Muovitiekartta on valmis!
Muovitiekartta antaa ensimmäiset askelmerkit, kuinka Suomi voi vähentää muovijätteen aiheuttamia haittoja ja tehostaa kierrätystä.
Suomen laajalla porukalla valmistelema kansallinen tiekartta muovihaasteeseen vastaamiseksi julkaistiin lokakuun puolivälissä, ensimmäisenä maailmassa.
Tiekartta kokoaa toimia, jotka tehostavat muovijätteen talteenottoa ja kierrätystä, edistävät parempaa tuotesuunnittelua ja vähentävät muoviroskan aiheuttamia haittoja. Tiekartassa on myös toimia, jotka luovat edellytyksiä uusille kiertotalouden innovaatioille ja investoinneille sekä vähentävät riippuvuutta fossiilisista raaka-aineista.
Ympäristöministeriön neuvotteleva virkamies Merja Saarnilehto raotti tiekartan sisältöä lokakuun alussa Jätehuoltopäivillä. Tämä artikkeli perustuu Saarnilehdon kertomaan, sillä Uusiouutiset-lehti oli ennättänyt jo painoon ennen tiekartan virallista julkistamispäivää 16. lokakuuta.
Ensiaskeleet
Tiekartassa on kolme kantavaa teemaa: ympäristöhaittojen ja turhan kuluttamisen vähentäminen, muovijätteiden kierrättäminen sekä fossiilisten muovien korvaaminen tuotannossa kestävillä materiaaleilla ja ratkaisuilla.
”Tiekartta ei ole kattava strategia, vaan ensiaskelten kokoelma. Tavoitteena ensimmäisessä vaiheessa oli löytää muutama kourallinen tärkeitä toimenpiteitä, jotka voidaan käynnistää heti”, Saarnilehto huomauttaa.
Ideana on, että työ jatkuu pitkäjänteisesti yli hallituskausien. Muovihaasteen ratkaisut on tarkoitus pitää Suomen poliittisella agendalla jatkossakin.
Tiekartan piirtämistä ovat värittäneet EU:n aloitteet kuten muovistrategia, jonka komissio julkaisi tammikuussa, sekä mikromuovien käytön rajoittaminen tuotteissa REACH-kemikaalilainsäädännön kautta. Toukokuussa EU antoi kertakäyttömuoveja ja kalastusvälineiden hukkaa rajoittavan jätelainsäädäntöaloitteen, joka vähentää muoviroskaantumista etenkin vesistöissä. Haitta-aineiden jäljitettävyydestä on puhuttu kemikaali-, jäte- ja tuotelainsäädännön rajapintatarkastelussa. Meneillään on myös juomavesidirektiivin uudistus ja jätevesidirektiivin arviointi. Onpa EU ehdottanut sellaistakin, että jäsenmaiden muovinkierrätysaste linkitettäisiin jollakin tavalla kunkin jäsenmaan EU-budjettimaksuihin. Ylipäätään EU haluaa luoda uudenlaista muovitaloutta, vauhdittaa investointeja ja vähentää riippuvuutta fossiilisista raaka-aineista. Kansallinen tiekartta vie näitä ajatuksia Suomen tasolle.
”Haluamme katsoa EU-toimia kansallisesta näkökulmasta ja käynnistää toimia, jotka ovat meille ensisijaisia ja tärkeitä. Haluamme myös viestiä muille EU-maille, kuinka edetään”, Saarnilehto sanoo.
Muovikartan ehdotukset toimenpiteistä
Ehdotukset eivät ole tärkeysjärjestyksessä. Tässä mainituista toimenpide-ehdotuksista ensimmäiset liittyvät etenkin roskaantumisongelman hillitsemiseen ja muovien turhaan käyttämiseen.
VÄHENNÄ: Roskaamista tulee vähentää, ja siinä työssä kunnat ovat tärkeässä roolissa. Muovien kulutuksen vähentämistä edistävät esimerkiksi vapaaehtoiset green deal -sopimukset eri toimijoiden välillä.
KANNUSTA: Suomen hallitus on pohtinut muoviveroa. Ensin tulee selvittää, mikä voisi olla muoviveron laajuus Suomessa ja miten se istuu muuhun kokonaisuuteen.
KERÄÄ: Tehostetaan merkittävästi muovijätteiden talteenottoa. Selvitetään esimerkiksi, mitä muita muoveja kuin pakkausmuoveja on mahdollista kerätä ja kierrättää. Löytyisikö niistä jalostetuille uusiomuoveille käyttöä ja markkinoita? Mitä talteenotto edellyttäisi?
”Ihmiset haluaisivat lajitella muovijätettä erikseen kierrätystä varten, mutta tämä koetaan nyt hankalaksi”, Saarnilehto perustelee.
TUNNISTA: Parannetaan muovien tunnistamista ja identifiointia. Esimerkiksi mitä muovilaatuja on käytetty vaikkapa rakennuksissa? Parannetaan myös muovijätteiden lajittelua rakennus- ja purkutyömailla.
”Jo rakennusten suunnitteluvaiheessa täytyisi olla parempi tieto siitä, mitä ja missä muoveja rakennuksissa on. Muovien vähentämistä, kierrättämistä ja uusiomuovien käyttöä rakentamisessa voisi vauhdittaa julkisilla hankinnoilla.”
TEHOSTA: Tehostetaan maatalous- ja puutarhamuovien kierrättämistä ja korvataan muovilaatuja sellaisilla, jotka olisi nykyistä helpompi kierrättää ja joista ei pääsisi mikromuoveja maaperään.
”Esimerkiksi pyöröpaalimuoveja ei vielä kovinkaan laajasti kierrätetä. Katemuoveissa on jo löytynytkin korvaavia ratkaisuja hankalimpiin muoveihin.”
KIERRÄTÄ: Otetaan käyttöön muovijätteen monipuoliset kierrätysratkaisut (mekaaninen, kemiallinen ja muut) ja sovelletaan parhaita teknologioita kussakin arvoketjussa. Kemialliset menetelmät esimerkiksi voivat tuottaa sekä uusioraaka-aineita että energiaa.
KORVAA: Perustetaan New Plastics -osaamisverkosto.
”Tämä on yksi Suomen keihäänkärjistä. Fossiilisten muovien korvaavissa materiaaleissa on päästy alkuun, mutta paljon on vielä tekemättä. Tämä on iso kenttä, joka vaatii panostuksia ja toimijoiden yhteistyötä. Esimerkiksi materiaalien elinkaarivaikutuksia on selvitettävä.”
VAIKUTA: Nostetaan muovihaaste näkyvästi Suomen kansainväliselle asialistalle, esimerkiksi Suomen EU-puheenjohtajakaudella, Itämeren suojelukomissiossa ja pohjoismaisessa yhteistyössä.
VIE: Suomalaiselle osaamiselle ja teknologialle on tarvetta vaikkapa Aasiassa, jossa muoviroskaantuminen on konkreettisesti läsnä.
”Ongelmien ratkaiseminen edellyttää, että olemme paikan päällä tekemässä.”
TUTKI: Lisätään tutkimustietoa muovien haitallisista terveys- ja ympäristövaikutuksista.
”Tämä on isoin juttu kaikista. Tähän tarvitaan kumppanuuksia ja EU-yhteistyöstä tutkimuslaitosten välillä.” 
Kaikki kartalla
Muovitiekartan valmistelu on ollut poikkeuksellisen osallistavaa ja nopeaa. Työryhmä kokoontui ensimmäisen kerran huhtikuun alussa, ja valmis toimenpiteiden ja tavoitteiden linjaus julkaistiin jo 16. lokakuuta.
Keskustelua käytiin lukuisissa työpajoissa ja sidosryhmätapaamisissa. ”Asioita käsiteltiin avoimesti ja nöyrästi. Toimet alkavat julkistuksen jälkeen”, sanoo neuvotteleva virkamies Merja Saarnilehto ympäristöministeriöstä.
Sen lisäksi, että työryhmässä olivat mukana laajasti ja poikkihallinnollisesti niin ministeriöt, laitokset, tutkimustahot kuin teollisuuden ja elinkeinoelämän toimijatkin, myös suomalaisia on kuultu. Kansalaisjärjestöistä esimerkiksi WWF Suomi ja Martat saivat paikat työryhmässä. Kansalaiset pääsivät osallistumaan ideointiin verkossa. Keskustelun aikana ehdotettiin satoja ideoita ja kommentteja. Eniten osallistujat painottivat keräys- ja kierrätysteknologioita, arvoketjuja ja globaalia kehitystä.
Työryhmässä olivat mukana ympäristöministeriön lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, valtiovarainministeriö, Elintarviketeollisuus ry, Muoviteollisuus ry, Metsäteollisuus ry, Kaupan liitto ry, Suomen Kiertovoima ry, Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry, WWF Suomi ja Martat.
Sihteeristössä olivat ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Suomen ympäristökeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Luonnonvarakeskus LUKE, Teknologian tutkimuskeskus VTT, Sitra sekä Business Finland.