Kiertotalouskylä kierrättää 50 prosenttia yhdyskuntajätteistä

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Ekokem ja Biotehdas Oy rakentavat Riihimäelle Kiertotalouskylän, joka kierrättää yhdyskuntajätteen sisältämistä materiaaleista noin 50 prosenttia. Loppuosa hyödynnetään energiana. Kokonaishyötykäyttöaste jätteelle on 96—98 prosenttia.

 

9.4.2015

40 miljoonan euron hankkeen ekojalostamon kaivutyöt ovat alkaneet Riihimäellä tällä viikolla. Kiertotalouskylään rakentuu ekojalostamo, biojalostamo ja muovijalostamo, jotka toimivat samalla tontilla yhteydessä toistensa kanssa.

Ensi kesänä rakennusvaiheeseen etenevät myös muovijalostamo sekä biojalostamo. Valmistuessaan vuoden 2016 lopulla jalostamot muodostavat Kiertotalouskylän. Rakennusvaiheessa Kiertotalouskylässä on 120–160 työpaikkaa. Valmistuessaan laitokset työllistävät noin 40 henkilöä.

Konsepti perustuu maailmalla tunnettuun ja käytössä olevaan teknologiaan, mutta eri prosessit yhdistetään nyt ensimmäistä kertaa tiiviiksi kokonaisuudeksi.

”Luonnonvarojen säästäminen on Ekokemille sydämen asia. Yksi tärkeimpiä tapoja tähän on jätevirtojen hyödyntäminen. Etsimme jatkuvasti uusia tapoja pitää materiaalit kierrossa niin kauan kuin mahdollista, ennen kuin ne hyödynnetään energiana. Kiertotalouskylä-konseptissa kokoamme yhteen joukon erillisiä käsittelyprosesseja, jotka ovat keskenään riippuvuussuhteessa. Kokonaisuus perustuu siihen, että yhden prosessin jäte on toisen raaka-aine”, sanoo Ekokemin toimitusjohtaja Timo Piekkari.

Ekokemin osuus investoinnista on noin 25 miljoonaa euroa. Ekokem rakentaa kiertotalouskylään ekojalostamon, jossa yhdyskuntajätteestä erotellaan kierrätystä varten metalleja sekä muovijalostamo-osiossa kuluttajien muovipakkausjätettä. Talteen saadaan myös biojäteosuus.

 

Sekajätteeseen hukattu biojäte vielä talteen

Kiertotalouskylän biojalostamon rakentaa Biotehdas Oy, joka on ainoa valtakunnallisesti toimiva biokaasuyritys. Riihimäelle nousee yrityksen viides biotehdas. Investoinnin arvo on noin 14,5 miljoonaa euroa. Laitos työllistää 15 henkilöä.

”Se biohajoava jäte, mikä aiemmin on hukattu sekajätteen mukana, saadaan meidän konseptissamme nyt talteen ja paremmin hyödynnettyä”, kertoo Biotehdas Oy:n toimitusjohtaja Kaisa Suvilampi.

”Vaikka Suomessa on biojätteen erilliskeräysjärjestelmät ja syntypaikkalajittelua, edelleen sekajätteeseen jää noin 400 000 tonnia biohajoavaa jätettä. Riihimäen laitoksemme tulee käsittelemään Ekokemin ekojalostamon sekajätteessä olevan biohajoavan jätteen osuuden”, Suvilampi jatkaa.

Riihimäen kiertotalouskylän biojalostamossa käsitellään noin 35 000 – 37 000 tonnia ekojalostamon bioalitetta. Lisäksi laitoksessa on kapasiteettia noin 30 000 tonnille muuta biojätettä ja lietettä. Suvilammen mukaan laitokseen havitellaan myös pääkaupunkiseudun biojätteitä.

Mädättämössä biohajoavasta jätteestä tuotetaan biokaasua, jonka hyödyntämisvaihtoehtoja yhtiö nyt selvittää. Se voidaan käyttää sähkönä ja lämpönä, jopa liikennepolttoaineena. Prosessissa saadaan myös lannoitteita maatalouskäyttöön.

”Puhutaan, että öljy loppuu. Vähintään yhtä tärkeää on, että fosfori loppuu ja että typen tuottaminen keinotekoisesti kuluttaa paljon energiaa. Biotehtaan laitokset pystyvät kierrättämään noin 500 000 kiloa fosforia ja tuplasti typpeä. Tällä lannoitetaan tuhansia hehtaareja peltoja”, Suvilampi sanoo.

 

Muoville kotimainen kierrätyskohde

Kiertotalouskylä tulee tarjoamaan myös merkittävän kotimaisen vaihtoehdon kuluttajien muovipakkausten kierrättämiseen.

Kiertotalouskylän muovijalostamoon ohjataan paitsi yhdyskuntajätteestä erotellut muovit, myös kotitalousmuovipakkaukset, joiden keräys alkaa vuoden 2016 alussa 500 keräyspisteessä valtakunnallisesti. Kotitalouksien muovipakkausten keräyksestä ja kierrätyksestä vastaa elinkeinoelämän omistama tuottajayhteisö, Suomen Uusiomuovi Oy.

Kiertotalouskylän muovijalostamossa muovipakkaukset tunnistetaan ja lajitellaan eri tekniikoilla, pestään ja kuivataan. Ekstruusiotekniikalla niistä valmistetaan granulaatteja, joita voi käyttää muun muassa rakennusmateriaalien raaka-aineina.

”Meillä on vahva usko, että olemme löytäneet kuluttajamuovien kierrätyksessä parhaan ratkaisun: kiertotalouskylä on kotimainen, se hyödyntää alan viimeisintä teknologiaa ja mukana on paras asiantuntemus ja parhaat kumppanit. Suomalainen ympäristö- ja jätehuolto tarvitsee tällaisia tulevaan tähtääviä hankkeita”, sanoo toimitusjohtaja Vesa Soini Suomen Uusiomuovi Oy:stä.

Ekokemin strategiajohtaja Mari Puoskari kertoo, että tavoitteena on viedä konseptia myös ulkomaille.

”Liikevaihdostamme 40% tulee jo nyt Ruotsista ja Tanskasta. Tulemme viemään kierrätysratkaisuja ensimmäiseksi näihin maihin. Näemme, että tälle konseptille olisi käyttöä myös muualla maailmassa.”

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin