Ostosreissusta kierrätysreissu

Tekstiilikuitua
Facebooktwitterlinkedin

Poistotekstiilien erilliskeräys laajenee. Suomalaiset voivat palauttaa poistotekstiiliään suoraan kauppoihin ja muotialan yrityksiin Kamukeräyksessä. Tätä materiaalia kierrättävä laitos Paimiossa on juuri avautumassa.

 

Kuluttajat voivat nyt palauttaa käytöstä poistamiaan tekstiilejä kierrätykseen helposti vaikka ostosreissullaan.

Sinisellä farkkuhupulla päällystetyt Kamu-keräysastiat ilmestyivät toukokuussa Turun, Auran ja Kemiön kauppoihin ja kirpputoreille.

Keräyspisteet tulevat sinne, missä ihmiset muutenkin arjessaan asioivat.

”Tavoitteena on, että kuluttajat kokevat palvelun helpoksi ja oppivat lajittelemaan poistotekstiiliä”, sanoo Lounais-Suomen Jätehuollon (LSJH) projektisuunnittelija Oskari Pokela.

Kun keräysastiat ovat myymälöissä sisätiloissa, palautettava materiaali ei kostu ja pysyy kunnossa jatkokäyttöä ajatellen.

 

Kirpputorit innostuivat

 

Puoli vuotta kestävä Kamu-kokeilu testaa, toimisiko malli niin hyvin, että keräystavasta voisi tulla pysyvä ja että se voisi laajentua muidenkin kunnallisten jäteyhtiöiden alueille ympäri Suomea.

Monessa paikassa huonokuntoiselle, uudelleenkäyttöön kelpaamattomalle vaatteelle ei ole ollut muuta vaihtoehtoa kuin sekajäteastia, josta vaate on joutunut polttoon.

Moni ei raaski heittää vaatteitaan roskiin, vaikka ne olisivat kuinka nuhraantuneita. Lahjoituskontti tai kirpputori voivat ihmisestä tuntua armeliaammalta osoitteelta.

Todellisuudessa lahjoitetut heikkolaatuiset vaatteet aiheuttavat hyväntekeväisyysjärjestöille ja muille vaatteiden uudelleenkäyttöorganisaatioille vuosittain valtavasti työtä ja paljon kustannuksia.

Nyt Kamu-kokeilu tarjoaa kierrätyshenkisemmän keräysastian sellaisille vaatteille, jotka eivät enää kelpaa uudelleenkäyttöön.

 

Ei-myyntikuntoisille vaatteille avautui uusi kierrätysväylä

 

Onnistuessaan Kamu-kokeilu saattaakin vähentää hyväntekeväisyysjärjestöille ja kirpputoreille tulvivaa heikkolaatuisten vaatteiden kuormaa.

”Kun kuulimme kokeilusta, kiinnostuksemme heräsi heti. Tämä voisi olla ratkaisu meidän ongelmiimme. Asiakkaat tuovat meille paljon vaatteita ja välillä mukaan mahtuu sellaistakin, mikä ei enää olisi ihan myyntikuntoista”, Länsiykkösen kirppiksen Jesse Halme kertoo ja jatkaa:

”Asiakkaan kannalta on helppoa, että hän voi lajitella jo kotona myytävät ja ei-myyntikuntoiset omiin kasseihin ja tuoda ne samalla kertaa meille.”

Kirpputorit ovatkin innostuneet joukolla mukaan kokeiluun.

 

Keräys tavoittaa pian jo yli kolme miljoonaa suomalaista

 

Kamu-keräyksessä on tällä hetkellä mukana kuusi jätelaitosta: Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH), Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY, Loimi-Hämeen Jätehuolto, Kymenlaakson Jäte, Pirkanmaan Jätehuolto ja Rauman seudun jätehuoltolaitos.

Valtakunnallisen keräysverkoston kehittämistä koordinoi LSJH.

Valtakunnallinen keräys on tarkoitus laajentaa kuluvan vuoden aikana viiden uuden jätelaitoksen alueelle, muun muassa Uudellemaalle, Itä-Suomeen ja Kanta-Hämeeseen.

Keräystä laajennetaan asteittain, jotta poistotekstiilin lajittelussa ja käsittelyssä pystytään vastaamaan kasvaviin keräysmääriin.

”Tavoitteena on, että keräysverkosto tavoittaisi vuoden loppuun mennessä jo 3,2 miljoonaa suomalaista”, Pokela kertoo.

Oskari Pokela

Ulkoasu poistofarkuista

 

Kamu-keräyksestä poistotekstiilit päätyvät tarkkaan lajitteluun. Jos vaatteiden joukosta löytyy vielä uudelleenkäyttökelpoisia, näiden elinkaari pääsee jatkumaan.

Osa poistotekstiileistä taas päätyy tilauserinä pienyrityksille, jotka käyttävät materiaalin omien tuotteidensa valmistukseen.

Yksi näistä on tamperelainen Piece Of Jeans, joka valmistaa farkkujätteestä vaatteita ja koruja.

Jopa Kamu-keräyksen keräysastioiden huppu on tehty suomalaisten poistofarkuista. Huput ovat Piece Of Jeansin yrittäjä Moona Kansasen käsialaa.

”Haluamme kumota kuluttajan ajatuksia, että poistotekstiili on likaista ja nuhjuista. Kamu-keräysastioiden huppu osoittaa, että se voi olla uniikkia, näyttävää ja upeaa. Sillä voi olla jopa alkuperäistä suurempi arvo. Farkku on kestävää, pitkäikäistä ja helppoa huoltaa”, Kansanen sanoo.

Jos keräysastian huppu rispaantuu, se voidaan paikata uudella palalla, mikä pidentää hupun käyttöikää.

 

Paimion laitos avautuu

 

LSJH lajittelee kerätyn poistotekstiilin käsityönä. Optinen skanneri on apuna tunnistamassa materiaalilajeja.

Osa tekstiileistä ei kelpaa kierrätykseen rakenteensa takia. Tällaisia ovat esimerkiksi vahakankaiset tekstiilit kuten sadetakit. Suurin osa kelpaa kuitenkin mekaaniseen kierrätykseen.

”Mitä laadukkaampaa on lajittelu, sitä laadukkaampaa on jalostuksesta syntyvä uusioraaka-aine”, Pokela muistuttaa.

Kesästä alkaen asukkailta kerättävälle poistotekstiilin kierrätettävälle virralle on tarjolla kotimainen käsittely: LSJH:n kuluttajapoistotekstiilin käsittelylinjasto käynnistyy Paimiossa.

Linjasto rakentuu Rester Oy:n tekstiilinkierrätyslaitokseen. LSJH:n linjastolla käsitellään kotitalouksien poistotekstiiliä. Rester taas toteuttaa oman linjastonsa yritysten poistotekstiileille ja sivuvirroille.

Poistotekstiilit avataan käsittelylinjastolla mekaanisesti kierrätyskuiduksi. Siitä syntyy uusioraaka-ainetta, josta yritykset voivat valmistaa esimerkiksi lankaa, eristelevyä tai vaikkapa terassilautaa.

”Linjasto pystyy käsittelemään kotitalouksien poistotekstiiliä noin viisi miljoonaa kiloa vuodessa. Missiomme on tehdä tästä asukkaiden keräykseen tuomasta tekstiilijätteestä kuitua yrityksille, jotka voivat käyttää sen osana uusia tuotteitaan. Näin säästyy neitseellisiä luonnonkuituja ja etenkin juomavettä”, LSJH:n prosessi-insinööri Conny Gabrielsson kertoo.

Paimion laitos on pilotti, josta kertyy kokemuksia suurempaan, Turun Topinojalle suunniteltuun jalostuslaitokseen. Sitä tarvitaan, sillä erilliskerättävien poistotekstiilien määrä tulee kasvamaan.

Tekstiilien erilliskeräys käynnistyy valtakunnallisesti vuoteen 2023 mennessä ja laajenee EU-maihin vuonna 2025.

 

Kuva: Sanne-Mari Laaksonen. Lounais-Suomen Jätehuollon (LSJH) projektisuunnittelija Oskari Pokela kertoo, että poistotekstiilien ­keräys helpottuu ja laajenee Turun seudulla.

Kuva: Pekka Lintusaari. Poistotekstiilistä valmistetaan kierrätyskuitua Paimion laitoksella.

Facebooktwitterlinkedin