Oulun kiertotalousyrityksiä osa 3: Vastuullinen kivi kiinnostaa

Viisiosaisessa juttusarjassa kerrotaan, millaisia kiertotalouteen pohjaavien liiketoimintamalleja oululaisyrityksissä on käytössä ja miltä yritysten markkinat juuri nyt näyttävät. Tässä kolmannessa osassa tutustutaan Oulun yliopistolta ponnistavaan Keko Geopolymeerit Oy:hyn.

Keko Geopolymeerit Oy:n perustaja Juho Yliniemi ja yrityksessä työskentelevä Jouni Rissanen tietävät, miten ”kiertotalouskiveä” tehdään: kuinka esimerkiksi hiekka ja sora saadaan sidottua yhteen vaikkapa kierrätettyä mineraalivillaa tai tuhkaa käyttämällä. Kun kemia on hallussa, voidaan ilmastolle haitallista sementtiä korvata betonin valmistuksessa monenlaisilla kierrätetyillä materiaaleilla.

Oppi on heille kertynyt Oulun yliopistossa, jossa on pitkään tehty kansainvälisestikin arvostettua materiaalitutkimusta. Nyt sen hedelmiä voi jo siirtää käytäntöön.

Esimerkiksi Lohjan vuoden 2021 asuntomessualueelle rakennetun Pyörre-talon autotallista löytyy kahdeksan tonnia geopolymeeribetonia. Geopolymeeriksi sitä nimitetään siksi, että betonin sideaineena on käytetty sementin sijaan muita epäorgaanisia materiaaleja ja betoni on saatu kovettumaan alkalisen aktivaattorin avulla. Pyörteessä Rissanen ja Yliniemi skaalasivat Oulun yliopiston laboratoriossa kehitettyä laastireseptiikkaa teolliseen betonimittakaavaan, tekivät koevaluja ja järjestelivät logistiikkaa Saint-Gobain Finlandin kanssa. Tuloksena autotallin lattia on valettu tavallista ekologisemmasta betonista, jossa on käytetty teollisuuden sivuvirtoja ja kierrätettyä valimohiekkaa.

”Teemme siis tutkimusta ja tuotekehitystä esimerkiksi yrityksille, jotka tuottavat jotakin sivuvirtaa ja haluavat tietää, miten sitä voisi hyödyntää sideaineena tai kaipaavat muutoin osaamista betonin raaka-aineista ja niiden ympäristövaikutuksista. Teemme myös uniikimpia projekteja asiakkaille, jotka tahtovat ympäristö­syistä hyödyntää geopolymeerejä yksittäisissä tuotteissa, kuten istutus­laatikoissa tai liikenne-esteissä”, Rissanen tiivistää.

Rissanen on vuonna 2019 perustetun yrityksen ensimmäinen kokopäiväinen työntekijä. Megatrendit ovat lupaava ajuri toiminnalle. Rissanen sanoo, että kiinnostusta kiertotalouteen on paljon, yritykset ovat valmiita tekoihin ja asiakkaat osaavat pian vaatia kilpailutuksissa, että materiaalit pohjautuvat kiertotalouden sivuvirtoihin ja jätemateriaaleihin.

Lähivuosina markkinoilla voikin olla Kekon omia geopolymeerituotteita tai käytössä geopolymeerejä, jotka se on kehittänyt yhdessä yritysten kanssa, Rissanen uskoo.

”Toisaalta pienessä maassa on rajallisesti yrityksiä, joilla on resursseja tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Myös materiaalin hinnan pitäminen edullisena voi olla haaste ison volyymin sovelluksissa, jos tulee paljon logistiikkaa mukaan.”

Geopolymeerejä mainostetaan joskus ihmeaineina ja sementin syrjäyttäjinä, mutta kekolaiset ovat lupauksissaan vastuullisia. ”Yhdessä materiaalissa on hankala saavuttaa kaikkia hienoja ominaisuuksia. Myös geopolymeereihin tarvittava alkalinen aktivaattori tuottaa päästöjä, etenkin jos haetaan erikois­ominaisuuksia, kuten erityisen nopeaa lujuuden kehitystä. Globaalisti sivuvirrat eivät myöskään riitä korvaamaan sementtiä, mutta paikallisesti ne voivat olla merkittävä osa ratkaisua, ja juuri tätä haluamme edistää”, Rissanen kuvaa.

Kuva: Keko Geopolymeerit Oy:n Juho Yliniemi (vas.) ja Jouni Rissanen suuntaavat kohti kutkuttavaa tulevaisuutta. Keko on spin-off-yritys, joka sai alkunsa Oulun yliopiston pitkäaikaisesta panostuksesta geo­polymeerien tutkimukseen. Yliniemi toimii yhä apulaisprofessorina yliopistolla, Rissanen siirtyi tutkijan töistä kokopäiväisesti yritysmaailmaan vuonna 2020.

Kiertotalouden mahdollisuuksia yrityksille – viisi liiketoimintamallia*

Kiertävät raaka-aineet
Hyödynnetään kierrätettyjä ja biopohjaisia materiaaleja sekä uusiutuvaa energiaa. Suunnitellaan kestäviä, korjattavia ja kierrätettäviä tuotteita.

Jakamisalustat
Mahdollistetaan digitaalisten alustojen avulla tavaroiden ja resurssien käyttöasteiden kasvattaminen muun muassa vuokrauksen ja jakamisen kautta.

Tuote palveluna
Myydään tuotteen sijaan tiettyä toimintoa tai suorituskykyä. Tuloja kertyy palvelu- tai vuokra­sopimuksista.

Elinkaaren pidentäminen
Pidetään tuote alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan mahdollisimman pitkään esimerkiksi korjauksen, päivittämisen ja uudelleenvalmistuksen keinoin.

Resurssien talteenotto
Otetaan talteen käyttökelpoisia ja arvoa sisältäviä materiaaleja tai energiaa jätteestä tai tuotannon sivuvirrasta.

*Lähde: Sitra, Kestävää kasvua kiertotalouden liike­toimintamalleista -julkaisu

Sarjan seuraavan osan voit lukea täällä, edellinen osa löytyy täältä (tilaajille).

Teksti: Katja Pulkkinen Kuva: Kati Lehtonen