Kuluttajien pakkaus­muovijätettä jalostetaan kierrätettäväksi uusiomuoviksi Fortumin muovijalostamolla Riihimäellä.
Kuluttajien pakkaus­muovijätettä jalostetaan kierrätettäväksi uusiomuoviksi Fortumin muovijalostamolla Riihimäellä.

Tarvitaan toinen muovijalostamo

Kuluttajamuovipakkausten keräys on kasvanut niin nopeasti, että kotimainen ­kierrätyskapasiteetti ei enää riitä. Tänä keväänä muovi­pakkausjätettä joudutaan viemään ulkomaille kierrätettäväksi. Nouseeko Suomeen lähivuosina toinen muovijalostamo?

Suomalaisten muovinkierrätysinto on yllättänyt kierrätyksen järjestäjät. Muovipakkausjätettä kerätään talteen sellaista tahtia, että muovijätteen kotimainen kierrätys- ja jalostus­kapasiteetti ei enää riitä.

Kun muovipakkausalan tuottajayhteisö Suomen Uusiomuovi Oy käynnisti kuluttajamuovipakkausjätteen keräyksen vuonna 2016, se ei osannut aavistaa, että muovijätettä kierrättävän Fortumin muovijalostamon laitoskapasiteetti Riihimäellä tulisi täyteen näin nopeasti.

”En olisi osannut arvata, että kapasiteetti ylittyy näin reilusti. Kuukausitasolla keräämme kuluttajien muovipakkauksia jo neljänneksen enemmän kuin mitä Fortumin muovijalostamo kykenee ottamaan vastaan”, Suomen Uusiomuovi Oy:n toimitusjohtaja Vesa Soini kertoo Uusiouutiset-lehdelle.

Jo yli 40 000 tonnia talteen

Kun kuluttajapakkausmuovin keräys aloitettiin RINKI-ekopisteverkoston vähän yli viidelläsadalla keräyspisteellä, alkuvaiheessa jätettä saatiin kerättyä koko Suomesta yhteensä alle kolme tuhatta tonnia.

Kolmessa vuodessa keräysmäärät ovat lähes kymmenkertaistuneet. Kuluttajat ovat alkaneet kierrättää muovipakkausjätteitään ennakoimattomalla innolla.

Juuri valmistuneiden laskelmien mukaan viime vuonna kerättiin ennätysmäiset yli 20 400 tonnia kuluttajamuovipakkauksia. Soini ennustaa, että muutaman vuoden päästä keräys­määrä voi hipoa jo 50 000 tonnia, koska etenkin muovipakkausten kiinteistökeräys kasvaa vauhdilla.

Muovipakkausten kiinteistökeräys tuotti viime vuonna jo tuplasti niin paljon muovijätettä kuin vielä edellisvuonna. Myös yrityksistä kerättyjen muovipakkausjätteiden tonnimäärät ovat kasvaneet yli 30 prosenttia.

Kaiken kaikkiaan muovipak­kauksia kerättiin vuonna 2019 jo yli 40 000 tonnia.

Kasvutahti yllätti

Muovipakkaukset on tähän saakka toimitettu käsiteltäväksi Riihimäelle Fortumin muovijalostamoon, joka on jalostanut jätemuoveista uusioraaka-aineita muoviteollisuudelle. Kuluttajamuovijätteestä jalostettua uusiomuovigranulaattia käyttävät raaka-aineenaan esimerkiksi kotimaiset Sinituote ja Orthex.

Muovijalostamon käsittelykapasiteetiksi on ympäristöluvassa määritelty 30 000 tonnia. Käytettävissä oleva kapasiteetti on liian pieni keräystahdin kasvuun nähden.

”Kasvutahti ylittää kaikki ennusteet. Fortumilla on jonkin verran vararatkaisuja, mutta uskoisin, että jos kasvutahti jatkuu tällaisena, meidän kapasiteettimme rajat tulevat vastaan”, sanoo Mikko Koivuniemi Fortumilta.

Jätettä aletaan viedä ulkomaille

Suomen Uusiomuovi on joutunut varastoimaan muovipakkausjätettä alkuvuodesta alkaen, noin 400–500 tonnia kuukaudessa.

”Ihan lähiaikoina joudumme aloittamaan vientiä ulkomaille. Etsimme parhaillaan hyviä eurooppalaisia kierrätyslaitoksia palvelun toimittajaksi. Tämä on väliaikainen ratkaisu”, Soini toteaa.

Väliaikainen ratkaisu on siksi, että Suomen Uusiomuovi toivoo Suomeen nousevan nopeasti, jo muutaman vuoden sisällä, toinen Riihimäen laitoksen kaltainen muovijalostamo. Organisaatio on käynnistämässä kilpailutusta lisäkierrätyskapasiteetin saamiseksi Suomeen.

Uusiomuovi ei vielä ole valinnut muovinkierrätyspalvelun toteuttajaa eikä toteutuspaikkaa. Soinin mukaan toisen kierrätyslaitoksen perustaminen on alustavasti kiinnostanut sekä suomalaisia että kansainvälisiä jätehuoltoalan toimijoita.

”Lähdemme siitä, että ainakin kierrätysprosessin ensimmäisten vaiheiden kuten lajittelun on tapahduttava Suomessa.”

Sen sijaan se ei ole varmaa, kuinka suuri osa muovijätteestä jatkossa jalostetaan kierrätysraaka-aineeksi Suomessa, saati löytyykö Suomesta tarpeeksi käyttäjiä syntyvälle uusiomuoville.

Markkinakysyntää uusiomuoveille

Fortum on periaatteessa kiinnostunut toisen muovijalostamon rakentamisesta, sanoo Koivuniemi:

”Arvioni on, että Suomeen tarvitaan vuoteen 2025 mennessä toinen noin 30 000 tonnin muovijalostamo. Olemme itsekin kiinnostuneita kasvattamaan kapasiteettia, mutta se riippuu siitä, minkälainen jätelaki Suomeen saadaan ja siitä, onko uusioraaka-aineille riittävästi kysyntää.”

Koivuniemi kaipaa uusia aloitteita kierrätysmuovien käytön lisäämiseen etenkin isoilta brändinomistajilta ja päivittäistavaraketjuilta. Esimerkiksi muovikassit, teollisuuskääreet ja ryhmäpakkaukset voisi varsin hyvin valmistaa uusiomuovista.

”Ruotsissa ja Norjassa brändinomistajat ovat etsineet paljon aktiivisemmin kierrätyspohjaisia raaka-aineita, joita voisivat käyttää tuotteissaan”, Koivuniemi sanoo ja viittaa eurooppalaisen muovinkierrätysjärjestön tekemään tutkimukseen, jonka mukaan kierrätysmuoveja käytetään tällä hetkellä keskimäärin vain yhdeksässä prosentissa tuotteista, joihin ne soveltuisivat.

Koivuniemi toivoo, että tuotteiden ja pakkausten valmistajat näkisivät edut, joita syntyy, kun raaka-aineena käytetään kotimaista, paikallisesti kiertävää uusiomuovia eikä Aasiasta tai Itä-Euroopasta tuotua neitseellistä muovia.

”Kun me kierrätämme muovin uudelleenkäyttöön, se on kiertoa lyhyt­ikäisestä pitkäikäiseen tuotteeseen. Meille päätyvistä shampoopulloista valmistetaan muoviputkia, jotka ovat käytössä sata vuotta. Jäätelöpakkauk­sesta saattaa tulla kukkaruukku. Oleellista on saada materiaalin arvo kiertämään useita kierroksia.”

Kustannukset kasvavat

Kierrätysratkaisua viivästyttää uusiomuovimarkkinoiden hitaan käynnistymisen lisäksi jätelainsäädännön uudistamisen viipyminen.

Alan toimijat ovat odotelleet jätelakiesitystä viime syksystä asti, mutta se on viivästynyt poliittisista syistä. Lakiesitystä ei ollut tehty vielä tätä kirjoittaessa.

Lakiuudistustyötä on hidastanut esimerkiksi riitely jätteen kuljetustavoista. Eripuraa on herättänyt myös kysymys siitä, kuinka iso osa jätehuollon kustannuksista tulisi kuulua pakkausten tuottajien maksettavaksi.

Uusiomuovin Soini tietää pak­kausten tuottajien kustannusten joka tapauksessa kasvavan:

”Uusi hallituksen esitys tulee todennäköisesti laajentamaan tuottajien kustannusvastuuta. Jos keräys­määrät nousevat 70 prosenttia, kustannukset seuraavat perässä”, Soini sanoo ja muistuttaa, että Ruotsissa muovipakkausten kierrätysmaksut ovat jo useita satoja euroja tonnilta. Suomessa kuluttajien muovipakkausten kierrätysmaksu on nyt 119 euroa tonnilta.

Miten käy kierrätysasteen?

Tavoitteena on kierrättää vuoteen 2025 mennessä 50 prosenttia muovipakkausjätteistä. Vaikka keräysmäärät kasvoivat viime vuonna roimasti, pantittomien muovipakkaus­ten kokonaiskierrätysaste oli alustavan arvion mukaan noin 34 prosenttia. Jos pantilliset juomapakkaukset lasketaan mukaan, kierrätysaste nousi yli 40 prosentin. Tarkka tulos varmistuu loppuvuodesta.

Kierrätysaste on noussut nopeasti, sillä vuonna 2018 se oli vain 22,4 prosenttia. Soini kuitenkin huomauttaa, että kierrätysasteet tulevat väistämättä putoamaan lähivuosina sen vuoksi, että EU:n jätedirektiivi muuttaa niiden laskentatapaa.

”Lyhyellä tähtäimellä nähtävissä on voimakas lasku kierrätysprosenteissa. En vielä tiedä tarkasti, kuinka paljon se tulee laskemaan, mutta näillä keräysmäärillä uusi luku ei ala kolmosella vaan kakkosella”, ennakoi Suomen Uusiomuovi Oy:n Vesa Soini.

Hän kuitenkin muistuttaa, että koko EU on nyt samassa tilanteessa. Kaikkialla tehostetaan muovijätteen kierrätystä, mikä ennen pitkää tulee nostamaan kierrätysasteita läpi Euroopan.

Suomen Uusiomuovin alustavassa tilastossa muovipakkausjätteen keräys kasvoi huimasti vuonna 2019.Suomen Uusiomuovin alustavassa tilastossa muovipakkausjätteen keräys kasvoi huimasti vuonna 2019.