Suomen ilmastotyöhön miljoonahanke

Facebooktwitterlinkedin

Suomi on saanut 9,1 miljoonan euron rahoituksen Euroopan komission Life-ohjelmasta ilmastonmuutoksen hillinnän edistämiseen tähtäävälle Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia (CANEMURE) -hankkeelle.

Hankkeen tavoitteena on edistää älykästä ja vähähiilistä liikkumista, lisätä hajautettua uusiutuvan energian tuotantoa ja parantaa rakennusten energiatehokkuutta. Lisäksi hanke tukee prosesseja, joilla luodaan kestävää kaupunkirakennetta. Hanke myös luo edellytyksiä vähähiiliselle tuotannolle ja kulutukselle.

Hankkeessa vähennetään myös maa- ja metsätalouden päästöjä turvemailla. CANEMURE -hankkeessa toteutetaan lähes kaksikymmentä konkreettista ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen kytkeytyvää osahanketta vuosina 2018-2014.

Hankkeen koko budjetti on 15,3 miljoonaa euroa. Hanketta rahoittavat kansallisesti mm. ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, Energiavirasto ja Sitra. Hanke yhdistää yli 20 toimijaa seitsemällä alueella Suomessa.

”Nyt käynnistyvän hankkeen myötä Suomella on entistä paremmat mahdollisuudet vastata ilmastonmuutoksen hillinnän valtavaan haasteeseen”, hankkeen vetäjä, erikoistutkija Laura Saikku Suomen ympäristökeskuksesta uskoo.

CANEMURE-hankkeen toiminta keskittyy seitsemälle alueelle: Uudellemaalle, Varsinais-Suomeen, Satakuntaan, Pohjois-Pohjanmaalle, Pirkanmaalle, Päijät-Hämeeseen ja Etelä-Karjalaan. Alueiden tärkeimmät tahot muodostavat yhteistyöryhmän, joka edistää alueellisia ilmastotoimia. Alueilla laaditaan maakunnalliset tiekartat, joiden avulla edistetään tavoitteellista työtä ilmastopäästöjen vähentämiseksi.

Työkaluja ja tietoja eri toimijoiden tueksi alkaa tuottaa palvelukeskus, jonka muodostavat Suomen ympäristökeskuksen, Tampereen yliopiston, Luonnonvarakeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen asiantuntijat.

”Palvelukeskus levittää tietoa koko Suomeen hyvistä käytännöistä ja järjestää esimerkiksi kaikille avoimia tilaisuuksia. Näin tuemme myös muita aiheeseen liittyviä osahankkeita”, Saikku kertoo.

Tarkoituksena on myös laajentaa ja tukea Hiilineutraalien kuntien HINKU-verkostoa ja kuntien ilmastotyötä.

”Hankkeen erityispiirteenä on kerätä kansallisista ja kansainvälisistä hankkeista onnistuneita toimenpiteitä sekä edistää niiden käyttöönottoa Suomessa ”, hankkeen vastuullinen johtaja, professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta korostaa.

 

Jo kolmas Life-rahoitus Suomeen

Suomi on menestynyt hyvin Euroopan unionin ympäristöalaan keskittyvän Life-rahoitusjärjestelmän hankehauissa. Nyt käynnistyvä kuusivuotinen hanke on jo kolmas Life-rahoitusta saava merkittävä kansallinen hanke. Kaikkiaan Suomi saa Life-rahoitusjärjestelmästä tukea näille kolmelle hankkeelle yli 32 miljoonaa euroa.

”Varmasti Suomi on menestynyt hankehauissa hyvin osittain siksi, että meillä on taustalla hyvä tuki ylemmältä tasolta, eli mm. ministeriöt ovat tukeneet hakuprosessia. Hakemuksen laatiminen vaatii organisoitumista ja asiantuntijaosaamista. Suomessa on hyvät verkostot ja toimivaa yhteistyötä toimijoiden välillä, olivatpa nämä sitten kuntia, tutkimuslaitoksia tai yrityksiä”, Saikku näkee.

Vuoden 2016 alussa käynnistyi 20 miljoonan euron Freshabit – Life -hanke, jota koordinoi Metsähallitus. Tähän Suomi sai 12 miljoonan rahoituksen Life-ohjelmasta. Hanke keskittyy järvien, jokien ja pienvesien kunnostamiseen ja jatkuu vuoteen 2022.

Niinikään vuonna 2016 Suomi sai yli 11 miljoonaa euroa Life-rahoitusta Circwaste – Kohti kiertotaloutta -hankkeelle, joka toteuttaa valtakunnallista jätesuunnitelmaa ja edistää kiertotaloutta Suomessa. Circwasten kokonaisrahoitus on 18,8 miljoonaa euroa ja se yhdistää kaksikymmentä kumppania Euroopan ensimmäiseen jätteisiin keskittyvään Life IP -hankkeeseen.

Saikku näkee, että hankekokonaisuudet tukevat toisiaan ja vahvistavat Suomen ympäristöön ja ilmastoon liittyvää osaamista. Etenkin Circwaste-hankkeella ja nyt käynnistyneellä Canemure-hankkeella on synergiaetuja ja yhtenäisiä päämääriä.

”Kiertotalouden toimet edesauttavat päästöjen vähentämistä. Hankkeiden välillä tehdään tiivistä yhteistyötä. Molemmissa on samantyyppisiä hyvien käytäntöjen keräämisen ja levittämisen prosesseja”, Saikku summaa.

 

Kuva: Scanstockphoto. Suomi sai EU-rahoitusta merkittävään ilmastonmuutosta hillitsevään hankkeeseen. Ilmaston lämpenemistä hidastetaan esimerkiksi lähes kahdellakymmenellä osahankkeella ympäri Suomea. 

Facebooktwitterlinkedin