Mustasaareen nousi ainutlaatuinen testilaitos: Märkähiilto kierrättää ravinteet biohiilenä

Recomill Oy ja Stormossen Oy avaavat yhteistyössä uuden, termiseen märkähiiltoon (HTC, hydrothermal carbonization) perustuvan testilaitoksen Mustasaareen.

Teknologiaa ei ole hyödynnetty Suomessa aiemmin vastaavalla tavalla.

Prohoc-konserniin kuuluva Recomill Oy on kehittänyt testilaitoksen, jonka avulla voidaan hyödyntää biohiiltä lannoitekäytössä, maanparannusaineena ja myös aktivoida aktiivihiileksi.

Märkähiiltoprosessi muuttaa biomassan koostumusta niin, että kuiva-aineen osuus voi nousta jopa 70 prosenttiin.

Kyseessä on EU-ERUF-projekti, jossa alueen korkeakouluista Novia, Åbo Akademi ja Vaasan yliopisto ovat olleet aktiivisesti mukana.

Märkähiillon hyödyntämiselle ravinteiksi nähdään merkittävää potentiaalia kierrätys- ja energia-alalla.

Ravinteet kiertoon maksimaalisesti

Termokemiallinen märkähiiltoprosessi muuntaa märän biomassan biohiileksi 20–30 baarin paineessa ja 180–230 asteen lämpötilassa.

Prosessi kestää puolesta tunnista kahdeksaan tuntiin riippuen lähtömateriaalista ja lopputuotteen vaatimuksesta. Prosessin jälkeen liete suodatetaan tai lingotaan, eritellen kiintoaineen ja veden toisistaan.

”Hankkeen myötä olemme kiertotalouden energiaratkaisujen sekä ravinteiden tehokkaan hyödyntämisen kehityksen kärkijoukoissa. Haluamme saada ravinteet käyttöön maksimaalisesti, jotta ravinteiden hukka vähenisi esimerkiksi polttoprosessin aikana,” Recomill Oy:n liiketoiminnan kehitysjohtaja Jan Hägg kertoo.

Mädätteen jalostustekniikoita tutkittu

”Stormossen on jo pitkään tutkinut erilaisia mädätteen jalostustekniikoita ja nyt paikallisesti kehitetyn teknologian testaaminen tuntuu jännittävältä. Kehitysprosessi ja toteutus on tapahtunut tiiviissä yhteistyössä yliopistojen, teknologiatoimittajien ja käyttäjien välillä, osoittaen kuinka vahvaa osaamisemme on Pohjanmaalla”, Stormossenin tuotekehityspäällikkö Johan Saarela toteaa.

Stormossenin tavoitteena on hiilineutraali jätteenkäsittely, jossa 65% jätteestä kierrätetään materiaalina vuoteen 2030 mennessä.

”Tässä onnistuaksemme meidän on löydettävä uusia ratkaisuja. Tämä on selkeä askel eteenpäin oikeaan suuntaan”, sanoo Stormossenin toimitusjohtaja Aimo Latvala.

Kuva: Recomill. Kuvassa Recomillin testilaitos.