Pitkät kuljetusmatkat eivät syö vaatekierrätyksen ympäristöhyötyjä

Kuva: Vaikka kuljetusmatkat olisivat pitkiä, vaatteiden kerääminen kierrätykseen ja uudelleenkäyttöön on silti ympäristölle hyväksi, osoittaa tutkimus.

28.3.2017

Tekstiilien ja vaatteiden erilliskeräys, uudelleenkäyttö ja kierrätys kannattavat ympäristönäkökulmasta, kun kierrätys korvaa neitseellistä puuvillaa, vaikka kuljetusmatkat olisivat pitkiä. Tuore tutkimus osoittaa, että koko tekstiilituotantoketjun olisi muututtava, mikä vaatisi tähän ohjaavaa politiikkaa.

Elina Saarinen

Kannattaako vanhoja vaatteita ja tekstiilijätettä kerätä ja kuljettaa uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen Suomessa, jossa etäisyydet ovat pitkiä? Kyllä, osoittavat tutkimuksessaan Helena Dahlbo, Kristiina Aalto, Hanna Eskelinen ja Hanna Salmenperä.

Tutkijat vertasivat nykytilannetta siihen, että tekstiilejä alettaisiin kerätä ja toimittaa tuplasti nykyistä enemmän joko uudelleenkäyttöön tai kierrätykseen, ja tarkastelivat, millaisia ympäristövaikutuksia muutokset aiheuttaisivat. Sekä uudelleenkäytön että kierrätyksen lisäys vähentäisivät haitallisia ympäristövaikutuksia enemmän kuin synnyttäisivät niitä. Ympäristövaikutukset olisivat myönteiset esimerkiksi ilmaston, happamoitumisen ja hiukkaspäästöjen kannalta.

Kuljetuksilla on vain pieni vaikutus tekstiilijäteketjun ympäristövaikutuksiin. Vaikka vaatteita kuljetetaan paljon ulkomaille uudelleenkäyttöä varten, kotimaan sisäiset kuljetukset vaikuttivat enemmän.

Jotain uutta, jotain vanhaa?

Jotta tekstiilien erilliskeräys, uudelleenkäyttö ja kierrätys hyödyttäisivät ympäristöä, on tärkeää, että kierrätys todella vähentää neitseellisen tekstiilituotannon tarvetta. Kuluttajien valinnoista riippuu, käyttävätkö nämä käytettyä tai kierrätyskankaasta valmistettua vaatetta todella uuden vaatteen ostamisen sijasta, vai lisääkö kierrätys lopulta tekstiilien kokonaiskysyntää.

Tutkimuksen perusteella ympäristövaikutukset paranevat jo siinäkin tapauksessa, että uudelleenkäyttö ja kierrätys korvaisivat vain 50 prosenttia neitseellisestä tekstiilituotannosta.

Tutkijat toteavat, että pelkkä vaatteiden erilliskeräyksen lisääminen ei vielä paranna tekstiiliketjun ympäristövaikutuksia. Kerätyille vaatteille täytyisi löytyä aitoa uudelleen- ja kierrätyskäyttöä. Koko vaateketju teollisuudesta ja tuottajista kuluttajiin täytyisikin saada muuttamaan toimintatapojaan.

Tutkijat selvittivät, minkälaiset poliittiset ohjauskeinot sysäisivät muutoksen käyntiin. Tekstiilituottajien vapaaehtoiset toimet keräyksen ja kierrätyksen lisäämiseksi, kierrätystekstiilien suosiminen julkisissa hankinnoissa ja rahalliset tuet kierrätysteknologiaan täydentäisivät toisiaan.

Suomalaiset käyttivät vuonna 2012 yhteensä 71 800 tonnia tekstiilejä, 13,2 kiloa per nenä. Käytöstä poistuvista tekstiileistä 20 prosenttia erilliskerättiin uudelleenkäyttöön. Kierrätykseen päätyi vain muutama prosentti tekstiilijätettä. 80 prosenttia poltettiin yhdyskuntajätteen mukana jätevoimaloissa.

Tutkijoiden työstä julkaistiin tammikuussa artikkeli kansainvälisessä Sustainable Production and Consumption -julkaisussa (9/2017).

Kuluttaja, näin vähennät vaatteidesi ympäristövaikutuksia

• Osta uusia vaatteita vain tarpeeseen. Vähennä huvishoppailua.
• Valitse käytettyjä tai kierrätysmateriaaleista tehtyjä vaatteita.
• Pyri pidentämään vaatteiden käyttöikää huomioimalla niiden laatu ja korjaamalla tarvittaessa.
• Mieti, voiko pesukertoja vähentää esim. tuulettamalla. Muista energian- ja vedenkulutus.
• Kun poistat vaatteen käytöstä, tarkista, voisiko sitä käyttää vielä joku muu. Lahjoita tai myy.
• Laita huonokuntoinen rääsy sekajätteeseen. Se poltetaan jätevoimalassa energiaksi.