”Kiertotalouskylä toimii esikuvana muille”

22.6.2016

Ekokemin lippulaivalaitos, Kiertotalouskylä Eko- ja Muovijalostamoineen, avattiin juhlavin menoin 20. kesäkuuta. Pääministeri Juha Sipilä kutsui avajaisissa konseptia esimerkiksi muille ja kiertotalousbisneksen vientitoivoksi.

Elina Saarinen

”Tässä maassa alkaa näkyä tekemisen meininkiä. Valon kajoa tulee erityisesti bio- ja kiertotalousaloilta. Ekokemin Kiertotalouskylä toimii esikuvana muille. Kylä nostaa yhdyskuntajätteen käsittelyn kokonaan uudelle tasolle.”

Näillä sanoilla pääministeri Juha Sipilä toi valtiovallan tervehdyksen Ekokemin juhlapäivään, Kiertotalouskylän avajaisiin 20. kesäkuuta.

Avajaisissa yli sata kutsuvierasta pääsi tutustumaan vasta-avatun kylän toimintaan. Muovijalostamossa odotti valmiina jo monta säkillistä valmiita PP- ja HDPE-granulaatteja. Niiden lisäksi laitos tuottaa myös PET- ja LDPE-muoveja sekä sekamuovigranulaattia. Uusien liiketoimintojen johtaja Mari Puoskari kertoo, että niille on löytynyt hyvin ostajia kotimaisesta muovituoteteollisuudesta. Tällä hetkellä uusiomuovit myydään muun muassa Jitalle, Amerplastille ja Premixille, jotka valmistavat niistä muovikasseja, putkia, muovipakkausmateriaaleja ja teollisia sovelluksia.

”Kierrätysmuovi on selkeästi neitseellistä muovia edullisempaa. Asiakasta kiinnostaa edullisen hinnan lisäksi ekologisuus ja toimintavarmuus. Kotimaiselta toimijalta ostettaessa saatavuus on parempi kuin maailmanmarkkinoilta, eikä se ole riippuvainen öljyn hinnasta”, Puoskari toteaa.

Amerplastin edustajat kertovat olevansa tyytyväisiä ensimmäisten saapuneiden uusiomuovigranulaattien laatuun.

Lisääkin mahtuisi

Puoskari lisää, että kiertotalouskylä nostaa uusioraaka-aineiden tuotannon sellaiseen teolliseen mittakaavaan, jossa kierrätysalan toimija pystyy kilpailemaan volyymeillä neitseellisen muoviteollisuuden kanssa raaka-ainetoimituksissa. Muovijalostamon tuotanto on 20 000 tonnia, joille on Puoskarin mukaan löytynyt kotimaisia ostajia.

”Saa nähdä, päästäänkö laajentamaan tuotantoa. Ekologiset ja taloudelliset draiverit ohjaavat kehitystä nyt samaan suuntaan”, Puoskari sanoo ja jatkaa:

”Suomeen mahtuisi toinenkin tällainen kiertotalouskylä. Keskitettyä lajittelua tulee lisätä, jotta Suomi pääsee kierrätystavoitteisiin.”

Myös pääministeri Sipilä näkee, että Suomeen mahtuisi enemmänkin kiertotalouskylän konseptilla toimivia lajittelulaitoksia.

”Näen konseptikokonaisuudessa operointeineen ja palveluineen suuren mahdollisuuden vientiin. Suomessa on kiertotalouden teknologia-, palvelu- ja investointiosaamista, jollaista varmasti tarvitaan vaikkapa intialaisten jätevuorien käsittelyssä”, Sipilä sanoo ja pitää kotimaisia referenssi-, pilotti- ja kokeiluhankkeita tärkeinä vientiponnistelujen onnistumisessa.

Myös Ekokem näkee kiertotalouskylän konseptissa kansainvälistymismahdollisuuksia.

”Tämä on erotteluteholtaan hyvä laitos. Varmaan top3:ssa kaikista minun tietämistäni”, sanoo projektia johtava Petri Onikki.

Kunhan kotimaan laitos on saatu kunnolla käyntiin lokakuussa, yhtiö aikoo miettiä konseptin monistamista ensimmäisenä ainakin niille paikkakunnille Ruotsissa ja Tanskassa, joilla Ekokem nyt jo toimii vaarallisten jätteiden käsittelyssä ja energiahyödyntämisessä. Yhtiö tähyilee varovaisesti myös kauemmas, kuten Brasiliaan ja Indonesiaan.

Ekokemin toimitusjohtaja Karri Kaitue uskoo, että Fortum-kauppa antaa Ekokemille resurssit kasvaa vahvaksi pohjoismaiseksi kiertotalousyhtiöksi.

”Suhteellisesti kierrätysmateriaalien myötä tuleva liiketoimintavirta, siis uusioraaka-aineiden ja -tuotteiden osuus, tulee kasvamaan Ekokemin liiketoiminnasta”, Kaitue linjaa.

Kaitue kiittelee Ekokemin osaavaa ja sitoutunutta henkilöstöä siinä, että yhtiö on kasvanut jäteyhtiöstä kiertotalouden suunnannäyttäjäksi. Myös lainsäädäntömuutoksilla on ollut myönteinen vaikutus.

”Regulaatiomuutokset ovat investointiemme taustalla. Edullisen uusioraaka-aineen saatavuuden parantaminen kierrätystä edistämällä laskee teollisuuden kustannuksia ja parantaa sen kilpailukykyä”, Kaitua toteaa.

Tuhkajalostamo tulossa

Seuraavaksi Ekokem aikoo kehittää tuhkanjalostusta. Yhtiö suunnittelee rakentavansa vuonna 2017 tai 2018 Poriin tuhkajalostamon, jossa se ottaa tuhkista talteen ja jalostaa kemikaaleja, metalleja, lannoitteita ja rakennustuotteita.

”Tuhkajalostamosta tulee Ekokemin seuraava kiertotalouskylä”, Puoskari sanoo.

Mikä Kiertotalouskylä?

• Ekokemin Kiertotalouskylä käsittelee kaikkiaan 100 000 tonnia yhdyskuntajätettä vuosittain. Tästä erotellaan biojäte (noin 37% jätteestä), muovi (10%), metalli (3%) ja kierrätyspolttoaine (30%). 20% jätteestä menee arinavoimalaitokseen energiantuotantoon.
• Laitoskokonaisuuden investointi on yhteensä 50 M €, josta Gasum Biotehtaan osuus on noin puolet.
• Biojätteestä valmistetaan Gasum Biotehtaan biojalostamossa biokaasua ja lannoitteita.
• Muovijalostamossa muovit erotellaan 11 ”nirrillä” (near infrared) eli optisella lajittelijalla, paalataan, pestään ja granuloidaan ekstruusiolaitteella CIRCO-uusiomuoveiksi muovituoteteollisuuden käyttöön. Myös metallit kiertävät teollisuudelle. Laitokseen on mahdollista vielä lisätä lämminvesipesuri, jos muovipakkausten liimaetikettejä ei saada riittävästi pois ekstruusiovaiheessa.
• Laitetoimittajina keskieurooppalaiset toimijat, mm. Lindner, Redwave ja B+B Anlagenbau. Laitteistossa mm. rumpuseula, flip-flop-seula, tuuliseuloja, magneettierottimia, ballistisia erottimia ja pyörrevirtaerottimia.
• Kiertotalouskylässä yhdyskuntajätteen kierrätysaste nousee 50 prosenttiin. Alueen erilliskeräys huomioiden kierrätysaste nousee 65%:iin, mikä on EU:n asettama kierrätystavoite vuodelle 2030.

Tiedot: Petri Onikki, Janne Huovinen, Mari Puoskari, Karri Kaitue

(Laitoskuva Ekokem) Kiertotalouskylän Ekojalostamo valmistui ensimmäisenä. Muovijalostamon rakentaminen alkoi vuosi sitten heinäkuussa. Kokonaisuus valmistui muun muassa lauhan talven ansiosta monta kuukautta etuajassa: koeajovaihe alkoi jo toukokuussa.

(Juhlayleisön kuva: Elina Saarinen) Ekokemin strategiajohtaja Hanna Masala, Ekokemin uusien liiketoimintojen johtaja Mari Puoskari, pääministeri Juha Sipilä, Ekokemin toimitusjohtaja Karri Kaitue, Ekokemin hallituksen puheenjohtaja Juha Vanhainen ja sadat kutsuvieraat juhlistivat Kiertotalouskylän avajaisia 20. kesäkuuta Riihimäellä.

(granulaattikuva: Elina Saarinen) Valmista PP-uusiomuovigranulaattia toimitettavaksi teollisuuden käyttöön.