Ratkeaako muoviroskaongelma?

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

”Jos keittiösi hana vuotaa ja vettä on lattialla, mitä teet ensin? Haetko rätin ja alat pyyhkiä? Vai suljetko ensin hanan?”, kysyy Plastic Bank -järjestön perustaja David Katz. Plastic Bank -järjestö auttaa ihmisiä esimerkiksi Haitissa ja Filippiineillä saamaan toimeentulon muoviroskia keräämällä.

Katz muistuttaa, että muovia tuotetaan tänä vuonna 300 miljoonaa tonnia. Siitä maailman meriin valuu 8-12 miljoonaa tonnia roskaa merissä jo nyt lilluvan noin 150 miljoonan jätetonnin seuraksi.

Hän penää yrityksiltä ja muoviteollisuudelta paljon nykyistä suurempaa ja vaikuttavampaa vastuuta tuottamansa muovin aiheuttamista haitoista:

”Jos pakkaukseen valitaan kierrätykseen kelpaamattomia monikerrosmuoveja vain siksi, että niihin pystytään printtaamaan markkinoinnin kannalta tehokas ulkoasu, missä on teollisuuden vastuu?”

Kuva: Helsinkiläinen Senja Kilpeläinen osallistui roskien siivoustalkoisiin Hondurasissa viime syksynä. ”Meressä kellui jatkuvasti tiettyjen brändien pakkausroskaa. Mietin, että pitäisikö näillä yrityksillä olla jokin vastuu tuottamastaan jätteestä. Muoville on tulossa rajoitteita ja sitä koskevaa lainsäädäntöä, mutta se on hidasta. Yrityksillä olisi nopeus toimia”, Kilpeläinen näkee.

 

Globaaleja sitoumuksia

Kuinka globaalit jättiyhtiöt ja brändiomistajat sitten vähentävät muovijätettä? Kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset kokosi kansainvälisiä aloitteita, joissa tartutaan muoviroskaongelmaan.

Viime lokakuussa 250 organisaatiota sitoutui globaalisti vähentämään turhaa muoviroskaa, innovoimaan uudelleenkäytettäviä pakkauksia ja tehostamaan kierrätystä Ellen MacArthur -säätiön New Plastics Economy -aloitteessa.

Aloitteessa mukana olevien organisaatioiden pakkaukset vastaavat kahtakymmentä prosenttia kaikesta globaalisti tuotetuista pakkauksista. Mukana ovat esimerkiksi Pepsico, Coca-Cola ja Unilever.

Unilever tähtää siihen, että vuoteen 2025 mennessä 100 prosenttia sen muovipakkauksista on suunniteltu uudelleenkäytettäviksi, kierrätettäviksi tai kompostoituviksi. Neljäsosa sen pakkauksista on valmistettu kierrätetystä uusiomuovista, jotta yhtiö tukisi kierrätysmuovin markkinoiden syntymistä. Vuonna 2017 Unilever käytti 4 850 tonnia kierrätysmuoveja.

”Meille on hyvää bisnestä siirtyä kiertotalouteen. Kiertotalous pienentää kustannuksiamme, vähentää riskejä ja lisää luottamusta”, kuvaili Unilever Japanin johtaja Takayuki Kitajima  Sitran järjestämässä Jokohaman World Circular Economy Forumissa lokakuun lopussa.

Coca-Cola puolestaan aikoo käyttää juomapakkauksissaan 50 prosenttia kierrätysmateriaaleja.

”Aiomme vuoteen 2030 mennessä kerätä ja kierrättää saman verran pulloja ja tölkkejä kuin myymme vuosittain”, muistutti yhtiön johtaja Titoy Francisco samaisessa Jokohaman tapahtumassa.

Unilever, Coca-Cola ja Pepsico ovat mukana myös yksityisen ja julkisen sektorin kiertotalousyhteistyöfoorumissa: Vuonna 2015 Davosissa perustettu, noin 60 organisaatiota ja yritystä yhdistävä PACE (Platform for Accelerating the Circular Economy) edistää kiertotaloutta sekä alueellisesti että globaalisti.

Tänä vuonna foorumi luo pitkän tähtäimen toimintasuunnitelman muovijäteongelman ratkaisemiseksi. Ensimmäisessä vaiheessa yhteenliittymä käynnistää pilottiprojektit kolmessa maassa, Indonesiassa, Ghanassa ja Vanuatussa. Ideana on käynnistää julkisen ja yksityisen sektorin yhteishankkeita materiaalien tehokkaisiin talteenottojärjestelmiin sekä edistää tätä tukevaa lainsäädäntöä, teknologiaa ja rahoitusta. Yhteenliittymällä on tähän mennessä yli kymmenen miljoonan dollarin rahoitus.

 

Muoviteollisuuden asennemuutos

Myös muoviteollisuus on ilmoittautunut mukaan talkoisiin. Muovijätteen erilliskeräys ja käsittely on turhaa, jos kierrätyksen tärkein pala puuttuu, eikä kierrätetylle uusiomuoville ole käyttökohteita.

Tuotekehitystä ja kysyntää tarvitaan myös siihen, etteivät uusiomuovit päätyisi vain alempiarvoisiin tuotteisiin kuten nyt, vaan suljettuihin kiertoihin pakkauksesta pakkaukseksi. Uusiomuovista valmistetaan nykyisin pitkälti kukkaruukkuja ja puiston penkkejä.

”Muoviteollisuudessa on tapahtunut viime vuosina asennemuutos. Ala haluaa muuttua kiertotaloudeksi ja on valmis investoimaan kierrätysratkaisuihin, mutta siihen tarvitaan kumppaneita ja yhteistyöhön on saatava mukaan kaikki, myös kuluttajatuotteiden valmistajat ja vähittäiskauppa”, PlasticsEuropen toimitusjohtaja Karl-H. Foerster totesi World Circular Economy Forumissa Jokohamassa.

”On kerättävä kaikki muovijäte, koska se on resurssi. Kierrätysteollisuus on vielä nuori teollisuus, jossa on varaa innovaatioille. Meidän teollisuudenalamme on valmis investoimaan laitoksiin ja innovaatioihin. Työskentelemme nyt Euroopan yhteistyöfoorumeissa muutoksen eteen”, hän jatkoi.

 

Valtiot ja EU vetureina

Japanissa on ollut vuodesta 2004 saakka ohjelma, joka on kannustanut pakkaavia yrityksiä vähentämään muovijätettä ja edistämään kierrätystä vapaaehtoisin toimin. Japani kerää ja levittää parhaita käytäntöjä Plastics Smart -kampanjalla. Tämän vuoden kesäkuuhun mennessä Japani aikoo lanseerata kertakäyttömuoveja vähentävän ja muovijätteen keräystä lisäävän muovien kiertotalousstrategian.

Joulukuussa Euroopan komissio lanseerasi Circular Plastics Alliance -yhteenliittymän vähentämään muoviroskaantumista, lisäämään muovien kierrätystä ja kehittämään uusiomuovimarkkinoita.

Yhteenliittymästä tulee korkean tason päättäjät kokoava sidosryhmäverkosto, joka tuo samaan pöytään koko muovien arvoketjun jätteiden kerääjistä ja kierrättäjistä jalostajiin, brändiomistajiin ja vähittäismyyjiin. Komissio toivoo saavansa mukaan etenkin pakkaus-, rakennus- ja autoteollisuuden edustajat, koska nämä alat käyttävät muoveja eniten.

Yhteenliittymän tärkeimpinä tavoitteina on edistää lyhyen aikavälin vapaaehtoisia toimia ja investointeja esimerkiksi jätteiden lajittelu- ja kierrätyslaitoksiin, kierrätysmateriaalien laatustandardien luomiseen ja jätemäärien seurantaan ja raportointiin. Lisäksi yhteenliittymän toivotaan ilmiantavan uusiomuovimarkkinoiden kehittymisen esteitä ja monitoroivan edistystä.

”Eurooppalainen teollisuus on jo osoittanut olevansa sitoutunut ympäristön kannalta kestävämpään muovitalouteen. Yritykset ymmärtävät, että kiertotaloudella on mahdollisuus päästä kansainvälisen kilpailun edelläkävijöiksi. Perustamamme yhteenliittymä kannustaa markkinatoimijoita yhteistyöhön ja dialogiin sekä tarjonnan että kysynnän sektoreilla, jotta voimme yhdessä rakentaa hyvin toimivat uusiomuovimarkkinat”, sanoo Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen.

Pakkaajat siivoamaan

Vapaaehtoiset toimet ja yhteistyö tarvitsevat tuekseen kannustimia esimerkiksi lainsäädännöstä. Joulukuussa EU pääsi sopuun kertakäyttömuoveja koskevasta lakiesityksestä. Todennäköisesti kesällä julkaistava direktiiviehdotus sanoo, että jäsenvaltioiden on vähennettävä muovia sisältävien elintarvikepakkausten ja juomamukien kulutusta mm. asettamalla kansallisia tavoitteita, vapaaehtoisilla sopimuksilla sekä taloudellisella ohjauksella. Markkinoille ei saa tuoda muovisia kertakäyttöisiä vanupuikkoja, ruokailuvälineitä, lautasia, pillejä, juomien sekoitustikkuja eikä ilmapallojen varsia.

Juomapakkaukset pitää suunnitella niin, että korkit ja kannet pysyvät kiinni pakkauksessa koko käyttövaiheen ajan. Kertakäyttöisissä, PET-muovista valmistetuissa pulloissa tulee kierrätysmateriaalia olla 25 % vuonna 2025 ja kaikissa muovipulloissa kierrätysmateriaalin osuuden tulee olla 30% vuonna 2030.

Kertakäyttöisiin muovituotteisiin on merkittävä tieto sopivista jätteenkäsittelyvaihtoehdoista, roskaantumisen haitallisista ympäristövaikutuksista sekä tuotteessa olevasta muovista.

Kertakäyttöisten juoma- ja ruokapakkausten valmistajat ja tupakkayhtiöt joutuvat osallistumaan roskien keräämisen ja kuljettamisen kustannuksiin. Muoviroskien siivoamiskuluihin joutuvat osallistumaan myös muovia sisältävien kalastusvälineiden valmistajat.

 

Kuva: SodaStream. Talkooryhmä lähti viime syksynä siivoamaan Hondurasin Roatan-saaren rantoja muoviroskasta SodaStreamin sponsoroimassa kampanjassa. Ryhmä keräsi kolmessa päivässä noin yhdeksän tonnia roskaa. ”Valitettavasti yhdeksän tonnia roskaa on myös se määrä, jonka ihmiset heittävät meriin noin joka 30. sekunti, joten tajusimme nopeasti, että siivoaminen ei koskaan tule riittämään, vaan on puututtava jätteen synnyn ehkäisyyn”, sanoo SodaStreamin Pohjoismaiden markkinointijohtaja Michele Fitzwilliams.

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin