Kokkola teroittaa akkukemian kärkeä

Suomessa on otettu käyttöön yliopistokaupunkien ja valtion väliset ekosysteemisopimukset. Niillä tähdätään globaalisti kilpailukykyisten innovaatioekosysteemien vahvistamiseen. Kokkolassa painopisteenä on akkukemia.

Kokkola Material Week -tapahtumassa puhunut Kokkolan kehitysjohtaja Jonne Sandberg kiittelee, että sopimukset pohjaavat alueiden omaan kaupunkipolitiikkaan ja strategiseen viitekehykseen, johon ne tuovat lisäresursseja.

Kokkola on valinnut oman sopimuksensa yhdeksi painopisteeksi vahvuutensa, akkukemian. Tavoitteena on edelleen vahvistaa kansainvälistä näkökulmaa, lisätä alueen näkyvyyttä EU-tasolla, tunnistaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja vahvistaa kiertotalouden roolia.

Sandberg sanoo kansainvälisen osaamisen vahvistamisen ja kansainvälisen kärjen rakentamisen olevan se kova ydin, jonka ympärille on hyvä jatkorakentaa.

Esimerkiksi markkinoinnilla voidaan nostaa ja kirkastaa Kokkolan roolia kansainvälisen akkukemian osaamiskeskittymänä.

“Tärkeää on myös oppilaitosten kansainvälistäminen ja oppilaitosten osaamisen kombinoiminen teollisuuteen”, Sandberg sanoo.

Joululyhtypalloja? Ei, vaan mikros­kooppikuva kokkolalaisen tutkimusryhmän valmistamasta katodimateriaalista, jota käytetään litiumioniakuissa. (Kuva: Tao Hu)

Kansainväliseen kisaan

Tilaisuudessa puhunut Ulla Lassi Kokkolan yliopistokeskus Chydeniukselta ja Oulun yliopistolta näkee, että yliopistojen kansallisen työnjaon tulisi olla selvä, jottei pienen maan vähäisiä resursseja hukata.

“Esimerkiksi Oulu voisi painettavan elektroniikan osaajana vastata kennojen kestävän kehityksen mukaisesta valmistuksesta, me Kokkolassa voisimme erikoistua akkukemian prekursoreihin ja LUT on ehdotonta kärkeä erotusteknologisissa prosesseissa. Hyvällä arvoketjun lomittamisella varmistetaan se, että Suomena pärjätään kansainvälisessä kilpailussa.”

Anni Siltanen Kemianteollisuus ry:stä kertoi tapahtumassa, että yhdistys on selvittänyt, mitä strategisia kyvykkyyksiä ja menestystekijöitä ala tarvitsee hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi.

Hän nosti neljä tärkeää viestiä päättäjille: Kansainvälisten osaajien rekrytointia Suomeen on helpotettava, lisää osaajia koulutettava etenkin luonnontieteisiin, yhteistyötä koulutuksen ja elinkeinoelämän välillä lisättävä ja hiilineutraalisuus huomioitava kaikessa koulutuksessa.

Uusi Kiertotalousaika

Kokkola Industrial Park KIP:n uusi Kiertoalousaika on yksi osaamisen kasvattamisen ajankohtaisista hankkeista.

Kiertotalouden kehittymispotentiaali alueella on merkittävä, mutta osaamisvaje kaipaa paikkausta.

Pilotissa alueelle luodaan koulutuskokonaisuus, joka tukee kemian alan siirtymistä hiilineutraaliin kiertotalouteen. Oppiminen tapahtuu virtuaalisessa ympäristössä. Koulutussisältö on suunnattu KIP:n alueen henkilöstölle, prosessiteollisuuden opiskelijoille ja alan opettajille Kokkolan kampusalueella.

Kokkola Material Week -hybriditapahtuma kokosi yli kuusisataa osanottajaa kemianteollisuuden, biotalouden ja akkuteknologian tilaisuuksiin.

Seuraava Kokkola Material Week pidetään 14.-17. marraskuuta vuonna 2022, jo kymmenettä kertaa. Tilaisuus pidetään todennäköisesti jatkossakin sekä livetilaisuuksina että verkon välityksellä.

Artikkelikuva: Biovalley Finland / Joni Autto. Kuvassa Kokkola Material Weekin järjestäjiä, keskellä takana Jonne Sandberg.