Korjaamisesta aito vaihtoehto

Puhelimesi putoaa lattialle ja näyttö menee rikki. Mitä teet?

Yhä useampi meistä vie puhelimensa johonkin pienistä korjausfirmoista, jotka eivät kuulu valmistajan takuukorjaajiin, mutta joista puhelimensa voi saada ehjänä takaisin jo muutamassa tunnissa.

Teemme näin, vaikka korjauttaminen pikkufirmoissa saattaa katkaista puhelimen valmistajan myöntämän takuun. Korjauttaminen valmistajan itsensä kautta kestäisi liian kauan, jopa viikkoja. Emme tule toimeen ilman puhelinta niin pitkään.

Vaikka useimmat valmistajat eivät sitä suosikaan, älypuhelimen korjaamisesta näissä epävirallisissa pajoissa on tullut vaihtoehto paitsi kuluttajille, myös jälleenmyyjille, osoittavat tuoreet selvitykset.

Tanskalaisen PlanMiljøn mukaan puhelimen vaihtoväli uuteen on pidentynyt 21 kuukaudesta 27 kuukauteen Yhdysvalloissa vuodesta 2014 vuoteen 2016. Samaa kehitystä odotetaan myös Pohjoismaissa. PlanMiljø piti kesäkuussa World Circular Economy Forumin yhteydessä seminaarin kiertotalousmalleista puhelinteollisuudessa. PlanMiljø osallistui Pohjoismaiden ministerineuvoston projektiin, jonka raportti on nyt julkaistu.

PlanMiljøn mukaan pohjoismaisista jo 60-90 prosenttia omistaa älypuhelimen. Mullistavia uusia ominaisuuksia tulee nykyisin harvemmin kuin ennen, tai uudistukset tapahtuvat sovelluspäivitysten kautta. Kun kännyköillä on arvoa, korjaus- ja uudelleenkäyttömarkkinat ovat piristyneet.

Toinen trendi on, että ihmiset ovat irtautuneet pitkistä verkko-operaattorisopimuksista. Esimerkiksi Tanskassa 30 prosenttia kuluttajista vaihtaa operaattoria joka vuosi. Siksi operaattorit ovat alkaneet tarjota puhelimia liisauksen tapaisina palveluina.

Puhelinten takaisinosto on esimerkki uudenlaisesta bisnesmallista, joka pidentää puhelimen käyttöikää. Takuuajan pidennysten ja näytönsuojien myynti tuovat jälleenmyyjille lisäarvoa.
PlanMiljøn Bjorn Bauer ja David Watson kertovat, että osa heidän kyselyynsä osallistuneista valmistajayritysten edustajista sanoi lisäävänsä puhelinmalliensa kestävyyttä ja osa kertoi käyttävänsä aiempaa vihreämpiä materiaaleja. Toiset osallistuvat puhelinten takaisinostoon ja kunnostamiseen.

Vain harva sanoi suunnittelevansa puhelimensa niin, että niiden korjaus olisi helppoa. Yksi näistä harvoista on suomalainen PuzzlePhone, joka suunnittelee puhelimensa nimenomaan siitä näkökulmasta, että laite on helppo päivittää ja korjata.

Green Alliancen raportin mukaan jo yhden vuoden pidennys puhelimen käyttöiässä vähentää laitteen elinkaaripäästöjä kolmanneksen.

Valmistajat mukaan, vaikka väkisin

Korjausmarkkinat ovat joka tapauksessa kasvussa. Ruotsalaisen PhoneHeron varajohtaja Erik Lindstedt uskoo korjausbisneksen tulevaisuuteen:
”Keinotodellisuus, lisätty todellisuus ja esineiden internet tulevat lisäämään laitteiden määrää. Samalla laitteista tulee yhä kalliimpia, joten niiden korjaamisesta tulee entistä kannattavampaa.”

PhoneHero on yksi Ruotsin suurimpia takuun ulkopuolisia IT-laitteiden korjausfirmoja. Yritys tekee 60 000 laitekorjausta vuodessa. Lindstedt arvioi, että Ruotsissa korjataan puhelimia ja muita IT-laitteita vuosittain kaikkiaan 2-5 miljoonaa kertaa.

Lindstedin mukaan korjausmarkkinat menestyvät jo nyt, mutta hän kutsuu suuret puhelin- ja älylaitevalmistajat mukaan yhteistyöhön, jotta korjausmarkkinoista tulisi vielä entistäkin toimivammat.

”Tällä hetkellä isot puhelinvalmistajat eivät ole takuun ulkopuolisessa korjausyhteistyössä mukana. Sen takia meillä korjausfirmoilla ei ole tuotteiden manuaaleja, ei diagnostisia työkaluja emmekä saa valmistajien laadukkaita varaosia”, Lindstedt harmittelee.

”Tästä huolimatta asiakkaat, jopa isot asiakkaat kuten julkinen sektori ja puolustusvoimat, käyttävät palveluitamme. Pidämme asiakkaista huolta. Jos he valittavat, korjaamme uudestaan. Meidän asiakkaamme ovat myös isojen puhelinvalmistajien asiakkaita, joten kutsun isot yhtiöt mukaan: Myykää meille varaosianne, liisatkaa meille diagnostiset työkalunne ja tulkaa dialogiin kanssamme. Yhteinen etumme on, että asiakkaalla on toimiva puhelin.”

Jos isot puhelinvalmistajat eivät lähde korjausmarkkinayhteistyöhön, Lindstedtin mukaan päättäjien ja poliitikkojen tulisi toimia.

”Katsokaa autonhuoltomarkkinoita: Siellä on lainsäädäntö, joka pakottaa valmistajia jakamaan tietonsa korjaajien kanssa. Tätä voisi soveltaa kännykkämarkkinoillekin.”
Yhdysvalloissa tähän suuntaan ohjaavaa lainsäädäntöä on jo otettu käyttöön kahdeksassa osavaltiossa.

Lindstedt vauhdittaisi korjausmarkkinoita myös korjauspalvelujen alennetulla ALV-kannalla. Se laskisi työn hintaa mahdollistaen uusien korjaajien palkkaamisen.

”Melkein kaikki työntekijämme ovat kouluttamattomia, nuoria tai siirtolaisia. Ainakin Ruotsissa juuri näiden on vaikeinta työllistyä. Korjaustoiminta antaa heille tilaisuuden päästä kiinni työmarkkinoihin.”

Päätyykö puhelimesi Afrikkaan?

Kännykkäteollisuuden kiertotalousmalleja raottaneen raportin mukaan valmistajat eivät tahdo joutua takuuseen korjaustoimijoista, joiden työn laatua valmistajat eivät voi kontrolloida. Puhelinvalmistajien mukaan takuun ulkopuolisella, epävirallisella sektorilla on myös sellaisia harmaan talouden toimijoita, jotka eivät noudata ympäristö- tai työsuojelusäädöksiä, mutta näitä on vaikea luotettavasti identifioida.

Korjaustoiminnan ja kierrätyksen kontrollointia vaikeuttaa se, että länsimaista suuri virta (arvioiden mukaan jopa 70 %) puhelimia päätyy lopulta uudelleenkäyttöön kehittyville markkinoille kuten Afrikkaan. Siellä puhelimen elinkaaren loppu on usein ympäristön kannalta surkea: puhelimet dumpataan kasvattamaan valtavaa sähköromujätevuorta.
Closing the Loop -yritys pyrkii tuomaan tähän ongelmaan ratkaisuja Afrikassa.

”Uudelleenkäytössä puhelimet päätyvät usein alueille, joissa niitä ei voi enää kierrättää. Me haluamme kerätä elinkaaren loppuvaiheesta puhelimet ja kierrättää ne”, yrittäjä Joost de Kluijver kertoo.

Yritys on kerännyt kolmen vuoden aikana jo kaksi miljoonaa käytöstä poistunutta puhelinta mm. Ghanassa, Ruandassa, Kamerunissa, Ugandassa ja Sambiassa. Vuoden 2019 keräystavoite on viisi miljoonaa puhelinta.

Closing the Loop toimii yhteistyössä paikallisten, epävirallisten toimijoiden ja kerääjien kanssa. Kiertotaloudesta kiinnostuneet länsimaiset yritykset tukevat tätä keräystä omilla kiertotalouspalveluillaan.

Romu kuljetetaan kumppaneille kierrätyslaitoksiin, joissa niistä otetaan talteen kulta, hopea, alumiini ja kupari. Closing the Loop aikoo toteuttaa paikallisen kierrätyspilottilaitoksen Afrikkaan mahdollisesti jo vuoteen 2020 mennessä.

Raportti Circular Business Models in the Mobile Phone Industry:
http://norden.diva-portal.org/smash/record.jsf?pid=diva2%3A1153357&dswid=7578

Raportti A Circular Economy for Smart Devices: http://green-alliance.org.uk/resources/A%20circular%20economy%20for%20smart%20devices.pdf

Kuva: Scanstockphoto