Kiertotaloutta ilmastotyöhön

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Suomi ja Japani vievät etujoukoissa kiertotaloutta maailman päättäjien agendalle. Systeeminen muutos ei tapahdu ilman ennennäkemätöntä yhteistyötä, todettiin World Circular Economy Forumissa Japanissa.

 

Maailman kiertotalousasiantuntijat kokoontuivat lokakuun lopussa Japanin Jokohamaan, jossa suomalainen Sitra järjesti yhdessä Japanin ympäristöministeriön ja lukuisten kumppaniorganisaatioiden kanssa toisen World Circular Economy Forum -tapahtuman.

Yli 1300 osanottajaa kaikkiaan 80 maasta saapui kuulemaan korkean tason puhujien esityksiä sekä tutustumaan kiertotalouden bisnesratkaisuihin, innovaatioihin ja alan viimeisimpään tutkimukseen. Foorumiin tultiin kuitenkin ennen kaikkea vaihtamaan ajatuksia ja kokemuksia kansainvälisellä joukolla. Yli sata suomalaista lensi paikan päälle esittelemään Suomen kiertotaloustyötä ja hakemaan lisää kansainvälisiä kumppanuuksia.

Keskusteluja väritti merkittävyyden ja kiireellisyyden tuntu, jota vahvisti foorumin alla julkaistu IPCC:n raportti ilmastonmuutoksen hälyttävästä vauhdista.

”Kiertotalouden aika on viimein tullut! Se on paitsi välttämätön, myös mahdollinen ja toivottava muutos. Talous ei ole muuttunut sataan vuoteen. Talouskasvumme on riippuvainen luonnonvarojen hyödyntämisestä. Vain 9 prosenttia luonnonvaroista kiertää takaisin tuotantoprosesseihin. Tämä on valtava hukka ja törmäämme maailman rajoihin. Meillä on ehkä 10–20 vuotta aikaa toimia pysäyttääksemme ilmaston lämpeneminen, ja se vaatii ennennäkemätöntä systeemistä muutosta”, tiivisti Global Environmetal Facilities -järjestön johtaja Naoko Ishii avauspuheenvuorossaan.

 

Markus Terho Sitrasta muistutti, että kuluttaja on kiertotalousmuutoksessa merkittävässä roolissa.

 

Osanottajat peräänkuuluttivat ennennäkemättömän laajaa kansainvälistä yhteistyötä sekä maiden hallitusten ja kuntien ja kaupunkien, kansalaisten että yritysten välillä. Kiertotalousmuutokseen olisi saatava oikealla tavalla mukaan myös kaikkein köyhimmät, jottei muutos pahenna sosiaalista epätasa-arvoa.

”Kiertotalous on integroitava globaaliin hallintoon ja on tehtävä yhteistyötä kaikilla tasoilla. On muutettava tuotanto- ja kulutustavat kestävämmäksi. Jos emme pysty tähän, seurauksena on yhä enemmän konflikteja ja sotia”, varoitti forumin päätösseminaarissa puhunut Janez Potocnik.

Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen korosti, että kiertotalous on jo korkealla EU:n agendalla. EU suunnittelee esimerkiksi standardia, joka vaatisi tekemään muovipakkauksista kierrätettäviä.

”Uskon, että kiertotalous on yksi megatrendeistä, jotka voivat pelastaa maailman. Toinen on digitalisaatio. Meidän täytyy muuttaa kasvun lainalaisuuksia. Täytyy muuttaa tapoja, joilla suunnittelemme tuotteita ja bisnesmalleja. On maksimoitava resurssien arvo ja minimoitava jätteet”, Katainen kiteytti.

 

Kestävyyskriisin kolmet kasvot

Sitralla Hiilineutraali kiertotalous -avainaluetta johtava Mari Pantsar toteaa, että kestävyyskriisillä on kolmet kasvot, joiden juurisyyt ovat samat. Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti hupenee hälyttävän nopeasti, luonnonvaroja ylikulutetaan kestämättömällä tavalla ja ilmasto lämpenee.
”Sen sijaan, että yritämme vain lääkitä seurauksia, meidän pitää kohdistaa parantavat toimet kriisin todellisiin aiheuttajiin”, Pantsar kehottaa.

Hän kertoo, että foorumin keskusteluissa nousi esille tarve kansainväliselle luonnonvarojen tai resurssien käyttösopimukselle.

OECD julkaisi foorumissa globaalin katsauksensa maailman materiaaliresursseihin vuoteen 2060. Sen mukaan maailman materiaalienkäyttö tulee yli kaksinkertaistumaan vuodesta 2011. Samalla päästöt kasvavat.

”Ilmastopaneelin mukaan maailman hiilibudjetti on 550 gigatonnia. Näin paljon hiilidioksidia voi enintään päästää, jos halutaan pitää lämpeneminen 1,5 asteessa. Jos materiaalien kulutus kasvaa ennustetulla tavalla, hiilibudjetti ylittyy noin kymmenessä vuodessa. Kiertotalous on asetettava ilmastopolitiikan keskiöön”, Pantsar näkee.

Japani ja Suomi yhteistoimiin

22. lokakuuta Japanin ympäristöministeri Yoshiaki Harada ja Suomen ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen allekirjoittivat ympäristöyhteistyömuistion, joka avaa ovia maiden tiiviimmälle yhteistyölle. Suomi ja Japani korostivat foorumissa haluaan toimia kiertotalouden tiennäyttäjinä globaalissa yhteisössä.

Japanin varaympäristöministeri Tsukasa Akimoto lupasi Japanin tuovan kiertotalouden poliittisiin keskusteluihin mahdollisimman korkealla tasolla esimerkiksi toimiessaan maailman 20 johtavan talousmahdin G20-ryhmän puheenjohtajana vuonna 2019. Suomi puolestaan vie kiertotalousviestiä eteenpäin omalla EU-puheenjohtajakaudellaan, jonka alla järjestetään kolmas Sitran World Circular Economy Forum Helsingissä. Vuoden 2020 World Circular Economy Forum pidetään Kanadassa.

World Circular Economy Forumin sanoma tiivistettynä

1) Kiertotalous on välttämätön ja tehokas tapa vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Kiertotalous, luonnonvarojen kestävä käyttö, ilmastopolitiikka, taistelu biodiversiteettikatoa vastaan sekä YK:n luomat kestävän kehityksen tavoitteet linkittyvät erottamattomasti toisiinsa. Kiertotalous olisikin otettava osaksi politiikkaa, strategioita ja toimia kaikilla sektoreilla ja tasoilla.

2) Koska tarvitaan systeemistä, kokonaisvaltaista ja inklusiivista muutosta kestäviin kulutus- ja tuotantotapoihin, tarvitaan ennennäkemätöntä yhteistyötä.

3) Olosuhteet ovat juuri nyt otolliset kiertotalousmuutoksen toteutumiselle: Digitalisaatio ja neljäs teollinen vallankumous mahdollistavat täysin uudenlaiset keinot mitata, seurata ja anaysoida materiaalivirtoja sekä viestiä ja tuoda ihmiset yhteen. Luonnonvarojen hinta on myös noussut, mikä kannustaa yrityksiä etsimään uusia, resurssien arvon säilyttäviä bisnesmalleja.

4) Kuluttamisen mallit ovat muuttumassa pois omistamisesta. Ihmiset ovat yhä ympäristötietoisempia. Kuluttajat vaativat päättäjiltä ja yrityksiltä toimia. Foorumissa kuultiinkin lukuisten globaalien kuluttajabrändien vapaaehtoisista sitoumuksista materiaalikiertojen toteuttamiseen. Osanottajat painottivat myös, että poliittisilta päättäjiltä tarvitaan nyt lainsäädäntöä ja kannustimia, jotka tukevat kiertotalousmuutosta eivätkä nykyistä lineaarista, fossiilisuuteen ja luonnonvarojen kertakäyttökulutukseen perustuvaa talousmallia.

 

Elina Saarinen

Kuvat: Yuku Kato, Tasuya Hirota ja Elina Saarinen

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin