Tapahtumia

Rovaniemen biokaasulaitos edistäisi myös Lapin matkailun kestävyyttä. Muun muassa matkailu- ja ravintola-alalla syntyvästä biojätteestä saisi biokaasua ja kierrätysravinteita.Rovaniemen biokaasulaitos edistäisi myös Lapin matkailun kestävyyttä. Muun muassa matkailu- ja ravintola-alalla syntyvästä biojätteestä saisi biokaasua ja kierrätysravinteita.

Selvitys: Rovaniemelle biokaasulaitos

Lapin alueella syntyy riittävästi biojätettä, jotta Lappiin kannattaisi rakentaa ainakin yksi biojätteiden käsittelylaitos. Näin toteaa ­tuore konsulttiselvitys. Sen tuloksista keskusteltiin Pidä Lappi Siistinä ry:n ympäristöseminaarissa.

Eniten biojätettä syntyy Napapiirin  Residuumin alueella eli Rovaniemellä, Pellossa ja Ranualla. Taulukko: LCA Consulting Oy.Eniten biojätettä syntyy Napapiirin Residuumin alueella eli Rovaniemellä, Pellossa ja Ranualla. Taulukko: LCA Consulting Oy.

Lapin biokaasulaitos kannattaisi perustaa Rovaniemelle. Tähän tulokseen tuli LCA Consulting, joka toteutti osana Lapin liiton Välkky-hanketta selvityksen Lapin biojätemääristä ja potentiaalisista käsittelyvaihtoehdoista.

Selvityksen mukaan Lapissa syntyy noin 17 000 tonnia sellaista biojätettä, joka kävisi syötteeksi biokaasulaitokseen.

Arvio koostuu pääosin yhdyskuntien erilliskerättävästä biojätteestä, joka syntyy majoitus- ja ravintolatoiminnasta, asumisesta ja kaupoista. Selvitys rajattiin vain tiettyihin jätevirtoihin, joten arviossa ei ole mukana esimerkiksi maatalouden sivuvirtoja, jätevesilietteitä tai teollisuuden sivuvirtoja. Siten biojätepotentiaalia Lapissa olisi vielä esitettyäkin enemmän.

Biokaasulaitos kannattaisi perustaa Rovaniemelle, koska siellä syntyy selvästi eniten biojätettä. Vaihtoehtoinen käsittelytapa olisi kuljettaa biojätteet Ouluun tai kauemmas.

Rovaniemen biokaasulaitoksen arvioitiin maksavan itsensä takaisin hieman yli viidessä vuodessa, mikäli biojätteelle asetettaisiin tonnilta 80 euron porttimaksu. Laitos olisi kannattava myös pienemmillä porttimaksuilla.

Kannattavuuslaskelmissa on ajateltu, että biokaasu hyödynnettäisiin liikennepolttoaineena ja teollisuudessa.

”On selvitettävä, olisiko liikennebiokaasulle alueellista kysyntää. Nykyisin Rovaniemen seudulla ei vielä ole, mutta tilanne muuttuu, jos esimerkiksi jäteautot ja bussit olisivat kaasukäyttöisiä. Biokaasun tankkausasema toisi alueelle varmasti myös kaasukäyttöisiä henkilöautoja, sillä biokaasu on perinteisiin fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna huomattavasti edullisempi ja ekologisempi polttoaine”, LCA Consultingin tutkija Joni Kemppi kertoo.

Hän puhui selvityksen tuloksista tammikuun lopussa pidetyssä Pidä Lappi Siistinä ry:n ympäristöseminaarissa, joka pidettiin tällä kertaa poikkeuksellisesti webinaarina. Tilaisuus keräsi yli 40 kuulijaa etäyhteyksien päähän.

Kemppi kertoo, että mikäli biokaasu hyödynnetään sähkön ja lämmön tuotannossa, Rovaniemen biokaasulaitoksen takaisinmaksuajat pitenevät, mutta laitos voi silti olla kannattava.

Laitosratkaisu kannattaisi toteuttaa esimerkiksi Lapissa toimivien jätehuoltoyhtiöiden yhteisomistuksella. Näin taattaisiin, että laitokseen ohjautuu riittävän suuri syötevirta myös tulevaisuudessa.

Sodankylän laitos vaihtoehtona

Selvitys tarkasteli myös sitä vaihtoehtoa, että Lapin Jätehuolto kuntayhtymän eli Lapecon alueen biojätteet ja muut biohajoavat jätteet käsiteltäisiinkin omassa biokaasulaitoksessa Sodankylässä.

Tarkasteltujen syötteiden määrät olivat kuitenkin liian vähäiset, jotta laitoksesta saisi kannattavan. Kannattavuus vaatisi, että porttimaksujen pitäisi olla jopa 120 euroa tonnilta. Siten biojätteiden toimittaminen Rovaniemen keskitettyyn laitokseen olisi omaa laitosta taloudellisempi ratkaisu.

Valtaosa kartoitetuista biojätteistä, 8 800 tonnia vuodessa, muodostuu Napapiirin Residuumin alueella. Lapecon alueella syntyy 3 500 tonnia ja Perämeren Jätehuollon kunnissa 3 300 tonnia. Muissa Lapin kunnissa syntyy yhteensä 900 tonnia biolaitoksen syötteiksi kelpaavia jätteitä.

12 000 tonnia syntyy Lapin majoitus- ja ravintolapalveluista, päivittäistavarakaupoista, asumisesta ja julkisen sektorin kiinteistöistä.

Kaikissa Lapin kuntien päivittäistavarakaupoissa arvioitiin syntyvän miltei 4 300 tonnia biojätettä. Määrä ylittää jopa asumisessa syntyvien biojätteiden määrän, 3 700 tonnia.

Asumisen biojätepotentiaalissa olivat mukana vain kaikki vähintään viiden huoneiston taajamakiinteistöt sekä tätä pienemmät kiinteistöt yli 10 000 asukkaan taajamissa. Tämä vastaa tulevan jätelain mukaisia erilliskeräyssuunnitelmia.

Matkailuun liittyvässä majoitus- ja ravintolatoiminnassakin arvioitiin syntyvän isoja määriä biojätettä, yli 1 900 tonnia. Määrä voi todellisuudessa olla vielä isompi, sillä esimerkiksi rekisteröimättömiä eli tilastojen ulkopuolisia matkailijoita ja niiden tuottamia biojätteitä ei selvityksessä voitu huomioida.

Raviradoille helpotusta

Yllättävän suuri biojätevirta muodostuu Rovaniemen raviradoilla:

”Hevosen lantaa syntyy jopa 3 000 tonnia raviradoilla. Se on ongelma, että mihin se saadaan laitettua. Siksi otimme sen mukaan biokaasulaitoksen syötearvioon”, kertoo Kemppi.

Biojätteiden erilliskeräys on uuden jätelain myötä laajentumassa. Pelkästään Napapiirin Residuumin toimialueella biojätteen erilliskeräysvelvoitteen piiriin on tulossa laskennallisesti yli 3 200 uutta kiinteistöä.

Perämeren Jätehuollon toimialueella jätelaissa esitetty keräysvelvoite arviolta kaksinkertaistaisi erilliske­räysvelvoitteen piiriin kuuluvien asukkaiden määrän.

Keräyksen laajeneminen tietää lisää kustannuksia.

LCA Consultingin selvityksen mukaan kustannuksia ja logistiikan päästöjä on mahdollista pienentää esimerkiksi keräämällä jätteet monilokerokeräyksellä yksilokero­keräyksen sijaan.

Keräyksen kokonaispäästöjä voitaisiin pienentää merkittävästi myös yhdistämällä kunnallisen keräyksen biojäte yritysten biojätteen keräyksen kanssa yhteisiksi reiteiksi.

Pienemmät päästöt

Lapin kunnat hyötyisivät Rovaniemen biokaasulaitoksesta, kun jätteiden kuljetusmäärät pienenisivät. Säästöjä syntyisi, koska biojätettä ei tarvitsisi enää ajaa Ouluun asti, eikä sekajätettä tarvitsisi enää siirtokuormata niin paljon.

Esimerkiksi Napapiirin Residuumin seudulla Rovaniemen käsittelylaitos pienentäisi logistiikan kustannuksia nykyisillä jätemäärillä yli 40 000 euroa vuodessa. Erilliskerättävien biojätemäärien kasvaessa tulevaisuudessa hyöty olisi yli 110 000 euroa.

Kuljetuksen hiilidioksidipäästöt pienenisivät biojätemääristä riippuen noin 32–86 tonnia vuodessa.

Selvitys painottui erilliskerättäviin biojätteisiin, mutta siinä nostettiin myös esille, että esimerkiksi jätevedenpuhdistamojen lietteet olisi kannattava käsitellä samalla biokaasulaitoksella. Lietteitä varten kannattaa kuitenkin rakentaa laitokseen oma linjansa, jotta ne voidaan pitää erillään muusta biojätteestä.

Siitä syntyvän mädätteen hyödyntämisestä olisi tehtävä vielä jatkoselvityksiä.

Mikä VÄLKKY-hanke?

VÄLKKY-hankkeella halutaan edistää vähä­hiilisyyden ja taloudellisen kestävyyden tavoitteiden toteutumista Lapin matkailussa.

Hankkeen kokonaisbudjetti on 476 250 €. Hankkeelle on myönnetty Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja valtion ­rahoitusta 381 000 € (80 %). Omarahoitusosuutta on haettu kunnista, matkailualueilta, Lapin matkailuelinkeinon liitolta ja jäteyhtiöiltä.

Hankkeen toteutusaika on 2.9.2019 – 28.2.2022.

Tavaroiden, vaatteiden ja kenkien elinikää voi pidentää korjauspalveluilla. Jakamispalvelut ­puolestaan lisäävät tavaroiden elinikään käyttö­tunteja.Tavaroiden, vaatteiden ja kenkien elinikää voi pidentää korjauspalveluilla. Jakamispalvelut ­puolestaan lisäävät tavaroiden elinikään käyttö­tunteja.

Lainaa tai korjaa se!

Pirkanmaalainen Ekokumppanit on kehittänyt ­monenlaisia konsepteja, jotka pitävät tavarat käytössä pidempään. ­Palveluilla on jo tuhansia käyttäjiä.

Tarvitsetko moottorisahaa? Sen sijaan, että ostaisit itsellesi sellaisen, entäpä jos lainaisit sen hetkeksi?

Tampereen kaupungin, Pirkanmaan Jätehuollon ja Tampereen Sähkölaitoksen omistama Ekokumppanit Oy on kehittänyt monenlaisia ratkaisuja, jotka edistävät kestävän kehityksen ja kiertotalouden mukaista elämäntapaa ja yritystoimintaa.

Lainaa.se on maksuton verkkopalvelu, joka yhdistää Pirkanmaan paikalliset lainaus- ja vuokraustoimijat sekä alueen asukkaat. Tavoitteena on tehdä ostamisen vaihtoehdoista mahdollisimman helppoja.

Palvelu pyrkii siihen, etteivät ihmiset ostaisi tavaroita muutamaa käyttökertaa varten vaan lainaisivat tai vuokraisivat ne sen sijaan. Tällöin uuden tavaran tuottamiseen vaadittavat luonnonvarat säästyisivät.

Ekokumppaneilla on myös muita vastaavia, kestävyyttä ja kiertotaloutta edistäviä palveluita.

”Melkein kaikki on kierrätettävissä. Vain ennakkoluulot ja asenteet estävät”, tiivisti Ekokumppanien viestintäpäällikkö Carl Willandt esitellessään uusia kiertotalouden alustoja ja kuluttajalähtöisiä kiertotalousratkaisuja Alma Talentin järjestämässä Jätteestä materiaaliksi ja energiaksi -webinaarissa. Vuotuinen tapahtuma pidettiin tällä kertaa etäyhteyksin helmikuussa.

Korjaa.se laajenee

Ekokumppaneiden ­ensimmäinen kiertotalousportaali oli maksuton korjaa.se­-palvelu.

Verkkopalvelun idea on koota alueen korjauspalveluja tarjoavat yritykset ja tavaroiden elinkaaren pidentämisen ammattilaiset samaan paikkaan niin, että rikkinäisen tavaran omistajan on helppo löytää tarvitsemansa palvelu.

Korjaa.se on ollut menestys: ”Palvelu tavoittaa jo joitakin tuhansia käyttäjiä kuukaudessa. Yrittäjät ovat usein pieniä toiminimiä, mutta olemme saaneet heiltä palautetta, että heidän palveluidensa kysyntä on lisääntynyt verkkopalvelun ansiosta.”

Ensimmäinen korjaa.se kokosi yritykset Pirkanmaan Jätehuollon alueelta, mutta omat paikalliset verkkopalvelut on sittemmin avattu myös Kymenlaakson Jätteen sekä Lakeuden Etapin asukkaille.

Keväällä palvelu laajenee myös Botniaroskin ja Kiertokaaren seuduille.

”Toivomme, että palvelut otettaisiin käyttöön ympäri Suomea. Paikallisten jäteyhtiöiden kanssa olemme laajentaneet palvelua Kymen­laakson ja Pohjanmaan suuntaan, ja mielellämme laajennamme muillekin alueille”, Willandt sanoo.

Yhteisomistajuus avaa lukkoja

Ekokumppanit on mukana myös Euroopan aluekehitysrahaston ja Pirkanmaan liiton rahoittamassa Jakajat-hankkeessa.

Hanke selvittää Tampereen Opiskelija-asuntosäätiön ja Kotipirtti ry:n kanssa, millaiset jakamistalouteen perustuvat asumisen ja liikkumisen mallit toimisivat Suomessa.

Yhteisöllisessä jakamistaloudessa on testattu esimerkiksi yhteiskäyttöautoja ja tavaroita.

”Olemme saaneet hyviä kokemuksia. Yhteisomistus taklaa suomalaisille tyypillistä ongelmaa, joka liittyy lainaamiseen. Kun yhdessä omistetaan, syntyy helpommin tunne, että minulla on oikeus käyttää tätä. Yhteis­omistajuuden kautta ihmiset näyttävät olevan valmiita kierto­talous- ja jakamistalousajatteluun.”

Vaate on valuuttaa

Raha ei vaihda omistajaa Ekokumppaneiden kehittämässä SWAP!-­vaatteidenvaihtotapahtumassa, joka pidettiin ensimmäistä kertaa Tampereen Finlaysonin alueella.

Ihmiset toivat vaihdettavaksi kolme tuhatta kiloa itselleen tarpeettomia vaatteita. 87 prosenttia niistä löysi uuden omistajan.

Vaihtamatta jääneet vaatteet vietiin Nextiilille, joka tuunaa materiaaleista uutta. Vain kolme prosenttia jouduttiin laittamaan energiajakeeseen.

”Tapahtumassa ei ollut lumppuja, vaan siellä kiersi satojen eurojen arvoisia merkkivaatteitakin”, Willandt kertoo.

Viime vuodelle suunniteltu SWAP jouduttiin koronan vuoksi perumaan vain muutama päivä ennen h-hetkeä, mutta Ekokumppaneilla on vakaa aikomus tehdä tapahtumasta säännöllisesti toistuva.

Kasvupolulle kumppaniverkostossa

Bio- ja kiertotalouden Kasvupolku sparraa jälleen yrityksiä, joiden liiketoimintamallit hillitsevät ilmastonmuutosta ja edistävät materiaalikiertoja.

Kasvupolun starttiwebinaarissa 17. helmikuuta korostui, että kasvupolku antaa uusia kontakteja bisneksen tekemiseen.

Esimerkiksi Bio- ja kiertotalouden Kasvupolun kumppaniyritys Neste etsii partnereita käynnistääkseen yhdyskuntajätteisiin liittyvän pilotointihankkeen.

Neste käynnisti äskettäin vastaavan Efuel-­veturihankkeen yhdessä VTT:n ja Business Finlandin kanssa kehittääkseen sähköpolttoaineita.

Neste etsii nyt Kasvu Open -polulla kumppaniyrityksiä kehittämään globaalisti skaalautuvia ratkaisuja erityisesti uusiutuvissa polttoaineissa ja kemikaaleissa.

”Haluamme kehittää maailmanluokan ekosysteemejä yhdessä”, sanoi Nesteen Johanna Fräki puhuessaan Bio- ja kiertotalouden Kasvupolun avauswebinaarissa 17. helmikuuta.

Bio- ja kiertotalouden aiemmalle kasvupolulle osallistunut Soletair Power näkee osallistumisella paljon etuja:

”Kasvu Open tarjosi näkökulmia, kiinnostavia keskusteluja ja kontakteja. Kokemus vahvisti vuskoa meidän omaan polkuumme”, Soletair Powerin Petri Laakso kertoo.

Bio- ja kiertotalouden Kasvupolun kumppaneina toimivat Neste, Kemira, Kuusakoski, VTT, Alva, GRK Infra, Invest & Expand in Pohjois-Savo ja Uusiouutiset-lehti.

Kasvupolulle valitut yritykset julkaistaan kevään aikana.

Vielä ehtii FRUSHin pitch-kisaan!

Kiertotalouden kasvuyritys- ja startup-tapahtuma FRUSH kutsuu yrityksiä esittelemään innovaationsa pitch-kisassa.

Pitch-kisaan voi hakea vielä maaliskuun loppuun mennessä. Hakemukseksi käy videoitu kolmen minuutin ”hissipuhe” yritysideasta.

Forssan Yrityskehitys Oy:n ja Hämeen ammattikorkeakoulun vuotuinen FRUSH pidetään tänä vuonna etäyhteyksin 21. huhtikuuta.

Tapahtuman teemana ovat uudet näkökulmat kiertotalouteen. Näitä tarjoilee vaikuttava puhujajoukko, johon kuuluvat muun muassa professori Esko Valtaoja, tulevaisuustutkija Ilkka Halava sekä Business Finlandin Kanadan-toimiston vanhempi neuvonantaja Seppo Tossavainen.

https://frush.fi/fi/home/

Scanstockphoto

Matias Ulfves/ Kasvu Open

Ekokumppanit