Resurssiviisaus on silkkaa rahaa

13.6.2014

Kumpi on tärkeämpi: talous vai ympäristö, työllisyys vai ilmastotavoitteet, korkea elintaso vai ympäristöystävällinen elämäntyyli? Nämä asiat asetetaan usein vastakkain julkisessa keskustelussa, ja monet mieltävätkin nämä keskenään ristiriitaisiksi asioiksi, joita ei ole mahdollista edistää samaan aikaan. Monessa maassa on kuitenkin jo huomattu, että talous, työllisyys ja ympäristö itse asiassa vetävät samaan suuntaan: Saksa on onnistunut kytkemään luonnonvarojen kulutuksen irti talouskasvusta, kunnianhimoinen ympäristöä ja työllisyyttä painottava politiikka on antanut vauhtia Etelä-Korean kasvuun ja cleantech-sektori on yksi globaalisti nopeimmin kasvavia liiketoiminnan osa-alueita. Suomessakin asiaan ollaan heräämässä. Sitran levittämä uusi käsite resurssiviisaus tuo voimakkaasti esiin tätä näkökulmaa, ja sen avulla pyritään aidosti ottamaan huomioon yhtä aikaa niin ympäristön kuin ihmistenkin hyvinvointi. Resurssiviisaus tarkoittaa luonnonvarojen järkevää käyttöä niin, että luonnonvarojen kulutus ja päästöt vähenevät, mutta samalla hyvinvointi alueella kasvaa.

Kun Sitrassa aloitimme Kohti resurssiviisautta -hankekokonaisuuden, meiltä usein kysyttiin, montako työpaikkaa tämä hanke tuo kaupungeille. Kyseessä on siis niiden uusien resurssiviisaiden toimintatapojen löytämisestä, jotka vastaavat kaupunkien tulevaisuuden suurimpiin haasteisiin: ilmastonmuutokseen ja luonnonvarojen niukkuuteen. Sitra rakentaa resurssiviisaan kaupungin mallia yhteistyössä Jyväskylän kaupungin kanssa sekä pohtii laajan kaupunkiverkoston kanssa, miten hyviä toimintatapoja voidaan monistaa ja kuinka kaupunkien yhteistyötä resurssiviisauden parissa voi tiivistää.

Maalaisjärki sanoo, että kun asioita tehdään fiksusti, se säästää rahaa. Rahan ja resurssien säästämisessä piilee myös useita liiketoimintaideoita. Luonnonvarojen käyttö ja ilmastonmuutoksen hillintä koskee meistä jokaista sekä myös kaikkia eri hallinnonaloja. Se koskettaa kaikkia yhteiskunnan osa-alueita – julkista, yksityistä ja kolmatta sektoria. Saadaksemme muutosta aikaan, meidän pitää luopua osaoptimoinnista ja katsoa asioita laajemmasta näkökulmasta: miten saadaan aikaan kokonaishyötyä yhteiskunnalle ja mahdollistetaan kestävä tulevaisuus. Tätä kokonaisnäkemystä nostettiin esille Sitran teettämässä selvityksessä, jossa kartoitettiin resurssiviisaiden toimenpiteiden taloudellisia, työllisyyteen ja ympäristöön liittyviä vaikutuksia.

Sitran Gaia Consultingilla teettämässä selvityksessä on laskettu esimerkinomaisesti yhdeksän erilaisen resurssiviisaan toimenpiteen, kuten lähiruuan lisäämisen, kotimaisen biokaasuntuotannon ja puupolttoaineiden käytön potentiaalisia talous- ja päästövaikutuksia. Selvityksen mukaan resurssiviisaus voi tuoda Jyväskylän kokoiselle kaupunkiseudulle tuhat työpaikkaa ja sadan miljoonan euron myönteiset talousvaikutukset vuodessa. Samalla hiilidioksidipäästöjä saataisiin vähennettyä 500 kilotonnia vuodessa, mikä vastaa noin 50 000 suomalaisen vuotuista hiilijalanjälkeä.

Gaian selvitys pohjaa olemassa olevaan tutkimustietoon. Suuri osa toimenpiteistä, kuten biokaasun tuottaminen liikennepolttoaineeksi ja puupolttoaineen käytön lisäys, vaativat investointeja, mutta niiden tilapäisiä työllisyysvaikutuksia ei ole otettu mukaan selvityksen laskelmiin vaan mukaan on laskettu ainoastaan toimenpiteiden tuomat pysyvät työpaikat.

Kun asioita katsotaan laajasti ja eri näkökulmat huomioiden sekä varaudutaan tulevaisuuteen, huomataan, että resurssiviisaat ratkaisut tuovat taloudellista hyötyä, edistävät työllisyyttä – ja ennen kaikkea mahdollistavat myös tulevien sukupolvien hyvän ja rikkaan elämän.

Johanna Kirkinen, johtava asiantuntija,
ekologinen kestävyys, Sitra