Ruoka mukaan, pakkaus kestokäyttöön

Yhä useampi ravintola ja kahvila pakkaa take away -ruoan uudelleenkäytettävään kestoastiaan. Mitä useammin pakkausta käytetään, sen suuremmiksi kasvavat ympäristöhyödyt.

Oletko kantanut keittoa käsilaukussa? Tai salaattia repussa?

Jos olet, tiedät, että take away -ruoan pakkaukselta vaaditaan paljon. Sen on oltava kestävä, tukeva, kevyt ja kompakti. Sen on kestettävä kosteita sisältöjä hapertumatta ja vettymättä. Lainsäädännön tiukentuessa vaatimuslistalle on tulossa myös uudelleenkäyttö- ja kierrätysvaatimuksia.

Siksi tuntuukin tuhlaukselta, että tällainen pakkausinnovaatio olisi kertakäyttöinen. Mitä järkeä on kehittää upeasti toimiva pakkaus ja heittää se parinkymmenen minuutin käytön jälkeen menemään?

Noutolounasta syödään usein tien päällä tai puistossa. Pahimmassa tapauksessa ruoan pakkaus jää ateriahetken jälkeen roskaamaan luontoa.

Entäpä jos take away -ruoan pakkaus olisikin uudelleenkäytettävä kestopakkaus, jonka voisi palauttaa takaisin ravintolaan tai kahvilaan panttia vastaan?

Idea panttipulloista

Kiertotalousalan uranuurtaja, hävikkiruokaravintola Loopista tuttu ja Muovitiekarttaan kuuluvan Muoviraadin jäsen Johanna Kohvakka sekä Turun ammattikorkeakoulun materiaalitekniikan yliopettaja Liisa Lehtinen alkoivat kehitellä ideaa roskaamista vähentävistä noutoruokapakkauksista muutama vuosi sitten.

Kesällä 2019 he lanseerasivat CirclePackin. Ideana on tarjota ravintoloille ja kahviloille pantillisia kestoastioita kertakäyttöastioiden sijaan.

”Halusin tehdä jotakin maailman roskaantumisongelmalle. Pullopanttijärjestelmästä sain idean: pienikin rahamäärä motivoi palauttamaan tuotteen takaisin. Keksin, että panttijärjestelmän laajentaminen noutoruokapakkauksiin on keino saada materiaalit kiertämään niin, etteivät ne päädy roskaamaan luontoa”, Johanna Kohvakka kertoo.

Wolt ja Kespro mukaan

Idea on otettu innostuneesti vastaan. Nyt CirclePack-astioita on käytössä jo Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Sipoossa, Turussa ja Tampereella.

Sopimuskumppaneiden määrä on kasvanut koronapandemiasta huolimatta jo noin kolmeenkymmeneen, vaikka Kohvakka ja Lehtinen eivät juuri ole markkinoineet palvelua.

Huhtikuussa julkistettiin, että CirclePack ja Wolt aloittavat yhteistyökokeilun muutamassa ravintolassa Turussa ja Helsingissä.

K-ryhmän foodservice-tukkuri Kespron kanssa on neuvoteltu kestoastioiden tuomisesta hotelli-, ravintola- ja catering-puolelle.

Ruoka pakataan asiakkaalle kestoastiaan, josta asiakas maksaa kolmen tai viiden euron pantin astian koosta riippuen. Kun asiakas palauttaa astian, hän voi valita, ottaako panttisumman takaisin vai ottaako tilalle uuden annoksen. Pantti on mitoitettu riittävän houkuttelevaksi palauttaa pakkaus.

Ravintola tai kahvila vastaa astioiden pesusta ja hygieenisyydestä pesemällä uudelleenkäytettävät pakkaukset aivan kuten muunkin astiastonsa.

”Ravintoloiden vakioasiakkailta ja ekologisesti ajattelevilta ihmisiltä on tullut hyvää palautetta”, Kohvakka kertoo.

Vähintään kolmesti käytössä

CirclePack sai tänä keväänä käyttöön oman pakkausmallistonsa. Se on tarkkaan harkittu kestokäyttöä silmällä pitäen. Italialaisen yhteistyökumppanin valmistama ja helsinkiläisen Pentagon Designin suunnittelema astiasto kestää käyttöä ja toistuvia pesuja. Materiaalivalinnassa on tähdätty mahdollisimman pieniin kokonaisympäristövaikutuksiin.

”Valitsimme polypropeenin, koska se on kierrätyskelpoinen ja kestävä päämuovilaatu, jonka ympäristövaikutuksia pienentää tuotannon tehokkuus. Polypropeeni kestää ruoan lämmittämistä mikrossa”, Liisa Lehtinen perustelee.

Muovipakkauksen etuna esimerkiksi lasisiin ja keraamisiin vaihtoehtoihin verrattuna on myös keveys. Litran vetoinen kestoastia painaa vain 118 grammaa.

Keveys on valtti myös kertakäyttöiseen muovipakkaukseen verratessa:

”Kertakäyttömuovinen vaihtoehto painoi 55 grammaa. Kestoastia painaa siis vain 2,15 kertaa enemmän. Tämä tarkoittaa karkeasti arvioituna, että kestoastian ympäristöjalanjälki on 2,15 kertaa kertakäyttöastiaa suurempi. Kestoastian hyödyt ohittavat kertakäyttöastian jo kolmannella käyttökerralla”, Lehtinen tiivistää.

Mitä useammin astiaa käyttää, sitä enemmän ympäristöhyötyjä siitä kumuloituu.

Olisi myös hyvin haastavaa löytää kuitupohjaista vaihtoehtoa, jota pystyisi pesemään tiskikoneessa uudelleen ja uudelleen.

Kohvakan mukaan jossain vaiheessa on tavoitteena, että valmistusmateriaalina voitaisiin käyttää kierrätysmuovia. Toistaiseksi kierrätysmuovia kuitenkin käytetään elintarvikekäytössä varsin vähän. Tähän on syynä kierrätetyn muovijakeen vaihteleva laatu.

Lehtinen puhuu mieluummin kokonaisympäristövaikutuksista kuin pelkästä hiilijalanjäljestä, sillä ilmastopäästöjen lisäksi pakkausvalinta aiheuttaa aina myös muita ympäristövaikutuksia. Hän muistuttaa, että ympäristövaikutusten vertailu ei ole yksinkertaista. Asiaan vaikuttavat myös kestoastian pesun ja logistiikan aiheuttamat ympäristövaikutukset.

”CirclePackissa meidän ei ole tarvinnut rakentaa isoa keräys- ja kuljetusjärjestelmää, koska asiakas palauttaa astian itse tuttuun lähiravintolaan, jossa asioi muutenkin. Pesukin hoituu ravintolan omassa astianpesukoneessa”, Kohvakka ja Lehtinen sanovat.

”Ympäristövaikutuksia arvioidessa paljon pakkausta isompi merkitys on, mitä ruokaa on astian sisällä. Kannattaa suosia kasvispainotteista ruokavaliota”, Kohvakka huomauttaa.

Lait ja ohjauskeinot, kuten kertakäyttömuovituotteita suitsiva SUP-direktiivi ja kansallinen muovitiekartta, edistävät uudelleenkäytettävien pakkausten yleistymistä.

Suomeen on suunnitteilla uudelleenkäytettäviä pakkauksia edistävä vapaaehtoinen green deal -sopimus.

Kohvakka on seurannut ilolla uudelleenkäytettävien pakkausten yleistymistä noutoruoissa. Alalle on tullut myös muita toimijoita, kuten Kamupak.

”Toivon, että mahdollisimman moni tarttuu kestoastian suosioon.”

Kuva: CirclePack. CirclePack-pakkauksilla tähdätään jätteen määrän vähentämiseen ja roskaantumisen ehkäisyyn.