Helmikuun alussa Alko avasi yhteensä 43 uutta viinien hanapakkausten eli viinipussien keräyspistettä Pohjois-Suomeen.

Nyt asukas tai Lapissa matkaileva voi toimittaa tyhjän viinipussin hyötykäyttöön yhtä lailla Rovaniemen, Oulun tai Kemin Alko-myymälöissä kuin vaikka Enontekiön Kilpisjärvellä, Taivalkoskella tai Pellossa. Viinipussit kulkevat kiertoon myös matkailijoiden suosikkikohteista kuten Rukalta, Leviltä, Ylläksen Äkäslompolosta tai Saariselältä. Viinipussien palautuslogistiikka ulottuu aivan Suomen pohjoiskärkeen, sillä pohjoisin keräyspiste sijaitsee Utsjoen Nuorgamissa.

”Ihmisiä on alkanut kiinnostaa kierrättäminen”, summaa Alko Oy:n kestävän kehityksen päällikkö Laura Varpasuo.

Viinipussista sementtiä

Viinipussi on keveytensä ansiosta ympäristöystävällinen juomapakkaus. Kierrätyksen kannalta pakkaus on kuitenkin haasteellinen, sillä siinä on erilaisia muovilaatuja sekä mahdollisesti myös ohut sisäkerros metallia, alumiinia. Pakkauksessa on myös suojakaasua.

Alkon toteuttaman viinipussien kierrätyskampanjan mainosjulisteissa hanapakkausta soviteltiin leikkisästi uusiin rooleihin. Yksi kierrätysideoista oli esimerkiksi taiteilla hanapakkauksesta maalarinteipin ja käsikahvan avulla hopeinen käsilaukku. Onneksi kuluttajan ei tarvitse oikeasti mukautua käsilaukkusuunnittelijan rooliin, vaan hyötykäyttöön on löytynyt tehokkaampi ratkaisu.

Alko käynnisti viinipussien hyötykäytön kokeiluna alun perin Lounais-Suomessa vuonna 2012. Viinipussien sisältämä alumiini pystytään hyödyntämään sementin valmistuksessa. Muovimateriaalit taas hyötykäytetään energiana.

Kumppaneiksi kokeiluun lähtivät Lassila & Tikanoja sekä Finnsementin laitos Paraisilla. Paraisten käsittely­prosessissa hanapakkauksen alumiini sitoutuu sementtiin. Muovi palaa ja korvaa kivihiiltä energialähteenä.

Paluukuljetukset käyttöön

Kun pakkausmateriaaleille löytyi järkevä hyötykäyttökohde, Alko on laajentanut viinipussien keräystä vähitellen vuodesta 2014 asti. Nyt helmikuussa keräyslogistiikka ulotettiin uudella alueella Suomen pohjoisimpaan kolkkaan.

Samalla viinipakkausten keräysmäärät ovat lähteneet kasvuun, Varpasuo kertoo:

”Vuonna 2017 keräsimme vähän vajaat neljä tonnia viinipakkauksia. Vuonna 2018 keräysmäärä oli kasvanut jo kymmeneen tonniin.”

Viinipussit kulkevat kaikista Alkon yli 240 keräyspisteestä Alkon keskusvarastolle, josta ne sitten toimitetaan hyödynnettäväksi Paraisille.

Kuljettamisessa hyödynnetään toimitusten paluukuljetuksia. Myymälästä keskusvarastolle voivat samassa autossa kulkea niin hanaviinipussit kuin muutkin jätejakeet kuten lavamuovi- ja pahvipaalit samassa kyydissä juomapalautusten kanssa.

Pakkaus syypää puoleen viinin päästöistä

Alkoholin juomapakkaukset ovat muuttumassa. Alko hakee tuotevalikoimaansa koko ajan entistä ympäristö- ja ilmastoystävällisempiä juomapakkauksia.

”Viinipussit, hanapakkaukset ja kartonkitölkit muodostavat yhteensä jo reilut 10 prosenttia Alkon juomapakkauksista”, Varpasuo kertoo.

Näiden pakkausten etu on ke­veys. Pakkausten elinkaaren aikaiset päästöt ovat reilusti pienemmät kuin esimerkiksi perinteisen, lasisen viinipullon.

Alko on tehnyt muiden pohjoismaisten alkoholimonopolien kanssa yhteistyössä ympäristötutkimuksia. Viimeksi yhtiöt tutkivat viinien elinkaaren aikaisia ilmastovaikutuksia. Tulokset voivat yllättää kuluttajan: Viinin tuotannon ilmastovaikutuksista jopa 46 prosenttia aiheutuu pakkauksesta, eli lasisesta viinipullosta. Vaikka lasipullo kierrätettäisiin, kierrätys pienentää ilmastovaikutuksia vain 14 prosenttia.

”Suuret päästöt johtuvat lasin tuotannosta, jossa vaaditaan 1500 asteen lämpötiloja”, Varpasuo sanoo.

Vertailun vuoksi koko viinirypäleen viljelyn aiheuttamat päästöt ovat vain 26 prosenttia elinkaaren ilmastovaikutuksista. Kansainvälinen kuljetuslogistiikka eli viinipullon matka vaikkapa Argentiinasta Suomeen tuottaa keskimäärin vain neljä prosenttia ilmastovaikutuksista.

Kaada tölkistä tai pussista

Millaisesta pakkauksesta viininmaistelijan sitten kannattaisi kaataa lasillisensa, jotta hän tekisi ympäristöystävällisen pakkausvalinnan?

Alko on viestinyt erilaisten pak­kausten ilmastovaikutuksista aktiivisesti kuluttajille. Myymälöissä on näkynyt tietoruutuja, joissa on esitelty kunkin pakkauksen hiilidioksidiekvivalenttipäästöt juomalitraa kohden.

Vertailussa parhaiten pärjää litrainen kartonkitölkki. Sen ilmastovaikutus on vain 85 grammaa, mikä vastaa päästöiltään vähän yli minuutin suihkua.

Puolentoista litran viinipussi sai kisassa hopeaa. Sen päästöt ovat 96 grammaa litraa kohden.

Pronssille selviää 0,33 litran alumiinitölkki 190 gramman päästöillään. Tosin alumiinitölkin ilmastovaikutusten laskentatapa ei tutkimuksessa ollut täysin verrannollinen muiden pakkausten kanssa, koska tutkimusajankohtana Alkon omassa valikoimassa ei vielä ollut alumiinitölkkiin pakattuja viinejä.

Muovi osoittautuu vertailussa mukiinmeneväksi materiaaliksi ilmaston kannalta: 0,75 litran viinipullon kokoinen PET-muovista valmistettu pullo tuottaa 245 gramman päästöt litraa kohden.

Lasipulloon verrattuna päästöt ovat pienet, sillä 0,75-litraisen viinipullon päästösäkki painaa huimat 675 grammaa per litra. Lasipullon päästöt ovat kahdeksankertaiset kisan voittajaan eli kartonkitölkkiin verrattuna.

Kysyntä luo tarjontaa

Alko ja muut pohjoismaiset alkoholimonopolit ovat jo vuodesta 2014 asti pyytäneet hankintaketjussa viinintoimittajilta ympäristöystävällisempiä, kevyempiä lasipulloja, jonka päästöt ovat 525 grammaa litralta. Vaikka ne ovat suuremmat kuin esimerkiksi muovisen tai kartonkisen pakkauksen, päästöt ovat kuitenkin pienemmät kuin perinteisen lasipullon.

”Haluamme välittää tavarantoimittajille ja tuottajille yhteneviä ympäristöviestejä. Viinintuottajat tietävät jo, että pohjoismaiset monopolit haluavat kevyempiä lasipulloja. Se on palkitsevaa, koska alkaa syntyä tarjontaa”, Varpasuo iloitsee.

Kuluttaja ei tunnistaisi kevyempää lasipulloa Alkon hyllyltä ilman erityistä Vihreä valinta -merkintää. Näitä ympäristövastuullinen pakkaus -merkin avulla löytyviä kevytpulloja on Alkon valikoimissa jo noin 700.

Tänä vuonna pohjoismaisessa ympäristöyhteistyössä viestitään veden kulutuksesta. Ensi vuonna teemana on luonnon monimuotoisuus ja viljelymaan hedelmällisyys.

Viini muovisesta taskumatista?

Millainen on juomapakkausten tulevaisuus? Vaikka pantillinen järjestelmä on erinomainen ja tuottaa puhdasta kierrätysmateriaalia, on mahdollista, että panttipullot tulevat vähenemään. Hanaviinipakkaukset ja kartonkitölkit kasvattavat koko ajan suosiotaan, eikä näissä pakkauksissa ole panttia.

”Haemme koko ajan innovatiivisia ja entistä ympäristöystävällisempiä juomapakkausvaihtoehtoja”, Laura Varpasuo sanoo.

Hän esitteli yhden Alkon vastuullisuuskumppanin, Pidä Lappi Siistinä ry:n, tammikuisessa ympäristöseminaarissa Levillä litteää, pitkän taskumatin näköistä, muovista viinipulloa, johon hän oli maailmalla törmännyt. Se on valmistettu sataprosenttisesti kierrätysmuovista eli uusio-PET:istä. Se sujahtaa postiluukusta, joten sen voi tilata postimyynnistä. Litteitä 0,75 litran viinipulloja menee kymmenen viinilaatikkoon, johon perinteisiä lasipulloja mahtuu vain kuusi.

Jos viini pakattaisiin jatkossa yhä useammin muovipulloihin, Alko haluaisi, että muovi olisi nimenomaan kierrätettyä muovia, ei neitseellistä, koska se pienentäisi ilmastovaikutuksia entisestään.

”Haluaisimme kolmannen osapuolen sertifioinnin kierrätetylle PET-muoville. Minun tietääkseni sellaista ei maailmasta vielä löydy.”