Kiertotalous luontokatoa torjumaan

Kari Herlevi
Facebooktwitterlinkedin

Kiertotaloussiirtymä on hyvässä vauhdissa. Sitä vauhdittavat niin Suomen tavoitteet, Euroopan vihreän kehityksen ohjelma kuin globaalitkin tavoitteet.

Yritykset ja muut organisaatiot ovat alkaneet tunnistaa kierto­talouden hyödyt päästövähennysten tavoittelussa, uuden liiketoiminnan synnyttämisessä ja raaka-aineiden säästössä.

Kiertotalous onkin alkanut siirtyä ohjelma- ja strategiatasoilta toimeenpanoon.

Kiertotalouden keinovalikoima luontokadon torjunnassa on entistäkin ajankohtaisempi. Kuudes sukupuuttoaalto etenee, ja se uhkaa taloutemme ja hyvinvointimme pohjaa. Ilmaston kuumeneminen ja luontokato romuttavat ympäristön kantokykyä. Ja tämä ravistelee koko toimintaympäristöämme.

Sitran selvityksen mukaan kiertotaloudella on myös merkittävä rooli luontokadon torjunnassa. Keskeisessä asemassa ovat ruoantuotanto, rakennus-, tekstiili- ja metsäsektori. Kaikki aloja, joista Suomessa on vahvaa osaamista.

Resilienssi nousi muotisanaksi jo kauan ennen pandemiaa ja Venäjän hyökkäys­sotaa. Komponentti- ja raaka-ainepulan, energiakriisin sekä raaka-aineiden ja tuotteiden nousevien hintojen myötä sana on saanut uuden, aiempaa konkreettisemman merkityksen. Kiertotalous kasvattaa resilienssiä, sillä se vähentää riskejä, auttaa kasvattamaan huoltovarmuutta ja vähentämään raaka-aineriippuvuutta.

Tavalla, jolla hyödynnämme luonnonvaroja, on suuri merkitys. Materiaalien kysynnän ennakoidaan lähivuosina kasvavan entisestään. Resurssien käyttöön liittyy myös kysymyksiä epäoikeudenmukaisuudesta. Hyödyt resurssien käytöstä eivät jakaudu tasaisesti maailmassa.

Ilmasto- ja energiakriisien ratkaiseminen vaatii puhdasta energiaa, ja tämä kasvattaa merkittävästi mineraalien kysyntää. Kiertotalousratkaisut vastaavat osaltaan raaka-aineiden kasvavaan kysyntään kierrätyksen, sivuvirtojen tehokkaamman käytön ja uusien liiketoimintamallien myötä. Joulukuussa 2022 saavutettu historiallinen YK:n luontosopimus osoittaakin suuntaa paitsi luonnonsuojelulle myös kestävälle luonnonvarojen käytölle.

Luonnonvarat, ympäristö ja resilienssi ovat myös vahvasti esillä Helsinkiin touko-kesäkuun vaihteessa palaavassa Maailman kiertotalous­foorumi WCEF:ssä. Suosittelen tutustumaan sen ohjelmaan, tiedossa on tukeva kattaus neljäksi päiväksi.

Kiertotalouden vahvuus on yhteistyössä, joka uusilla innovatiivisilla ratkaisuilla tuo kiertotalouden osaksi arkea – niin kansalaisten, yritysten, kaupunkien kuin valtionhallinnon elämässä.

Tule mukaan luomaan luontopositiivista tulevaisuutta kiertotalouden keinoin, sillä viime kädessä hyvinvoiva luonto ja hyvinvointimme ihmiskuntana kulkevat käsi kädessä.

Maailman kiertotalousfoorumi WCEF tulee taas

Helsingin Messukeskuksessa järjestettävä Maailman kiertotalousfoorumi 2023 tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden luontopositiivisen tulevaisuuden vauhdittamiseen.

Foorumi tarjoaa kompaktin ohjelman ja valjastaa kiertotalousyhteisön kiihdyttämään tulevina vuosina tarvittavaa muutosta. Foorumi esittelee muutoksen tekijöitä eri puolilta maailmaa ja rakentaa yhteistyötä.

Vuotuinen foorumi järjestetään nyt seitsemättä kertaa – käänteentekevänä hetkenä talouksien, yhteiskuntien ja planeettamme kannalta.

WCEF on Suomen valtion ja Sitran maailmanlaajuinen yhteishanke. Foorumi luo uutta taloutta, yritystoimintaa ja työpaikkoja hyödyntämällä kiertotalouteen perustuvia ratkaisuja planeettamme kriisien ratkaisemiseen.

Teksti: Kari Herlevi. Hän vetää Sitran Kestävyysratkaisut-teeman Globaali yhteistyö -tiimiä. Hän on kiertotalouden ja kestävyysratkaisujen moniosaaja.

Kuva: Miikka Pirinen/ Sitra.

Facebooktwitterlinkedin