Kompensoi muovijalanjälkesi

Facebooktwitterlinkedin

Paljonko sinä tuotat muovijätettä? Voisiko tämän kulutuksen avulla tehdä myös jotakin hyvää?

RePurpose Globalin Plastic Neutral -projekti laskee, että ihminen käyttää vuodessa keskimäärin 84 kiloa muovia. Henkilökohtaisen muovien kulutuksen voi hyvittää yrityksen projektissa.

 Kiinalais-norjalaisen Peter Hjemdahlin perustaman projektin idea on, että kuluttajat pystyvät laskemaan yrityksen datatyökalulla oman ”muovijalanjälkensä” ja sitten kompensoimaan sen tukemalla Mumbaissa, Bengalurussa tai Hyberabadissa työskenteleviä jätteenkerääjiä. Yritys ohjaa kompensoinnilla kerätyt varat jätemuovien kierrätykseen niin, että kerääjät saavat lisää tuloja myös vähäarvoisemmista muovijätelaaduista. Näin vähemmän jätettä päätyy dumpattavaksi.

Muovijalanjälkensä laskenut kuluttaja puolestaan saa henkilökohtaisen vinkkipankin vihreämpään elämään.

”Tämä on innovatiivinen mekanismi kiertotalouden rahoitukseen ja brändeille tapa auttaa kuluttajia kompensoimaan omia muovipäästöjään. Lanseerasimme palvelun keväällä ja tavoitteenamme on saada vuoden loppuun mennessä 10 000 asiakasta ja 15 000 seuraajaa”, kertoo Hjemdahl, joka osallistui kesäkuussa Sitran järjestämään World Circular Economy Forumiin Finlandia-talolla.

 

Intian jätteenkerääjille parempi elämä

Kiertotalousmuutoksen on tapahduttava sosiaalisesti reilusti, sanovat kiertotalouden asiantuntijat. Epäviralliset jätteenkerääjät ovat tärkeässä roolissa myös toisen sosiaalisen yrityksen, Kabadiwalla Connectin, toiminnassa. Yritys haluaa ottaa kehittyvien maiden kymmenmiljoonapäisen epävirallisen jätesektorin huomioon paikallisen jätehuollon järjestämisessä. Yrityksellä on jätteenkeräyspilotteja Intian Chennaissa, Kolumbiassa ja Indonesiassa. Kumppaneina on isoja globaaleja yhtiöitä kuten Danone, Veolia ja Unilever.

 ”Haluamme rohkaista isoja yhtiöitä toimimaan yhteistyössä paikallisten kerääjien kanssa. Yhteistyön avulla voimme nostaa paljon jätteenkerääjiä pois köyhyydestä sekä parantaa työntekijöiden asemaa”, kertoo Kabadiwalla Connectin perustaja Siddharta Hande.

Pilotissa todettiin, että kymmenien vuosien aikana kehittyneellä epävirallisella sektorilla on paljon vahvuuksia. Se kerää Chennaissa jopa 130 000 tonnia jätettä vuodessa. Määrä kerätään pieninä virtoina. Siksi länsimaista tuodut, keskitetyt käsittelylaitokset eivät toimi.

Hande toivoo, että eurooppalaiset jäteteknologiayritykset soveltaisivat Aasiaan hajautetumpia ratkaisuja, jotka ottavat epäviralliset kerääjät mukaan kokonaisuuteen.

”Intiassa on ainakin sata tuhatta potentiaalista asiakasta uuden sukupolven laiteratkaisuille, jos ne sovitetaan paikallisiin oloihin.”

 

Kuvat: Elina Saarinen ja Scanstockphoto. 

Facebooktwitterlinkedin