Riittäisivätkö Pohjoiskalotin eli pohjoisen Suomen, Ruotsin ja Norjan alueiden kotitalouksien biojätteet, elintarviketeollisuuden sivuvirrat ja muut eläinperäiset biojätemassat siihen, että jonnekin Lapin kannalta keskeiselle paikalle kannattaisi perustaa biokaasulaitos?

Afry selvittää parhaillaan, minkälaisia biojätevirtoja ja -määriä alueelta liikenisi keskitettyyn käsittelylaitokseen, sekä mitkä olisivat laitoksen teknistaloudelliset edellytykset.

Napapiirin Residuum aloitti juuri huhtikuussa biojätteen kuljetukset Ouluun, Gasumin biokaasulaitokselle.

”Se on pohjoisen Suomen ainoa käsittelylaitos tällä hetkellä. Etäisyydet ovat pitkiä. Siksi toteutamme nyt alueellisen tarkastelun”, Napapiirin Residuumin toimitusjohtaja Juha Torvinen taustoittaa.

Biojätemäärät kasvavat

Selvitys on osa hanketta, jossa Rovaniemen Alakorkalon alueelle on rakentumassa arktinen kiertotalouspuisto. Euroopan aluekehitysrahaston rahoittamassa hankkeessa ovat mukana Rovaniemen kaupunki, Napapiirin Residuum, Napapiirin Energia ja Vesi Oy sekä rahoittajana Lapin liitto ja paikallinen Ely-keskus.

”Rovaniemi on Lapissa logistisesti keskeisellä sijainnilla. Arktisen kiertotalouspuiston idea on, ettei toimittaisi vain massojen ohikulkupaikkana”, näkee Napapiirin Kiertotalouspuisto-hankkeen projektipäällikkö Hanna Liisanantti.

Alueella sijaitsee jo Alakorkalon jäteasema kierrätysalueineen, energiayhtiön polttoaineterminaali, tuhkarakeiden varastohalli ja säkityslaitteisto, betoni- ja asfalttiasemat sekä muita jätehuoltotoimintoja.

”Alueella olisi hyvin tilaa muillekin kiertotalousyrityksille ja -toiminnoille. Alue sijaitsee hyvien liikenne­yhteyksien lähellä, Nelostien ja rautatien vieressä”, Torvinen kutsuu.

Uusi geotuubijärjestelmä nestemäisille rasva- ja hiekkapitoisille jätteille otettiin juuri käyttöön huhtikuun alussa. Rasvajäte siirtokuormataan Oulun biokaasulaitokseen, hiekka mahdollisesti puhdistetaan ja hyödynnetään jatkossa rakentamisessa.

Napapiirin Residuumin alueella kerätään tällä hetkellä talteen noin kolme tuhatta tonnia biojätettä. Torvinen uskoo, että määrä olisi mahdollista ainakin kaksin-, ellei jopa kolminkertaistaa.

Hän arvelee, että biokaasulaitos tarvitsisi noin 20 000 tonnin biojätevirran. Tämä määrä olisi mahdollista kerätä kokoon alueellisella yhteistyöllä.

Selvitys valmistuu kesäkuun lopulla. Hanke selvittää myös ainakin pilaantuneiden maamassojen uusia käsittelyvaihtoehtoja. Toistaiseksi lievästi pilaantuneita massoja on sijoitettu suljettavan kaatopaikan rakenteisiin.

Lue lisää edelläkävijäkuntien kiertotalouden tiekartoista: https://www.materiaalitkiertoon.fi/fi-FI/Tyokalut/Kiertotalouden_tiekartat/Edellakavijakuntien_tiekartat