Muoviroska pois luonnosta suomivoimin

Suomalaiset rakentavat arvoketjuja, jotta maailman pahimmat muoviroskalähteet saataisiin siivottua. Muoviroskasta vain murto-osa voidaan kannattavasti kerätä kierrätykseen. Vaikeinta ei olekaan siivoaminen, vaan rahoitus.

Jos jatketaan nykymallilla, vuoteen 2030 mennessä kaikesta vuosittain maailmalla tuotetusta muovista kolmasosa eli yli sata miljoonaa tonnia uhkaa vuotaa roskaamaan luontoa.

Näin varoittaa WWF. Järjestö on huolissaan, koska muovien tuotanto ja talous kasvavat paljon vauhdikkaammin kuin jätehuolto, keräys- ja kierrätysinfrastruktuuri.

On vaarana, että muoviroskan määrä kasvaa vuoteen 2030 mennessä 41 prosenttia ja käsittelemättömän muovijätteen määrä maapallolla kaksinkertaistuu.

WWF Suomi julkaisi kevättalvella suomeksi kansainvälisen emojärjestön raportin, jossa asetetaan kolmen askeleen visio muoviroskaongelman ratkaisuun.

Ensimmäinen askel on vähentää muovin tarvetta ja käyttöä ja suosia uudelleenkäyttöä.

Toinen askel on suunnitella muovipakkaukset kierrätysprosesseihin soveltuviksi.

Kolmas on tukkia muoviroskan vuoto luontoon eli parantaa jätehuoltoa, tehostaa muovin keräystä ja kehittää kierrätysprosesseja ja -markkinoita.

WWF:n meriasiantuntija Anna Soirinsuo muistuttaa, ettei muoviroskaongelma ratkea yhdellä keinolla.

”Muovien käyttöä ei voi lopettaa”

”Muovien käyttöä ei voi vain lopettaa. Muoveilla on tärkeä rooli ruokahävikin ja kuljetusten päästöjen vähentämisessä”, hän korostaa ja jatkaa:

”Ei myöskään voi vain lisätä muovien kierrätystä, koska valtaosa merten muoviroskasta on liian vähäarvoista kierrätysmateriaaliksi. Biohajoavat muovit eivät ratkaise ongelmaa, koska ne hajoavat vain teollisessa kompostoinnissa tai erityisoloissa. Toisaalta kasvipohjaisetkaan muovit eivät yksin riitä ratkaisuksi, koska kilpailu biomateriaaleista aiheuttaa sosiaalisia ja ympäristöllisiä ongelmia”, Soirinsuo pohtii.

WWF on jo muutaman vuoden ajanut kansainvälistä, sitovaa sopimusta, joka asettaisi tavoitteet muoviroskaongelman ehkäisyyn, kontrollointiin ja poistamiseen. Tarvittaisiin kansainväliset mittaus- ja monitorointijärjestelmät sekä globaalit standardit kierrätykselle ja jätteenkäsittelylle. Tarvitaan myös rahoitusta, teknologiaa ja lisää kierrätyskapasiteettia.

Jäteinfran rahoitus on ongelma etenkin kehittyvissä maissa. WWF on käynnistänyt Plastic Smart Cities -hankkeen, joka pyrkii sitouttamaan paikallista hallintoa ja kehittämään paikallista jätehuoltojärjestelmää.

Soirinsuo kertoo, että pilottikaupunkeja on jo 35, muun muassa Vietnamissa, Indonesiassa, Thaimaassa, Filippiineillä ja Kiinassa, pahimmissa saastuttajamaissa. Tarkoituksena on luoda tuhannen kaupungin verkosto. Konseptia testataan myös Euroopassa.

”Olemme saaneet rahoitusta WWF:n ja yritysten kautta. Myös muutamat valtiot ja kaupungit ovat osallistuneet rahoitukseen”, Soirinsuo sanoo.

39 jokea vuotaa roskaa

Suomalaisyritykset ovat lähteneet mukaan ratkaisemaan muoviroskaongelmia esimerkiksi Aasiassa ja Afrikassa.

Yrittäjä Anssi Mikolan RiverRecyclellä on käynnissä Indonesiassa pilotti, jossa muoviroskaa kerätään sekä paikallisesta joesta että dumppausalueelta. Kerätty muovi käsitellään pyrolyysilaitoksessa. Kokonaisuuteen liittyy myös lajittelu- ja neuvontaprojekteja.

Mikola uskoo, että jos maailman 39 saastuneimman joen varrelle perustettaisiin tietyin etäisyyksin muovinkeräyslaitteistot, muovin vuoto luontoon saataisiin lähestulkoon tukittua.

”Ratkaisu meren muoviroskaongelmaan ei kuitenkaan ole putsauskalusto, vaan se, että toiminnan ympärille saadaan kehitettyä kannattavaa bisnestä”, Mikola muistuttaa.

Murto-osa roskasta myyntikelpoista

”Jokiputsareita on. Teknologia on olemassa. Mutta kukaan ei maksa siivoamisesta.”

Mikola havainnollisti ongelmaa maaliskuun PacTec-messuilla puhuessaan. Jokisuun kaupunki sanoo, ettei ongelma ole heidän vastuullaan, koska suurin osa muoviroskasta tulee yläjuoksun kunnista. Kaupunki ei halua nostaa muoviroskaa joesta ylös, koska sen jälkeen siitä tulee kaupungin oma ongelma, jonka käsittelyyn täytyisi sijoittaa suuria summia.

Siivousta ei voi rahoittaa joesta kerätyn roskan myymisellä kierrätysmateriaaliksi:

”Jokeen päätyy enimmäkseen se roska, josta on jo lajiteltu talteen kaikki myyntikelpoinen kuten arvokkaammat PET- ja PP-muovit. Ainoastaan kaksi prosenttia jokien roskasta on myytävissä.”

Mikolan yritys on keksinyt ongelmaan ratkaisuksi sen, että keräysjärjestelmän ympärille on rakennettava riittävän suuri arvoketju.

Kun keräyskaluston lisäksi rakennetaan vaikkapa pyrolyysilaitoksia, laadun tarkkailua ja raportointijärjestelmät, saadaan kymmenien miljoonien eurojen kokonaisuus. Tälle on jo mahdollista saada hankittua kehityslaina esimerkiksi Asian Development Bankilta (ADB).

Kokkolasta Kambodžaan

Rahoituskanavien ja oikeiden kumppaniverkostojen tärkeyden on huomannut myös toinen suomalaisyritys, Clewat Oy.

Yritys valmistelee Filippiineillä, Indonesiassa, Kambodžassa ja Kiinassa projekteja, joissa Clewat siivoaa meri- ja jokialueita muoviroskasta patentoidulla suomalaisteknologialla.

Clewat siivoaa myös kotimaassa. Tänä kesänä Clewat puhdistaa merialueita sekä Helsingin että Kokkolan kaupungin kanssa. Yritys valittiin mukaan Itämerihaasteen nopeisiin kokeiluihin.

Kokkolalainen innovaatio on ketterä vene, jolla voi kerätä hyvin pientäkin, jopa 0,5 millimetrin kokoista muoviroskaa yllättävän syvältä vesipatsaasta.

Kaukoidässä Clewat neuvottelee yhteistyöketjuihin mukaan muovin kierrättäjiä, yrityksiä, rahoittajia ja kaupunkeja.

”Kuka maksaa, on iso haaste. Me olemme ratkaisemassa sitä”, kertoo Clewatin toimitusjohtajaksi äskettäin valittu Keijo Säilynoja.

Hän ja Clewatin Kaukoidän projektien kaupallisena johtajana keväällä aloittanut Marko Kärkkäinen kertovat, että rahoituksesta neuvotellaan paitsi ADB:n, myös säätiöiden kuten Alliance to end plastic wasten kanssa. Sen taustalla on 40 isoa yritystä kuten brändinomistajia. Säätiö aikoo sijoittaa seuraavan viiden vuoden aikana 1,4 miljardia euroa muoviroskaongelman ratkaisemiseen.

”Arvoketjun luominen on kaiken a ja o”, Kärkkäinen ja Säilynoja korostavat.

Kuvat: Minna Nyrhinen-Blazquez / WWF, Clewat