Mistä puhumme, kun puhumme teollisista symbiooseista?

23.3.2016

Viime vuosi oli kiertotalouden vuosi. Joulukuussa julkaistu Euroopan komission kiertotalouspaketti raivasi pysyvästi tietä myös teollisen mittakaavan kiertotalouspyrkimyksille ja yritysten välisten teollisten symbioosien edistämiselle. Kiertotalouden aika vaikuttaisi olevan juuri nyt.

Teollisten symbioosien selkokielistäminen kuitataan monesti ”toisen jäte on toisen raaka-aine” -mantralla. Mutta mitä kaikkea symbioosit oikeasti voivat pitää sisällään? Tässä neljä esimerkkiä Varsinais-Suomesta:

Tuotannon sivuvirralle uusi käyttäjä ja käyttötarkoitus

Turussa sijaitsevalla Meyer Turku Oy:n telakalla pyörivät prosessit ovat kirjaimellisesti massiivisia. Telakalla valmistetaan risteilijöitä, jotka ovat pieniä kaupunkeja itsessään.  Risteilijä pitää sisällään kaikki toiminnot energiantuotannosta ja vesienkäsittelystä jätteiden ja jätevesien käsittelyyn sekä hotelli-, palvelu- ja viihdytystoimintoihin. Laiva koostuu valtavasta määrästä terästä, laitteita, putkia, kanavia, kaapeleita ja erilaisia rakennusmateriaaleja.

Viime kesänä telakalla etsittiin oppilastyönä hyötykäyttöä tuotannosta syntyvälle muovikelajätteelle. Syntyvä määrä on Meyerin kokoluokan toimijalle marginaalinen, mutta helposti eroteltavana jäte-eräkokonaisuutena sille oli mielekästä lähteä etsimään jatkokäyttömahdollisuuksia. Keloille on löytynyt kiinnostunut vastaanottaja, joka pystyisi hyödyntämään niitä omassa tuotannossaan. Toimijat neuvottelevat parhaillaan keskenään yhteistyöstä.

On muistettava, että toimijoiden volyymien vaihdellessa oman yrityksen marginaalisiakaan sivuvirtoja ei kannata ajatella mitättöminä. Toisille kyseessä voi olla vuoden materiaalitarve.

Muiden sivuvirrat oman tuotantoprosessin tärkeänä osana

Kemiönsaaren Mjösundissa toimiva Keramia Oy valmistaa tiiliä. Yrityksen arvomaailman keskiössä on ympäristön hyvinvointi ja yksiselitteiseltä kuulostavan tuotteen raaka-aineista jopa 40 prosenttia on eri teollisuuden alojen sekä oman tuotannon jätemateriaalia.

Saven, hiekan ja muiden kiviperäisten perusraaka-aineiden lisäksi tehtaalla pystytään tiilimassan osina hyödyntämään muun muassa keraamisesta teollisuudesta tulevia saniteettiastioita, paperiteollisuuden kaoliinijätteitä, metalliteollisuuden jauheita sekä eristeteollisuuden hiekkakivipölyä.

Näiden sivuvirtojen käyttö korvaa osittain suoraan neitseellisten raaka-aineiden käyttöä ja käytetyillä sivuvirroilla on myös myönteisiä laatuvaikutuksia.

Tunnistetun materiaalivirran pohjalta uutta liiketoimintaa

Sulotek Oy:n ja Jätehuolto M. Helistölä Oy:n yhteinen sisaryhtiö PS Processing Oy on vuonna 2011 perustettu kierrätysalan yritys, joka on erikoistunut styrox-jätteen keräilyyn, käsittelyyn ja uusiokäyttöön saattamiseen. Sulotek on erikoistunut leikkaamaan kolmiulotteisia kappaleita muun muassa EPS- ja XPS -materiaalista. Osa PS Processingin materiaalista onkin toisen emoyhtiön tuotannon sivuvirtaa.

Lisäksi yritys saa materiaalikseen muun muassa kuljetuspakkauksia kala-alan yrityksiltä. Yrityksen lopputuotteena on puhdas polystyreeni, jota voidaan hyödyntää lukuisten muovituotteiden raaka-aineena.

Vuonna 2015 yritys toimitti noin 420 tonnia paalattua EPS-materiaalia uusiokäyttöön.

Toisiaan tukevat prosessit muodostavat suljetun kierron

Erityisesti Varsinais-Suomessa vakiesimerkkinä kiertotaloudesta ja suljetusta kierrosta on käytetty jo pitkään monialayritys Sybimar Oy:tä.

Sybimarin tarjontaan kuuluvat muun muassa energia- ja elintarviketeollisuuden laitteistotoimitukset, elintarviketeollisuuden sivuvirtoihin pohjautuva biopolttoaineiden tuotanto sekä kalanviljely ja kasvihuonetuotanto.

Biokaasua hyödyntävä voimalaitos tuottaa sekä lämpöä että sähköä, jotka molemmat saadaan hyödynnettyä suljetussa konseptissa. Lämmöntuotanto hyödynnetään kalanviljelylaitoksen veden lämmityksessä ja viljelylaitoksen ravinnepitoiset vedet edelleen kasvihuoneen lannoituksessa. Kalanviljelyn ja kasvihuoneen biojäte voidaan vielä hyödyntää uudelleen lannoitteiden tuotannossa ja biokaasuna.

Oma lukunsa ovat symbioosiajattelusta liikkeelle lähteneet tai sen suuntaan vuosien varressa muovautuneet teollisuus- ja yrityspuistot tai keskittymät, joissa voivat sivuvirtojen lisäksi tai sijasta kiertää myös asiantuntemus sekä käytetyt tilat ja laitteistot.

Teollisia symbiooseja on ajateltava monipuolisesti, jotta kiertotalouden sekä kansantaloudellinen että ympäristöllinen hyöty saadaan maksimoitua. Varsinais-Suomessa kiertotalouden ja teollisten symbioosien edistämisestä kiinnostuneet yritykset voivat olla yhteydessä esimerkiksi alueen FISS-koordinaattoreihin, jotka edistävät teollisten symbioosien syntymistä alueella.

Kiertotalouden maailma ei tule rysäyksellä valmiiksi heti huomenna. Kestävämmät ratkaisut saavutetaan maltilla ja sillä, että tarjolla on erilaisia toteutuspolkuja erilaisiin tarpeisiin ja tilanteisiin.

Anni Eerola,
projektisuunnittelija,
Valonia