Lisää kierroksia

Kari Herlevi
Facebooktwitterlinkedin
Kiertotalous alkaa näkyä paitsi politiikassa, myös yrityksissä. Kiertotaloudella on myös vankka kansalaisten tuki.

Eri suunnilla näkyy signaaleja siitä, että kiertotalous on nousemassa valtavirtaan.

Esimerkiksi EU:n uudessa kiertotalouden toimintasuunnitelmassa on tunnistettu, että EU:n tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä edellyttää siirtymää kiertotalouteen.

Tärkeä osa suunnitelmaa on kestävän tuotepolitiikan aloite, jota odotetaan käsittelyyn loppuvuodesta. Laaja kokonaisuus koskee mm. tuotesuunnittelua, kierrätysmateriaalien käyttöä ja julkisia hankintoja.

Myös yritysten hallituksissa keskitytään yhä enemmän vastuullisuusajatteluun ja -osaamiseen. Taustalla vaikuttavat sijoittajat, joita sijoituskohteiden kestävyys kiinnostaa entistä enemmän.

Tuore esimerkki löytyy Norjasta: maan öljyrahasto on painottanut, että tulevaisuuden voitot ovat riippuvaisia terveistä ekosysteemeistä. Rahaston kohdeyrityksiä vaaditaan ottamaan ilmastonmuutoksen lisäksi luonnon monimuotoisuus strategiatyönsä ytimeen. Mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Sijoittajien vaatimukset kestävyydestä etenevät ehkä hitaasti, mutta vääjäämättä.

Tästä päästäänkin kiertotalouteen, jossa olemassa olevat tuotteet ja materiaalit pidetään käytössä mahdollisimman pitkään. Näin tarve ottaa käyttöön uusia neitseellisiä raaka-aineita vähenee ja luontoakin kuormitetaan vähemmän.

Miltä tilanne näyttää suomalais­yritysten näkökulmasta? Osviittaa antaa Sitran tuore ”Kiertotalouden kiinnostavimmat 2.1” -lista, joka esittelee kiertotalouden edelläkävijöitä.

Kiertotalouden kehitystä pitkään seuranneena on hienoa havaita, että monista kokeiluina alkaneista kiertotalousratkaisuista on kehittynyt kannattavaa liiketoimintaa. Kiertotalouden kuva Suomessa on monipuolistunut, hyviä esimerkkejä löytyy entistä useammasta liiketoimintamallista.​

Kirittävääkin on. Esimerkiksi digitaaliset ratkaisut, jakamisalustat ja erilaiset palvelumallit menevät maailmalla kovaa tahtia eteenpäin.​

Yksi haaste on osaaminen. Teknologiateollisuuden kartoituksen mukaan pelkästään teknologiateollisuus tarvitsee seuraavan 10 vuoden aikana 130 000 uutta osaajaa. Yksi tärkeimmistä osaamistarpeista on kiertotalous. Kiertotalouden liiketoiminnan kehittyessä osaajien houkuttelu ja suomalaisten osaajien kouluttaminen on entistä tärkeämpää.

Kiertotalous alkaa näkyä myös edelläkävijäyritysten palkitsemis- ja johtamisjärjestelyissä. Tällaiset järjestelyt ovat yksi tapa näyttää, että kiertotalous otetaan vakavasti.

Julkisista hankinnoista on kaavailtu pitkään kiertotalouden vauhdittajaa. Kestävillä julkisilla hankinnoilla voidaan lisätä kysyntää ympäristöä säästäville tuotteille ja palveluille, mikä vauhdittaisi kiertotaloutta. EU suunnitteleekin vihreille julkisille hankinnoille pakollisia vähimmäiskriteerejä, tavoitteita ja seurantaa.

Kansalaisten tuesta muutoksen ei ainakaan pitäisi jäädä kiinni. Sitran kyselyn mukaan 78 prosenttia suomalaisista uskoi, että Suomen pitäisi toimia kiertotalouden edistämiseksi, vaikka muut maat eivät näin toimisi. Viesti on rohkaiseva. Nyt on aika kääriä hihat ja mukaan tarvitaan kaikki.

Kari Herlevi

Kirjoittaja on Sitran projektijohtaja ja kierto­talouden moniosaaja.

Kuva: Miikka Pirinen/ Sitra.

Facebooktwitterlinkedin