Miksi et lajittele biojätettä?

Heitetäänkö teillä ruoantähteet biojäte- vai sekajätepussiin? Lajittelussa olisi petraamisen varaa niin kotitalouksissa kuin ravintoloissa ja yrityksissäkin.

Monista neuvontakampanjoista huolimatta sekajätepussin sisällöstä yhä noin neljännes tai joillain alueilla jopa yli 40 prosenttia on biojätettä.

Valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteena on, että yhdyskuntajätteen sisältämästä biojätteestä saataisiin kierrätykseen 60 prosenttia. Uusi jätelaki tulee todennäköisesti kiristämään biojätteen erilliskeräysvaatimuksia sekä asuinkiinteistöissä että yrityksissä.

Ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö ovat käynnistäneet valtakunnallisen biojätekampanjan valmistelun. Tavoitteena on lisätä biojätteen lajittelua ja vähentää ruokahävikkiä. Koordinoijaksi on valittu muotoilutoimisto Kuudes Helsinki, joka soveltaa tehtävässä käyttäytymis- ja palvelumuotoilun keinoja.

”Tarkoitus on saada selville syitä, miksi ihmiset eivät lajittele biojätteitään, sekä kimmokkeita, mikä saisi käyttäytymisen muuttumaan. Näitä syitä voitaisiin purkaa palvelumuotoilun keinoja hyödyntäen”, ympäristöministeriön neuvotteleva virkamies Sirje Stén valottaa.

Taustalta voi löytyä useita syitä. Yksi esimerkki voi olla niinkin arkinen kuin että keittiössä ei ole lajittelulle sopivia välineitä tai tilaa. Tai että ravintolayrittäjä ei ole löytänyt seudulta sopivaa, biojätteen keräystä tarjoavaa yritystä.

Yhteinen viesti

Kuudes Helsinki on tehnyt kotitalouksille tutkimusta, jossa on tehty erillinen kysely, pidetty päiväkirjaa sekä tehty etnografista tutkimusta ihmisten kotona erikseen valitulle Bioneerit-ryhmälle.

Tavoitteena on saada kampanjaan mukaan laajasti ruoka- ja jätehuoltoketjuihin liittyviä toimijoita, jotka muutenkin toteuttavat monenlaisia toimia biojätteen kierrättämiseksi ja ruokahävikin vähentämiseksi.

”Toiveemme on, että eri toimijoiden omat toimet ja kampanjat tukisivat toisiaan ja välittäisivät yhtenäistä viestiä. Biojätettä kierrättämällä ja ruokahävikkiä välttämällä on mahdollista saavuttaa suuria päästövähennyksiä. Nämä toimet eivät ole pelkästään ympäristö- ja ilmastotekoja, vaan hävikkiä pienentämällä ja lopun lajittelemalla voi säästää myös rahaa”, Stén tiivistää.

Hän toivoo, että kaikki ravintolat ja yritykset lähtisivät siitä, että nekin alkaisivat lajitella omat biojätteensä erilleen ja pyrkisivät vähentämään ruokahävikkiä. Stén toivoo, että yrittäjille olisi myös tarjolla tähän liittyviä, yksityisten jätehuoltoyritysten palveluja kautta Suomen.

Suomen Kiertovoima KIVO ry on jo lupautunut mukaan omalla, asukkaille suunnatulla kampanjallaan. Myös Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry, Suomen Biokierto ja Biokaasu ry, Elintarviketeollisuusliitto, Päivttäistavarakauppa ry ja Matkailu- ja ravintolapalvelut Mara ry pohtivat omia toimiaan. Martat ja Kuluttajaliitto tukevat omalla neuvontatyöllään.