Tähän tulokseen päätyy konsulttiyhtiö Boston Consulting Groupin tuore selvitys, joka on luettavissa ja ladattavissa 12. lokakuuta asti.

”Pyrolyysi on niin teknologisesti kuin taloudellisestikin kannattava ratkaisu jo tänään”, sanoo BCG:n Suomen-yksikön toimitusjohtaja Teemu Ruska.

Pyrolyysi on menetelmä, jossa muovijäte hajotetaan molekyylitasolle asti lämmittämällä sitä hapettomissa olosuhteissa. Näin jätemuovi palaa alkuperäiseksi raaka-aineekseen eli öljyksi, ja siitä voidaan valmistaa uutta, neitseellistä muovia.

BCG:n raportin mukaan erityisesti kemianyritysten olisi helppo alkaa käyttää pyrolyysitekniikkaa muovin kierrättämisessä.

Maailmanlaajuinen analyysi

BCG analysoi selvitystään varten maailmanlaajuisia jätemarkkinoita, keräysjärjestelmiä, kierrätysmääräyksiä ja muovin mekaanisen kierrätyksen liiketoimintamalleja.

Pyrolyysi oli yksi tarkemman tarkastelun kohteista. Sen osalta käytiin läpi myös liiketoimintapäätöksiä ja yritysten taloudellisia kannustimia investoida pyrolyysilaitosten rakentamiseen.

Konsulttifirman analyysin ovat tarkistaneet kemianteollisuuden, jätehuoltoyritysten, kiertotalousjärjestöjen ja yliopistojen edustajat.

Suomessa Teknologian tutkimuskeskus VTT on päätynyt omissa selvityksissään pitkälti samaan lopputulemaan kuin BCG.

VTT:n WasteBusters-hankkeen tutkijat laskivat, että Suomessa olisi edellytykset noin kymmenen pyrolyysilaitoksen perustamiselle.

Laitokset voisivat toimia kannattavasti, jos niissä yhdistettäisiin jätemuovin käsittelyyn myös jätepuun käsittely.

Kaikilta tarvitaan satsauksia

Muovijätteen määrä on joidenkin arvioiden mukaan kymmenkertaistunut 50 viime vuoden aikana. Muovin kierrätysjärjestelmät eivät kuitenkaan ole pysyneet perässä.

Kaikkea jätemuovia ei ole edes mahdollista kierrättää mekaanisin menetelmin, joten suurin osa kerätystä muovista päätyy poltettavaksi.

Muoville kehitetään vaihtoehtoja esimerkiksi sellupohjaisista kuitumateriaaleista, mutta työ vaatii aikaa. Vaihtoehtomateriaaleista ei myöskään aina ole muovin korvikkeeksi.

Tilanteen ratkaisemiseksi tarvitaan sekä kuluttajakäyttäytymisen muutosta, julkisen sektorin toimenpiteitä että yritysten panosta.

Yksi elinkeinoelämän satsauksista on tänä vuonna perustettu AEPW-niminen allianssi (Alliance to End Plastic Waste).

Allianssiin kuuluu reilut 40 kemian, pakkausteollisuuden ja jätehuollon yritystä sekä kuluttajatuotteiden valmistajaa. Mukana ovat muun muassa öljyjätti Exxon Mobil sekä kemian jättiläiset BASF ja Dow.

Allianssi on sitoutunut investoimaan 1,5 miljardia dollaria muovijätehuollon infrastruktuuriin Kaakkois-Aasiassa, jossa ongelmat ovat akuuteimpia.

Päivi Ikonen