”Meillä on jo ohjelmat ja tiekartat, viedään kiertotalous nyt käytäntöön” – Kierrätysteollisuus haluaa päästä toteuttamaan vihreää siirtymää

Materiaalit ja raaka-aineet tulee pitää kierrossa. Suomeen voi syntyä paljon uusia innovaatioita, työpaikkoja ja vientiin kelpaavia ratkaisuja, jos kiertotaloutta päästään aidosti edistämään käytännön tasolla, niin julkisissa hankinnoissa kuin yritysten investoinneissakin.

Näin näkee kiertotalous-, kierrätys- ja jätehuoltoalan toimijoita laajasti edustava Kierrätysteollisuus ry.

Aiemmin etujärjestö on tunnettu nimellä Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry, mutta järjestö muutti nimensä ja uusi ilmeensä.

”Tarve nimenmuutokselle tulee yhdistyksen uudesta strategiasta. Uuden nimen myötä edustamme vahvemmin jäseniämme ja nostamme esiin yritysten merkityksen kiertotalouden rakentamisessa”, kertoo Kierrätysteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mia Nores.

Jätehuollosta kiertotalouteen

Kierrätysteollisuus ry toimii edunvalvojana ja tarjoaa jäsenpalveluja yrityksille, jotka toimivat kiertotalouden arvoketjussa etenkin raaka-aineiden kierrätyksen, jätehuollon, purkamisen, teknologian kehityksen ja myynnin, koulutuksen ja konsultoinnin saralla.

Liitto voi toimia kattojärjestönä myös muille kierrätysalan toimijoille. Yhdistyksen yhteydessä toimii jo Suomen Purkuliikkeiden liitto – FDA.

”Kierrätysteollisuuden toimiala ja sen merkitys yhteiskunnassa on kasvanut perinteisestä jätehuollosta keskeiseksi osaksi kiertotaloutta. Uusi nimi asemoi liiton aiempaa paremmin osana kiertotaloustoimijoiden joukkoa”, Nores kuvaa.

Eduskunnalle eväitä

Kierrätysteollisuus ry järjesti ystävänpäivänä 14.2.2023 Helsingissä keskustakirjasto Oodissa pyöreän pöydän keskustelutilaisuuden kansanedustajille ja alan yrityksille viedäkseen kiertotalouden viestiä vaalikentille.

”Kierrätysteollisuus ry näkee, että seuraavan hallituksen fokuksen tulisi olla siinä, että viedään kiertotalous käytäntöön. Lisää uusia ohjelmia ja tiekarttoja ei välttämättä tarvita. Vihreä siirtymä on jo käynnissä, ja siihen tarvitaan ennen kaikkea kierrätysteollisuuden yrityksiä. Me olemme se taho, joka vie kiertotalouden yritysten ja kansalaisten arkeen ja tekee siitä totta”, Kierrätysteollisuuden puheenjohtaja, Lassila & Tikanojan yhteiskuntasuhdejohtaja Jorma Mikkonen kiteytti.

Seuraavalle eduskunnalle Kierrätysteollisuus ry on listannut tavoitteita, joiden mukaan uusiomateriaalien käytön edistämiseksi tarvitaan ohjauskeinoja.

Järjestö laajentaisi jäteveropohjaa koskemaan useita kaatopaikattavia jätelajeja.

Samalla uusiomateriaaleille ja kierrätysraaka-aineille tulisi luoda markkinakysyntää. EU on jo asettamassa kierrätysmateriaalien käyttöosuusvelvoitetta uusien tuotteiden valmistamisessa ainakin akkuteollisuudessa ja mahdollisesti muovipakkauksissakin.

Kiertotalous säännöksi julkisiin hankintoihin

Kierrätysteollisuus ry näkee, että kiertotalouden mukaisten, kestävien toimintatapojen tulisi olla julkisissa hankinnoissa sääntö, ei poikkeus.

Järjestö myös kannustaa tulevaa hallitusta pohtimaan, voisiko Suomi edistää kierrätysmateriaalien käyttöä esimerkiksi julkisessa infrarakentamisessa.

Myös kiertotalouden investointien luvitusta olisi nopeutettava ja kierrätykseen liittyvää viranomaisosaamista vahvistettava.

Kilpailun tasapuolisuutta ja reiluutta järjestö kohentaisi rajaamalla kuntien vastuuta vain kotitalouksien jätteisiin. Kuntien toissijaista vastuuta tulisi järjestön mukaan tarkentaa niin, että kunta voi myydä jätehuoltopalveluja elinkeinoelämälle vain aidossa markkinapuutteessa.

Tahtoa ja asennetta

Pyöreän pöydän keskusteluun osallistuivat Remeon toimitusjohtaja Johan Mild, Kreaten johtaja Tuomo Joutsenoja, Veikko Lehti Oy:n hallituksen puheenjohtaja Juuso Lehti, Fortum Waste Solutions Oy:n Kari Rahkonen sekä Kierrätysteollisuus ry:n puheenjohtaja Jorma Mikkonen.

Kansanedustajista keskustelemassa olivat keskustan Mikko Kärnä, vihreiden Amanda Pasanen, perussuomalaisten Sheikki Laakso, SDP:n Eveliina Heinäluoma sekä kokoomuksen Saara-Sofia Sirén.

Pyöreän pöydän keskustelussa pohdittiin paljon sitä, kuinka Suomi voisi nostaa kansallista kiertotalousastettaan. Nykyisin vain alle viisi prosenttia Suomen käyttämistä materiaaleista on kierrätettyjä tai uudelleen käytössä.

Lainsäädännön selkeyttämisen ja vero-ohjauksen lisäksi keinona nähtiin osaamisen parantaminen esimerkiksi kestävissä hankinnoissa, mutta myös asennemuutos ja tahto.

Kierrätysteollisuuden jäsenyritykset kertoivat tekemistään investoinneista. Esimerkiksi Kuusakoski kehittää muovikomposiittien kierrätysosaamista Suomessa.

Kuusakoski perustaa Suomeen ensimmäisen muovikomposiitin kierrätyslaitoksen. Hyvinkäälle nousevan laitoksen on määrä olla täydessä toiminnassa vuoden 2025 loppuun mennessä.

Laitosinvestoinnin arvo on reilut neljä miljoonaa euroa. 

Kuusakoski Oy:n toimitusjohtaja Mikko Kuusilehto näkee, että kiertotalous on kestävän talouskasvun mahdollistaja ja samalla ratkaisu globaaliin ilmastokriisiin ja resurssi- ja energianiukkuuteen.

”Kiertotalous perustuu materiaalien tehokkaaseen kiertoon. Kierrätysteollisuuden rooli vihreän siirtymän läpiviennissä on erittäin merkittävä. On oltava tahtoa ja riskinottokykyä”, Kuusilehto summasi.

Teksti: Elina Saarinen/ Uusiouutiset-lehti

Kuva: Elina Saarinen. Pyöreän pöydän keskusteluun osallistuivat (kuvassa vasemmalta) Remeon toimitusjohtaja Johan Mild, Kreaten johtaja Tuomo Joutsenoja, Veikko Lehti Oy:n hallituksen puheenjohtaja Juuso Lehti, Fortum Waste Solutions Oy:n Kari Rahkonen sekä Kierrätysteollisuus ry:n puheenjohtaja Jorma Mikkonen. Kansanedustajista keskustelemassa olivat keskustan Mikko Kärnä, vihreiden Amanda Pasanen, perussuomalaisten Sheikki Laakso, SDP:n Eveliina Heinäluoma sekä kokoomuksen Saara-Sofia Sirén. Tilaisuutta juonsi Kirsi Alm-Siira.