaleista tuodaan rajojemme ulkopuolelta. Kun kierrätämme materiaaleja tehokkaammin, voimme vähentää riippuvuutta tuontiraaka-aineista ja ehkäistä saatavuusongelmia. Samalla rajalliset luonnonmateriaalit säästyvät seuraaville sukupolville.

Teollinen symbioosi ei ole ajatuksena uusi. Siinä vain hyödynnetään nuukuusajattelua, joka on meille suomalaisille tuttua jo historiasta.

Meillä on perinteisesti eletty niukasti. Kaikki materiaali on hyödynnetty tarkkaan niin kotona, maataloudessa kuin yrityksissä. Esimerkiksi paperitehtaiden ympärille on rakentunut kemianteollisuus- ja energiantuotantoyrityksistä koostuva integraatti, jossa yritykset ovat olleet toistensa kanssa symbioosissa.

Motiva on käynnistänyt uuden teollisten symbioosien FISS (Finnish Industrial Symbiosis System) toimintamallin vauhdittamaan symbioosien muodostumista. Keinona on verkottaa resurssien tarjoajia ja hyödyntäjiä sekä symbiooseja edistävien teknologioiden tai palveluiden tarjoajia ja asiantuntijoita.

FISS tarjoaa apua myös symbioosien ideoinnissa ja toteutuksessa. Tule mukaan, verkostoidu ja löydä sopivat kumppanit: www.teollisetsymbioosit.fi.

Paula Eskola

Kirjoittaja työskentelee johtavana asiantuntijana Motivassa. Työssään hän rakentaa resurssiviisaampaa ja vähäpäästöisempää yhteiskuntaa vauhdittamalla teollisten symbioosien syntymistä suomalaisten yritysten välille.

www.motiva.fi