Laivojen jätevesipäästöt kuriin Itämeren pilotissa

Facebooktwitterlinkedin

Miksi kaikki laivat ja alukset eivät pura jätevesiään ja ruokajätteitään satamiin? Paljonko harmaita jätevesiä päätyy Itämereen ja mitä ne sisältävät? Saisiko Itämeren tilaa parannettua yhteistyössä koko merenkulkuketjun kanssa?

Elina Saarinen

 

Baltic Sea Action Group (BSAG) lanseerasi maailman merien päivänä 8. kesäkuuta uuden hankkeen nimeltä Harmaiden vesien ja ruokajätteen vastuullinen käsittely Itämerellä. BSAG:n hankkeen tavoitteena on vähentää meriliikenteen päästöjä Itämeren merenkulussa.

”Katsomme, miten asiat voisi Suomessa tehdä fiksummin. Jos löydämme viisasten kiviä, voimme laajentaa hyviä käytäntöjä koko Itämeren alueelle”, sanoi BSAG:n projektijohtaja Elisa Mikkolainen säätiön pitämässä Meriliikenne-webinaarissa.

Kaksi tuhatta alusta päivässä

 

Itämerellä liikkuu päivittäin noin kaksi tuhatta alusta. Vastuulliset toimijat kuten Suomen, Ruotsin ja Viron välillä liikennöivät autolautat sekä reittiliikenteessä toimivat rahtialukset jättävät jo nykyisin kaiken jätteensä maihin eivätkä pura niitä vesiin.

Tästä huolimatta meriliikenteestä päätyy Itämereen sekä ruokajätettä että harmaata vettä niin risteilyaluksista kuin rahtilaivoistakin.

Lainsäädäntö sallii vesien ja hienonnetun ruokajätteen purkamisen mereen tietyissä tilanteissa. Sekä aluksilla että satamissa on haasteena tekniset rajoitteet, mutta parannettavaa on myös asenteissa, toimintatavoissa ja tiedonkulussa.

 

Mikromuoveja ja fosforia

 

Harmaiksi jätevesiksi sanotaan jätevesiä, jotka syntyvät esimerkiksi laivamiehistön vedenkulutuksesta kuten keittiö-, suihku- ja pesuvesistä. Ruokajäte puolestaan syntyy alusten keittiöissä.

Nämä jätteet sisältävät fosforia, typpeä, natriumia, rasvaa, bakteereja, mikromuoveja, pesuaineita, hiuksia ja muuta orgaanista ainesta, jotka osaltaan lisäävät biologista hapenkulutusta ja rehevöitymistä.

Itämeren ekosysteemi on hyvin herkkä, eikä se tarvitsisi enää yhtään ylimääräisiä päästöjä.

”Itämeri on vähävetinen murtovesialue, jonka omintakeinen ekologinen kokonaisuus on vakavasti uhattuna. Toiminta Itämeren ongelmien parissa on samalla edelläkävijyyttä ongelmien ratkaisemisessa globaalisti”, sanoo BSAG:n perustaja ja hallituksen jäsen Ilkka Herlin.

 

Tietopohja tarkentuu

 

Tällä hetkellä ei ole tarkkaa tietoa, kuinka paljon jätevesiä tai ruokajätettä mereen päätyy. Ilmatieteen laitos on kehittänyt mallinnustyökalun, jonka avulla voidaan arvioida meriliikenteen päästömääriä, mutta se perustuu osin oletuksiin.

”On mahdollista tehdä aluskohtainen mallinnus päästövolyymeista. Sitä voi käyttää ympäristövaikutusten arvioinnin lähtötietona”, sanoo Ilmatieteen laitoksen vanhempi tutkia Jukka-Pekka Jalkanen.

BSAG:n uusi hanke auttaa muita tutkijoita arvioiden tarkentamisessa ja viranomaisia säädöstyössä ja kansainvälisten suositusten tekemisessä.

 

Meklareille kysely

 

Tärkeä yhteistyökumppani BSAG:n hankkeessa on Suomen Laivameklarit ry, jonka jäsenyritykset keräävät kyselyn kautta tietoa alusten käsittelylaitteistoista, toimintatavoista sekä harmaiden vesien ja ruokajätteen purkutavoista.

Tähän mennessä mukaan ilmoittautuneet meklariyritykset tekevät vuosittain yli 10 000 laivaselvitystä, joiden yhteydessä voidaan tämän vuoden aikana kartoittaa myös jätevesien ja ruokajätteen käsittelytapoja.

”Jos kaikista näistä saadaan tietoa myös harmaavesistä, ollaan jo aika pitkällä”, sanoo Laivameklareiden toiminnanjohtaja Sari Turkkila.

BSAG:n Elisa Mikkolainen uskoo, että yhteistyö laivameklareiden kanssa tiedonkeruussa on ainutlaatuinen tilaisuus, koska meklarit toimivat solmukohdassa sataman ja aluksen välillä:

”On hienoa saada mukaan useita agentteja. Näin varmistetaan se, että kysely kattaa erilaiset satamat ja laivatyypit. Tällaista selvitystä ei ole tietääksemme koskaan aikaisemmin tehty.”

Jätevesitankeista näytteet

 

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston Suomen toimintaohjelmasta rahoitettua hanketta toteutetaan yhteistyössä myös suomalaisten varustamoiden kanssa.

Varustamot sallivat näytteenoton laivojen jätevesitankeista. Hankkeessa tehtävän tutkimuksen avulla saadaan luotettavaa tietoa ravinne- ja bakteeripitoisuuksista rahti- ja matkustaja-alusten jätevesissä.

”Haluamme osaltamme edistää BSAG:n hanketta ravinnekuormituksen vähentämiseksi. On ilahduttavaa, että moni jäsenvarustamoistamme lähtee mukaan tähän tutkimusyhteistyöhön”, sanoo Suomen Varustamot ry:n Tiina Tuurnala.

Hän korostaa, että suomalaisilla varustamoilla tehdään jo nyt paljon:

”Kaikilla aluksilla on jätehuoltosuunnitelma ja jätteet lajitellaan ja kierrätetään. Olemme myös saaneet vähennettyä ruokahävikin määrää kymmeniä prosentteja, mikä vähentää maihin toimitettavan jätteen määrää.”

Lue lisää: https://www.bsag.fi/fi/toiminta/harmaat-vedet-meriliikenteessa/

 

Kuvat: Mika Lehtinen ja BSAG. BSAG järjesti maailman merien päivänä 8.6.2020 webinaarin meriliikenteen päästöjen vähentämisestä Itämerellä.

Facebooktwitterlinkedin