Uusi Euroopan komissio julkaisi joulukuussa kasvustrategian, joka voisi olla suoraan suomalaisen Sitran kiertotalouden edistämissuunnitelmista.

Komissio julisti, että EU:n talouden tulee tulevaisuudessa olla kestävällä pohjalla niin, että talous huomioi luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien säilyttämisen. Komissio tähtää siihen, että Euroopasta tulee ensimmäinen maanosa maailmassa, joka saavuttaa ilmastoneutraliteetin vuoteen 2050 mennessä.

Tämän yhteisen tavoitteen eteen myös Suomen hallitus on tehnyt EU-puheenjohtajakaudellaan kovasti töitä.

Komission mukaan energia ja ruoka on jatkossa tuotettava puhtaasti, ympäristöystävällisesti ja turvallisesti. Teollisuus siirtyy puhtaaseen kiertotalouteen. Haitalliset päästöt on minimoitava. Rakentamisen on tapahduttava energia- ja resurssitehokkaasti, liikkumisen älykkäästi.

Koko tämä muutos on toteutettava sosiaalisesti reilulla tavalla.

Tarvitaan satoja miljardeja

EU onnistui pienentämään kasvihuonekaasujaan 23 prosenttia vuosien 1990 ja 2018 välillä, vaikka talous kasvoi samassa ajassa 61 prosenttia. Nykyiset politiikkatoimet johtaisivat kasvihuonekaasupäästöjen 60 prosentin vähenemään, joten paljon on vielä tehtävä, jotta EU saavuttaisi ilmastoneutraliteetin vuoteen 2050 mennessä. Välitavoitteeksi komissio kaavailee vähintään 55 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä.

Ilmastotoimiin on kanavoitava rahoitusta komission laskelmien mukaan ainakin 260 miljardia euroa lisää joka vuosi, eli noin 1,5 prosenttia EU-maiden BKT:stä.

Ensimmäiseksi komissio julkisti tammikuussa uuden kestävän siirtymän rahaston, jonka tarkoituksena on tukea ilmastosiirtymässä erityisesti niitä maita ja kansalaisia, joiden toimeentulo on riippunut fossiilisesta sektorista.

Pakkausalasta rahahana?

Kiinnostavana mainintana vihreän kehityksen ohjelman rahoitusosiossa todetaan EU:n harkitsevan maksua kierrätyskelvottomille muovipakkausjätteille. Tämän rahavirran komissio mainitsee puhuessaan EU:n budjetista ja siihen liittyvistä uusista tulonlähteistä.

Komissio aikoo esitellä kestävän Euroopan investointisuunnitelman ja ohjata vihreän kehityksen toimiin rahaa EU-budjetista noin 25 prosenttia. Komissio myös rohkaisee jäsenmaita ottamaan käyttöön taloudellisia ohjauskeinoja kuten siirtämään verotuksen painopistettä työstä saastuttamiseen ja luopumaan fossiilisten polttoaineiden tuesta. Arvonlisäveroa voisi jatkossa käyttää joustavammin esimerkiksi luomutuotteiden ja kasvisten eduksi.

InvestEU-ohjelman rahoituksesta 30 prosenttia ohjautuu vihreän kehityksen ohjelman mukaisiin toimiin, Horizon-ohjelmasta vähintään 35 prosenttia, ja 25 prosenttia kansainvälisen kehitysinstrumentin rahoituksesta.

Euroopan investointipankki EIB on sitoutunut kasvattamaan ilmastosijoitusten osuuden 50 prosenttiin.

Yksityisellä rahoituksella tulee muutenkin olemaan avainrooli. Jotta sijoittajat pystyvät arvioimaan paremmin, mikä on todella kestävän kehityksen mukaista ja ympäristöystävällistä yritystoimintaa, EU:n on määriteltävä tällainen toiminta ja edistettävä yritysten ympäristö- ja ilmastodatan avointa raportointia. ”Vihreän osakkeen” standardi voisi vauhdittaa ympäristösijoittamista.

Toimintasuunnitelma kierto­talouteen

Kiertotalouden edistämiseen komission vihreän kehityksen ohjelma lupaa paljon uusia työkaluja, jotka edellisen komission aloitteista poiketen eivät keskity pelkästään jätteiden kierrätysasteisiin.

Jo maaliskuussa komissio aikoo ottaa käyttöön uuden strategian EU:n teollisuudelle. Sen tarkoitus on tehdä EU:sta johtava ilmastoneutraalien ja kiertotalouden mukaisten tuotteiden markkina.

Samaan aikaan maaliskuussa komissio julkaisee myös kiertotalouden toimintasuunnitelman. Se lupaa laittaa uudelleenkäytön ja jätteiden vähentämisen etusijalle kierrätykseen nähden. Ympäristölle haitallisten tuotteiden tuominen EU-markkinoille halutaan estää. Tuottajavastuu laajenee.

Yrityksiä halutaan rohkaista antamaan kuluttajille mahdollisuus valita uudelleenkäytettäviä, kestäviä ja korjauskelpoisia tuotteita. Jakaminen, vuokraaminen ja lainaaminen on tehtävä kannattavaksi.

Näitä toimia komissio aikoo asettaa erityisesti tekstiileille, rakentamiselle, elektroniikalle ja muoveille.

Tuotteet uusio­materiaalista?

Komissio haluaa suitsia esimerkiksi tekstiileistä ja renkaista hiertyvää mikromuovijätettä.

Komissio sanoo tuottavansa mittareita ja lainsäädäntöä ylipakkaamisen ja jätteen synnyn ehkäisyyn. Pak­kausten on oltava uudelleenkäytettäviä tai kierrätettäviä vuoteen 2030 mennessä. Komissio aikoo myös esittää EU:n laajuista mallia jätteen erilliskeräykseen.

Kierrätetyistä jätteistä ja sivutuotteista jalostetuille uusiomateriaaleille komissio haluaa luoda Eurooppaan toimivat markkinat, joten jätteiden vientiä EU:n ulkopuolelle tullaan entisestään rajoittamaan. Komissio väläyttää ohjelmassaan myös pakollista uusiomateriaalin käyttövaatimusta tuotteiden valmistamisessa, esimerkiksi pakkauksissa, ajoneuvoissa, rakennusmateriaaleissa ja akuissa.

Metsät suurennuslasissa

Suomalaisia kiinnostaa vihreän kehityksen ohjelman kohta metsistä. Komissio aikoo valmistella uuden EU-strategian metsille osana biodiversiteettistrategiaansa vuoteen 2030. Metsästrategia keskittyisi metsäkadon ehkäisyyn ja metsien suojeluun Euroopassa, jotta metsät voisivat toimia hiilinieluina ja turvata luonnon monimuotoisuutta.

Komissio toteaa, että kansallisten metsä- ja maankäyttösuunnitelmien täytyisi antaa metsänomistajille kannustimia suojella ja kasvattaa metsiään ja hoitaa niitä kestävästi.

Viisi vuotta aikaa

Komissio huomauttaa, että jotta päästäisiin ilmastoneutraaliin ja kiertotalouden mukaiseen talouteen, koko teollisuuden on muututtava. Tämä vie ainakin yhden sukupolven, noin 25 vuotta. Siksi päätökset on tehtävä seuraavien viiden vuoden kuluessa.

Komissio toteaa huolen, joka on niin ikään tuttu Sitran ja sen yhteistyökumppaneiden kuten Material Economicsin tekemistä laskelmista: Etenkin energiaintensiivisen teollisuuden kuten teräs-, kemikaali- ja sementtiteollisuuden, toiminnassa syntyy paljon ilmastopäästöjä, joten niiden muutos on olennaista. Materiaalien käyttöönottomäärät ovat kolminkertaistuneet 1970-luvulta ja jatkavat kasvuaan. 90 prosenttia biodiversiteettikadosta aiheutuu materiaalien käyttöönotosta ja prosessoinnista. EU:n teollisuus synnyttää yhä 20 prosenttia EU:n kokonaispäästöistä. Vain 12 prosenttia teollisuuden käyttämistä materiaaleista on uusiomateriaaleja eli kierrätetty.

Lue lisää: Euroopan vihreän kehityksen ohjelma: https://ec.europa.eu/info/strategy/priorities-2019-2024/european-green-deal_fi