Kiertotalouspaketti katsoo koko elinkaarta

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

3.12.2015

Euroopan komissio julkisti keskiviikkona (2.12.2015) uuden tiedonantonsa kiertotalouspaketista. Se korvaa komission alkuvuodesta poisvetämän paketin.

Kiertotalous on saamassa 5,5 miljardin euron rahoituksen EU:n koheesiorahastosta ja lisäksi Horizon2020-ohjelmasta vielä 650 miljoonan euron potin.

 

Entistä kestävämpiä tuotteita

Komissio haluaa ohjata yhteiskuntaa lineaarisesta kulutusmallista materiaalien ja resurssien viisaaseen ja kestävään käyttöön. Kiertotalouspakettiin sisältyykin jätehuollon lisäksi mm. kestävää tuotantoa, teollisia symbiooseja ja tuotesuunnittelua sekä kestävää kuluttamista koskevia ehdotuksia.

Ecodesign-direktiiviin komissio haluaa lisätä tuotteiden kestävyyden, korjattavuuden ja kierrätettävyyden kriteereitä. Tuottajavastuu laajenee.

Komissio aikoo selvittää, kuinka tuotteiden takuuaikaa voitaisiin pidentää ja estää sellainen tuotanto, jossa tuotteet suunnitellaan vanhentumaan ja rikkoutumaan nopeasti.

Lisäksi komissio haluaa uusioraaka-aineille ja kierrätystuotteille kuten kierrätysravinteille ja -lannoitevalmisteille toimivat markkinat.

Erityistä huomiota komissio kiinnittää muovijätteeseen, ruokajätteeseen, biomassaan sekä kriittisiin raaka-aineisiin.

 

Uudelleenkäyttö arvoonsa

Paketin ehkä paras uutinen Suomelle on, että komission mielestä pakkausten ja yhdyskuntajätteiden uudelleenkäyttö pitää huomioida entistä paremmin myös kierrätysasteita laskettaessa.

Suomessa on toimivat ja tehokkaat järjestelmät esimerkiksi kuormalavojen ja pantillisten juomapakkausten uudelleenkäyttöön. Tähän saakka EU on ylenkatsonut uudelleenkäytön lähes kokonaan omassa tavoiteseurannassaan, vaikka uudelleenkäyttö on etusijajärjestyksessä korkeammalla tasolla kuin kierrätys.

Suomessa kaikista pakkauksista kierrätetään nyt vajaa 60 prosenttia. Komissio on tiukentamassa pakkausjätteiden kierrätysvaatimusta nykyisestä 55 prosentista vaiheittain 75 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

Ehdotus kuitenkin parantaa mahdollisuuksia laskea pakkausten kuten puulavojen uudelleenkäyttö mukaan tavoitteen toteutumiseen, mikä helpottaa tavoitteiden saavuttamista Suomessa huomattavasti.

 

Pakkausmateriaaleille kovat kierrätystavoitteet

Pakkausmateriaaleille komissio esittää omia uudelleenkäyttö- ja kierrätystavoitteitaan. Nämä ovat:

– Muovipakkausjätteestä uudelleenkäytettävä ja kierrätettävä 55 % vuoteen 2025 mennessä

– Puupakkausjätteestä uudelleenkäytettävä ja kierrätettävä 60 % vuoteen 2025 mennessä ja 75 prosenttia vuoteen 2030 mennessä

– Metalleista, lasista, paperista ja kartongista 75% vuoteen 2025 ja 85 % vuoteen 2030 mennessä

 

Kaatopaikalle enää 10 prosenttia

Kiertotalouspaketti keskittyy jätteiden kokonaismäärän sijasta pakkausjätteiden lisäksi lähinnä yhdyskuntajätteisiin.

Yhdyskuntajätteen kierrätystavoite tiukentuu 60 prosenttiin vuonna 2025 ja 65 prosenttiin vuonna 2030. Jätteiden sijoittamista kaatopaikalle on tarkoitus vähentää 10 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

Nämä tavoitteet ovat erittäin kovia, sillä EU:ssa on jäsenmaita, joissa kaatopaikalle viedään yhä lähes kaikki yhdyskuntajäte. Komissio antaisikin huonoiten pärjänneille maille lisäaikaa.

Suomessa kaatopaikalle meni viimeisimmän Tilastokeskuksen tilaston mukaan enää 17 prosenttia yhdyskuntajätteistä vuonna 2014.

Kierrätyksessä Suomen on tehtävä merkittäviä muutoksia jätehuoltojärjestelmäänsä, sillä Suomen olisi jotenkin onnistuttava kaksinkertaistamaan kierrätyksensä vajaassa kymmenessä vuodessa. Tässä on tekemistä, sillä kierrätysaste on madellut 32–35 prosentin tuntumassa jo pitkään.

Kierrätyksen laskentaan uusi ohje

Komissio aikoo harmonisoida myös sitä, kuinka kierrätys määritellään ja miten se lasketaan eri maissa. Kierrätysprosentit tulisi laskea lopulliseen kierrätysprosessiin menevästä jätemäärästä painon mukaan (input).

Myös jätteenpolton tuhkasta kierrätetty metalli voitaisiin laskea kierrätysprosenttiin mukaan.

 

”Suomen huolet kuultiin”

Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen mukaan komission paketti antaa Suomen kiertotalouden kärkihankkeelle vahvan selkänojan. Tiilikaisen mukaan Suomen kannattaa huolehtia etenkin uusiutuvien liikennepolttoaineiden käytön edistämisestä ja siitä, että Suomeen saadaan uusia, tehokkaita toimia kierrätyksen lisäämiseen.

”Suomen kannalta komission ehdotus on huomattavasti parantunut aiempaan ehdotukseen nähden. Suomen esittämiä huolia ja ehdotuksia on monilta osin otettu huomioon ja painopistettä on siirretty jätepolitiikasta laajemmin kiertotalouden edistämiseen”, Tiilikainen näkee.

Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen kommentoi pakettia tuoreeltaan blogissaan. Hän totesi olevansa tyytyväinen siihen, miten paljon komission tiedonanto sisällyttää Pietikäisen raportissaan esittämiä parlamentin keskeisiä vaatimuksia, mutta paketti jää silti Pietikäisen mukaan vajaaksi. Suurin puute on selkeän resurssitehokkuustavoitteen puuttuminen.

Komission toimintaohjelma kiertotaloudesta sisältää suunnitelman toimenpiteistä parille seuraavalle vuodelle. Lisäksi kiertotalouspakettiin kuuluu kuuden jätealan direktiivin muuttaminen.

Komissio valmistelee myös jätteet ja energia -tiedonantoa sekä biomassan kestävyyskriteereitä koskevaa tiedonantoa. Ne valmistuvat ensi vuonna.

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin