Ruoppausmassojen kiertotalouden mukainen hyödyntäminen

Turun ruoppausmassojen hyötykäytössä on alkamassa uusi aikakausi.

Turun sataman laivaväylän ja muiden alueen kunnossapitojen ruoppausmassoja ei jatkossa sijoiteta enää mereen.

Viimeisin läjityslupa läheisen Airiston alueelle umpeutui vuonna 2019 eikä uutta lupaa haettu. Sen sijaan on aktiivisesti haettu läjityspaikkoja maalta. Tätä työtä on tehty yhdessä naapurikuntien ja yksityisten maanomistajien kanssa. Moniosaiset maanomistukset sekä paikalliset luontoarvot ovat osoittaneet tämän tehtävän olevan haasteellinen.

Ensimmäinen soveltuva kohde on kuitenkin jo luvituksessa, ja ympäristölupaa odotetaan vuoden 2020 aikana.

Maaläjityksen kohteena oleva Lauttarannan alue läheisen Hirvensalon saarella tulee kehittymään merkittävästi lähivuosikymmenen aikana.

Läjitystoiminnan jälkeen alueelle on suunniteltu asuinaluetta. Jotta asuinalueen esirakentaminen olisi mahdollista, ruoppausmassat aiotaan stabiloida.

Perinteisesti ruoppausmassojen stabilointiin on käytetty paljon sementtiä. Nykyään stabilointiin käytetään usein myös erilaisia tuhkia ja muita uusiomateriaaleja.

Turun seudun kehitysyhtiö Turku Science Park Oy:n CleanTurku-tiimi tukee yrityksiä kehittämään kiertotalouden mukaista liiketoimintaa.

Kiertotalouden mukaista tuhkien ja uusiomateriaalien hyödyntämistä ruoppausmassojen stabiloinnissa on tuettu CleanTurun koordinoimassa kansallisessa CircVol 6Aika -hankkeessa.

Hankkeessa toteutettiin yrityksille suunnattu kenttäkoe ruoppausmassojen stabilointiin liittyen Naantalin Matalahdelle tulevalla asuntomessualueella.

CleanTurku-tiimin on koordinoinut yritysten, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja viranomaisten ryhmää, joka on ollut mukana pilotin toteuttamisessa. Stabiloinnissa käytetyt uusiosideaineet tulee testata aina tapauskohtaisesti, jotta varmistetaan materiaalien soveltuvuus, turvallisuus, tasalaatuisuus, satavuus sekä tekninen kelpoisuus.

Naantalin Matalahden kenttäkoe on tukenut Naantalin vuoden 2022 Asuntomessujen kestävyystavoitteita.

Messualueella on muutakin kiertotalouden, vähähiilisyyden ja energiatehokkuuden mukaista tekniikkaa, kuten aurinkosähköjärjestelmä energian varastoinnilla.

Vaikka kenttäkoe toteutettiinkin Matalahden ruoppausmassoilla, tukee se myös Lauttarannan tulevaa stabilointityötä.

Tärkeä lisäarvo kenttäkokeessa oli paikallisten teollisten sivuvirtojen saatavuuden ja laadun selvitys, jonka ansiosta tulevina vuosina on helpompaa suunnitella uusiomateriaalipohjaisia reseptejä ruoppausmassojen stabilointiin.

Myös Turun kaupungin viranomaiset on pidetty ajan tasalla Naantalin kenttäkokeesta, joten alueellinen osaaminen ja yhteistyö organisaatioiden välillä on toimivaa myös siirryttäessä suuremman mittakaavan toimintaan Lauttarannassa.

Hankkeen aikana muodostettua yhteistyötä jatketaan myös hankkeen päätyttyä. Turku Science parkin koordinoima 3C Klusteri – ”Circular materials and solutions for Construction Cluster” jatkaa uusiomateriaalien hyödyntämisen kehitystä.

Lisäksi Turun kaupungin, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen välistä säännöllistä keskustelua jatketaan. Näin alueen osaaminen leviää organisaatioiden välillä ja myös kansalliset kumppanit ovat helpommin tavoitettavissa, kun tulevien kohteiden kestävyystavoitteita pyritään saavuttamaan.

Kuva: Jan-Erik Eriksson/ Åbo Akademi. Matalahden kenttäkoe.

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ