Kuvittele, että sinun pitäisi rakentaa talo paljain käsin. Et pystyisi sahaamaan, naulaamaan etkä poraamaan, et hiomaan etkä mittaamaan. Joutuisit aloittamaan siitä, että kehität ensin työkalut, taot naulat ja keksit mittanauhan.

Maailma on ollut vähän samassa tilanteessa: yhteiskunnan pitäisi muuttua nopeasti kestäväksi ja talouden kiertotalouden mukaiseksi, mutta muutokseen ei oikein ole ollut työkaluja, eikä muutosta ole voitu mitata.

Viime vuosina kiertotalouden työkalupakki on alkanut hiljalleen rakentua tutkimusyhteistyön ja yritysten kehitystyön ansiosta, mutta pakista on puuttunut monta oleellista kapinetta, eivätkä kehitetyt työkalut ole soveltuneet kuin harvojen, yksittäisten toimijoiden käyttöön.

Yhteispohjoismainen CIRCit-hanke on kuitenkin tehnyt merkittävän tutkimusloikan. Vuonna 2017 käynnistynyt hanke on koonnut tutkijat, kehitysyhtiöt, teknologiaosaajat ja yritykset yhteen käsitteellistämään, kehittämään ja toteuttamaan työkaluja, apuvälineitä ja näkökulmia, jotka auttavat pohjoismaista teollisuutta kiihdyttämään muutosta kohti entistä kestävämpää yhteiskuntaa kiertotalouden keinoin.

Yhteinen loikka

Tutkijat ovat kartoittaneet kiertotalouden tieteellistä teoriaa ja aikaisempia tutkimusjulkaisuja, arvioineet menetelmiä, tehneet tutkimustyötä ja kehittäneet uusia käytännön sovelluksia eri kiertotalouden osa-alueille. Teollisuus on päässyt muokkaamaan, arvioimaan ja kommentoimaan näitä sovelluksia. 15 valikoitua yritystä eri Pohjoismaista on ollut mukana tässä kumppanuuskehitysvaiheessa ja päässyt osallistumaan toimialat ja maiden rajat ylittävään tutkimusyhteistyöhön.

Nyt on edetty toiseen vaiheeseen, jossa kehitetyt työkalut ovat noin viidenkymmenen yrityksen validoitavina ja testattavina. Lopuksi uudet työkalut julkistetaan kaikkien saataville ja käytettäviksi. Talo alkaa nousta.

”Tämä työ on ollut valtava tutkimuksellinen loikka. Kuusi kokopäiväistä tutkijaa on tehnyt töitä kolmen vuoden ajan kiertotalouden menetelmiä arvioiden. Kumppanuusyritykset ovat laittaneet tähän satoja työtunteja. Hankkeessa on julkaistu toistakymmentä tieteellistä julkaisua ja valmistuu lukuisia opinnäytetöitä ja tutkijoita. Tämäntyyppinen saavutus tai kokonaisuus ei olisi ollut mahdollista ilman tällaista yhteispohjoismaista hanketta”, arvioi Teknologiateollisuuden asiantuntija Carina Wiik.

Hän kiittelee etenkin hankkeen synnyttämää yhteistyöverkostoa, joka on yhdistänyt yrityksiä yli toimialarajojen.

”Emme voi ajatella, että tämä tukisi pelkästään teknologia-alan yrityksiä tai vain valmistavaa teollisuutta. On huomioitava kaikki, mikä tapahtuu ennen valmistusvaihetta ja kaikki sen jälkeen. On oltava avoin, sillä tämä vaatii uudenlaista ajattelumallia.”

Mitä Pohjoismaat edellä…

Pohjoismaat ovat monella tavalla kiertotalouden eturintamassa. Suomi teki ensimmäisenä maailmassa kiertotalouden tiekartan, Norjassa taas on eniten sähköautoja maailmassa. Ruotsi alensi korjaustoimintojen arvonlisäveron puoleen. Tanskan juomapakkaukset kiertävät lähes 90-prosenttisesti ja Islannin sähköverkko pohjautuu uusiutuviin energioihin. Pohjoismaat ovatkin hyvässä asemassa tehdä työtä, joka vaikuttaa yhteiskuntien kiertotalousmurrokseen globaalisti. CIRCit-hankkeen kehittämät, tieteelliseen tutkimukseen ja yrityskumppanuuteen perustuvat työkalut auttavat myös esimerkiksi kehittyvien maiden kiertotalousponnisteluissa.

Teknologiateollisuus on vastannut Suomen toiminnoista ja aktivoinut yrityksiä, etenkin koneiden valmistajia ja sähkö- ja elektroniikka-alan yrityksiä mukaan hankkeeseen. Teknologiateollisuudella on meneillään Sitran ja Accenturen kanssa myös toinen kiertotalouteen liittyvä hanke, kun organisaatiot ovat räätälöineet valmistavan teollisuuden yrityksille kiertotalouden käsikirjan (playbook).

”Hankkeet linkittyvät toisiinsa ja menevät osittain päällekkäin. Playbook liittyy uuteen, kiertotalouden mukaisen ajattelumalliin orientoitumiseen ja sitoutumiseen, kun taas CIRCit-hankkeessa tehdään soveltavia työkaluja yksittäisten kiertotalouden osa-alueiden parantamiseen”, Wiik näkee.

Kiertotalousskanneri käyttöön

Kiertotalouden mukaisten bisnesmallien käyttöönotto kannattaisi, sillä niiden kokonaisliiketoimintapotentiaalin on arvioitu olevan jopa 1,8 triljoonaa euroa vuodessa. Ellen MacArthur -säätiö määrittelee, että kiertotaloudessa arvo luodaan muilla tavoilla kuin kuluttamalla rajallisia resursseja. Tämä merkitsee, että yritysten on tehtävä tulos suljetun kierron malleilla ja käyttämällä resurssit entistä tehokkaammin. Usein tähän tarvitaan uudenlaista yhteistyötä.

Millaisia kiertotalousmurroksen työkaluja CIRCit sitten tarjoaa yrityksille?

Yritysten avuksi kehitetään esimerkiksi itsearviointityökaluja, oppaita, manuaaleja ja simulointimalleja. Osa näistä tullaan julkaisemaan kirjoina, osa tulee sähköisesti saataville hankesivuille.

”Tulossa on esimerkiksi työkalu, jonka avulla yritys voi suunnitella tuotteensa sellaisiksi, että niiden materiaalivalinnat sekä valmistus- ja purkumenetelmät ovat kiertotalouden mukaisia ja huomioivat myös tuotteen elinkaaren loppuvaiheen”, Wiik kertoo.

Usein kiertotalouden arvoketjut ylittävät yritys- ja toimialarajat. Arvoketjujen hallintaan on kehitteillä työkalu. Kiertotalousskannerilla puolestaan voi arvioida, mihin kohtaan kiertotalouden arvoketjussa oma yritys sopisi parhaiten, ja minkälaiset roolit yritykselle voisivat olla mahdollisia ja tuottoisia.

Tekoäly ja digitaalisuus tuottavat paljon dataa, mutta uuden työkalun avulla yritys pystyy arvioimaan, miten saatavilla olevaa dataa pystyisi hyödyntämään parhailla tavoilla. Yritys voi myös arvioida, kuinka se voisi kehittää omaa digitaalista osaamistaan.

Työkalujen viimeistely on parhaillaan käynnissä hankkeen järjestämissä webinaareissa, ja se jatkuu loppusyksyyn saakka. Testausvaiheeseen on mahdollista osallistua ilmoittautumalla circitnord.com-sivuston tai Teknologiateollisuuden kautta mukaan webinaareihin.