Kuntien jätelaitoksia edustava Suomen Kiertovoima ry KIVO on nimennyt Vastuullisen jätehuollon veturin ja Vuoden vääntäjän. Vastuullisen jätehuollon veturiksi nimettiin Marjut…
Tämä on meidän syytämme
Suomalaiset hikoilivat viime kesänä päättymättömältä tuntuneissa helteissä. Vilja kuivui peltoon. Metsäpalot eivät roihunneet vain Kalajoella vaan ympäri maailmaa.
Normaalia ilmaston vaihtelua? Sattumaa, joka tuskin tulee toistumaan? Väärin.
Ilmastotieteen asiantuntijaelin IPCC:n tuore ilmastoraportti todistaa nyt vastaansanomattomalla varmuudella, että ilmaston lämpeneminen on ihmisen syytä.
Yli 14 000 ilmastotutkimusta ja tieteellistä julkaisua läpikäynyt hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC julkisti kuudennen arviointiraporttinsa ensimmäisen osan elokuun alussa.
Raportti osoittaa, että ihmisen ilmakehään päästämät kasvihuonekaasupäästöt aiheuttavat ilmaston lämpenemistä ja siitä johtuvia sään ääri-ilmiöitä.
”Muutokset ovat ennennäkemättömän laajoja ja nopeita. Tiedeyhteisön viesti on yhä hälyttävämpi”, summaa IPCC-työryhmän Suomen puheenjohtaja, Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Jussi Kaurola.
Hän puhui ympäristöministeriön ja Ilmatieteen laitoksen järjestämässä kansallisessa raportin tulosjulkistuksessa 9. elokuuta 2021.
Peruuttamatonta tuhoa
Globaalisti viimeinen vuosikymmen on ollut 1,1 astetta lämpimämpi kuin esiteollinen aika.
Lämpenemisen seurauksena jääpeite on pienentynyt enemmän kuin koskaan ennen. Meren pinta on noussut nopeammin kuin 3000 vuoteen.
”On täysin selvää, että ihmistoiminta aiheuttaa käytännössä kaiken lämpenemisen. Ilmakehän kasvihuonekaasupäästöjen pitoisuudet ovat korkeammalla tasolla kuin kertaakaan viimeisten 800 000 vuoden aikana”, summaa yksi raportin kirjoittajista, apulaisprofessori Annalea Lohi Helsingin yliopistosta.
Ilmastoasiantuntijat listasivat raportin julkistustilaisuudessa karuja totuuksia: On ihmisen syytä, että helleaallot, rankkasateet ja kuivuus ovat lisääntyneet, että meret ovat happamoituneet ja että lumipeite on pienentynyt.
Lämpeneminen lisää ja voimistaa näitä ilmiöitä.
Jotkin vaikutukset ovat peruuttamattomia. Esimerkiksi merten pinta tulee nousemaan satoja tai tuhansia vuosia, vaikka päästöt saataisiin saman tien nollaan.
Lämpimissä oloissa ilmakehä voi sisältää yhä enemmän vesihöyryä ja haihtuminenkin tapahtuu nopeammin. Tämä lisää sään ääri-ilmiöitä kuten kuivia kausia, rankkasateita, tulvia ja trooppisia myrskyjä. Globaali veden kierto on vaarassa.
Riskit ja vaikutukset ovat sitä suuremmat, mitä enemmän ilmasto lämpenee.
Jos ilmasto lämpenee neljään asteeseen, trooppisten myrskyjen osuuden odotetaan kasvavan 30 prosenttia. Hellepäivä olisi 5,1 astetta nykyistä kuumempi.
Hyvästit saimaannorpalle?
Suomi on yksi niistä alueista, jotka lämpenevät kaikkein nopeimmin maailmassa.
Kun globaalisti ilmasto on 20 vuodessa lämmennyt yhden asteen, Suomessa 2,3 astetta. Talvet ovat meillä lämmenneet jo kolme astetta esiteollisesta ajasta.
Jos lämpeneminen jatkuu, tämän kesän kaltaiset poikkeuksellisen kuumat kesät saattavat olla ihan tavallisia. Kesän lämpötila voi huidella jopa 40 asteen tienoilla. Toisaalta talvet olisivat pimeitä ja vesisateisia.
Vuonna 2005 tulvat nousivat Helsingin Kauppatorille. Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Hannele Korhonen kuvailee, että jatkossa vastaavia tulvia voi olla keskimäärin joka toinen vuosi.
”Ilmastonmuutos on iso uhka elonkirjolle. Suomessa erityisesti lumesta ja jäästä riippuvaiset lajit joutuvat ahtaalle. Tällaisia ovat esimeriksi ahma, saimaannorppa ja metsäjänis.”
Päästöbudjetti hupenee
Uudessa raportissa on vankka tietopohja päästöjen kasvun ja ilmastovaikutusten yhteydestä. Luonnon omilla tekijöillä tai ilmaston normaalilla vaihtelulla ei voi selittää lämpenemistä. Päästöt ovat kohonneet teollisena aikana tuhatkertaisella nopeudella esiteolliseen verrattuna.
Jokainen päästämämme lisätonni hiilidioksidia kiihdyttää lämpenemistä. Mitä enemmän ilmasto lämpenee, sitä tuhoisampia ovat seuraukset.
Raportti on laskenut suuntaa antavaa päästöbudjettia, eli sitä, kuinka paljon ihmiskunnalla on vielä varaa päästää ilmakehään hiilidioksidia, metaania ja muita kasvihuonekaasupäästöjä, ennen kuin lämpeneminen ylittää Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteen.
Jotta pitäisimme lämmönnousun 1,5 asteessa, päästöbudjettia on jäljellä enää 300–900 gigatonnia. Kahden asteen lämpenemiseen budjettia on jäljellä 900–2300 gigatonnia.
Vertailun vuoksi, ihmiskunta on vuoteen 2019 mennessä päästänyt ilmakehään noin 2400 gigatonnia kasvihuonekaasupäästöjä.
Skenaariot osoittavat, että 1,5 asteen lämpötilanousu tullaan todennäköisesti ylittämään jo 2030-luvun alussa, ellei päästöjä pystytä radikaalisti ja nopeasti vähentämään.
Vaikka raportin julkistustilaisuus sysäsi syyn ja vastuun biosfäärin vaarantamisesta ihmiskunnan harteille, tarjoili tiedeyhteisö myös toivoa.
YK:n ympäristöohjelman johtaja Inger Andersen totesi raportin julkistuswebinaarissa, että hyvä uutinen on, että voimme vielä tehdä jotain.
”Emme voi tehdä tekemättömäksi menneiden sukupolvien virheitä, mutta tämä sukupolvi voi pysäyttää ilmaston lämpenemisen. Ilmastonmuutos on täällä nyt. Mutta niin olemme mekin”, hän muistutti.
”Hallitusten on tehtävä päätöksensä ja täytettävä lupauksensa päästöjen vähentämisestä. Joka toimiala, sijoittaja ja kansalainen on saatava mukaan.”
Jos pääsemme nollapäästöihin vuoteen 2050 mennessä, on todennäköistä, että voimme pitää lämpenemisen alle kahdessa asteessa.
”Meidän nyt tekemistämme päätöksistä riippuu, millainen on maapallon ilmasto tulevaisuudessa”, tiivistää ensimmäisen raportin työryhmän toinen puheenjohtaja Valérie Masson-Delmotte.
Suomen ilmasto- ja ympäristöministeri Krista Mikkonen totesi, että raportin viesti on otettava tosissaan kotimaassa, EU:ssa ja tulevassa Glasgow’n COP26-ilmastokokouksessa.
”Mitä enemmän ilmasto lämpenee, sitä tuhoisammaksi ja kalliimmaksi sen vaikutukset tulevat ihmiselle ja muulle luonnolle. Tarvitaan entistä kirkkaampia päästövähennystavoitteita ja -toimia ja parempaa päätöksentekokykyä.”
Mikkosen mukaan ihmisen aiheuttamat päästöt olisi pyrittävä painamaan nollaan ja päästöjä tulisi myös poistaa ilmakehästä.
Suomi uudistaa parhaillaan ilmastolakia. Lakiehdotus on lausunnoilla 6. syyskuuta asti. Lakiehdotusta voi kommentoida lausuntopalaute.fi-sivustolla.
Lue lisää:
https://www.ipcc.ch/assessment-report/ar6/
Kuva: Adobestock. Tänä kesänä on nähty ennätyslaajoja metsäpaloja ympäri Eurooppaa, Venäjää ja Pohjois-Amerikkaa.
Aiheesta lisää
Uusiouutisten uutiskirje
