Kolme rakennetun ympäristön asiantuntijaa kertoo, kuinka vähähiilisyydestä ja kiertotaloudesta voisi tulla bisnesvaltti rakentamisessa. Rakennusalasta voisi kehittyä ympäristökriisien ratkaisija.

Suomalaisella rakennusalalla on nyt tuhannen taalan paikka: Ala voi toimia ratkaisten kiperimpiä ympäristökriisejä ja kasvattaa samalla liiketoimintamahdollisuuksiaan.

Kolme kotimaan rakennusalan asiantuntijaa näkee, että rakennusalalla on tapahtunut viime vuosina merkittävä asennemuutos. Kiinnostus kiertotalouden mukaisia bisnesmalleja ja vähähiilistä toimintaa kohtaan on kasvanut.

Samaan aikaan Suomeen kohdistuu kansainvälistä huomiota, joka voisi siivittää kotimaisia yrityksiä maailmanmarkkinoille, jos tilaisuuteen osataan tarttua. Uudistuva lainsäädäntö voi parhaimmillaan tukea rakennusalan kestävyysmurrosta.

Ella Lahtinen korostaa kilpailuvaltteja

Ella Lahtinen toimii kestävän kehityksen asiantuntijana Green Building Council Finlandissa (FIGBC). Hän luotsaa järjestössä työ- ja elinkeinoministeriön ekosysteemiavustuksella käynnistettyjä KIRA-kioski-hankkeita. Ne kokoavat kiinteistö- ja rakentamisalan kiertotalousosaamista koko rakennusalan käyttöön.

FIGBC-verkoston muutkin projektit kuten #BuildingLife ja LifeLevel(s) tähtäävät rakennetun ympäristön ympäristökestävyyteen.

”Kaikki toimintamme tähtää siihen, että vuonna 2035 rakennettu ympäristö toimisi kiertotalouden mukaisesti ja olisi ilmastokriisin ratkaisija eikä aiheuttaja, kuten nyt”, Lahtinen tiivistää.

Hän näkee, että kiertotalous, hiilineutraalisuus ja kestävyys kiinnostavat yhä suurempaa joukkoa rakennetun ympäristön toimijoita.

”Sen perusteella, millä tahdilla jäseniä tulee lisää, nämä aiheet kiinnostavat yhä useampia. FIGBC:ssä on jo 260 jäsenorganisaatiota: kiinteistön omistajia, suunnitteluyrityksiä, rakennus- ja purku-urakoitsijoita ja kunta-alan toimijoita”, Lahtinen laskee.

Hän näkee, että kiertotalous ja hiilineutraalisuus ovat yrityksille selvä kilpailuvaltti:

”Se, että yritys on hereillä aikaisessa vaiheessa muutoksessa, antaa suoraa kilpailuetua. Se avaa isoja bisnesmahdollisuuksia. Jos yritys mukauttaa toimintaansa kiertotalouden mukaiseksi, sieltä voi avautua ihan uudenlaista, luonnonvaroja ja ilmastopäästöjä säästävää liiketoimintaa.”

Vähähiilisiä ratkaisuja ovat etenkin sellaiset kiertotaloustoimet, joiden ansiosta vältetään materiaalien valmistuksen ja prosessoimisen aiheuttamaa energiankulutusta.

”Mitä ehjempinä kokonaisuuksina rakennuksia tai niiden osia pystytään uudelleenkäyttämään, sen parempi.” Hän mainitsee myös olemassa olevien rakennusten elinkaaren pidentämisen.

Valokeilassa

Lahtisen mukaan Suomi on nyt kansainvälisesti katsottuna valokeilassa, sillä Suomi on ollut edelläkävijä kiertotalouden strategisten ohjelmien ja tiekarttojen laadinnassa ja on asettanut myös kunnianhimoiset hiilineutraalisuustavoitteet.

”Katseet kohdistuvat meihin. Nyt on aika höydyntää tämä huomio ja panna toimeksi.”

Hän peräänkuuluttaa toimijoilta rohkeutta kokeilla ja toteuttaa kestävyyden periaatteita oikeissa rakennushankkeissa.

Toimijat voivat löytää tähän tukea ja yhteistyökumppaneita: FIGBC on koonnut kotimaisia kiertotalouden referenssikohteita ja kiertotaloustietoa rakennakiertotaloutta.fi-verkkosivuilleen.

Lisäksi FIGBC on rakentanut kansallista kiertotalouden mukaisen rakentamisen osaajien verkostoa sekä alueellisia verkostoja.

”Näistä asioista halutaan selvästi lisää tietoa. Maaliskuussa alkavassa KIRA-kioskin toisessa vaiheessa jatkamme verkostotyötä ja osaamisen kehittämistä etenkin täydennyskoulutuksessa ja korkeakouluissa.”

Pohjoismaisessa Nordic Networks for Circular Construction -projektissa tunnistetaan ensivaiheessa kiertotalouden mukaisen rakentamisen esteitä ja mahdollisuuksia. Myöhemmin luodaan yhteispohjoismaiset mittarit rakentamisen kiertotaloudelle sekä tuetaan yritysten kiertotalousyhteistyötä.

”Suomella on edelläkävijäasema, mutta nyt täytyy lunastaa lupaukset.”

Matti Kuittinen: Muutosvoimaa luonnosta

Arkkitehti Matti Kuittinen työskentelee erityisasiantuntijana ympäristöministeriössä. Hän luotsaa eteenpäin esimerkiksi massiiviseen kaavoitus- ja rakentamislakiuudistukseen liittyviä kiertotalous- ja vähähiilisyyssäädöksiä.

”Rakentamisala on muuttunut valtavasti. Vielä 10 vuotta sitten esimerkiksi rakentamisen vaikutukset ilmastonmuutoksen hillinnässä olivat lähinnä marginaalinen kuriositeetti. Nyt tuntuu, että aika moni yritys on tästä jo hyvin kartalla ja omia toimenpiteitä on laitettu liikkeelle”, Kuittinen pohtii.

Kuittinen näkee, että ilmasto- ja kiertotaloushaasteiden rinnalle on nousemassa myös huoli luontokadosta. Raaka-aineiden hankinta muuttaa luonnonympäristöjä. Puolet maapallon raaka-aineista käytetään rakentamiseen, joten rakentamisella on biodiversiteettikriisiin selvä syy-seuraus-suhde.

”Näkisin tässä tilaisuuden, jossa rakennusala voi vaikuttaa parantavasti ja eheyttävästi, hyvän kehityksen mahdollistajana.”

Kuittisen mukaan Suomessa on paljon esimerkkejä edelläkävijäyrityksistä, jotka tekevät tuotteita ja palveluita vähähiiliseen ja ilmastomyönteiseen rakentamiseen.

”Haasteena on saada koko rakennusala mukaan. Lainsäädännön roolina on asettaa perälauta eli vähimmäisvaatimus, mutta toivon, että kunnianhimon taso ei jäisi vähimmäistasolle.”

Laki avaa markkinoita

Kaavoitus- ja rakennuslaki on tarkoitus saada eduskunnan käsittelyyn ennen kesälomaa. Sama aikataulu koskee monia keskeisiä asetuksia, kuten rakennuksen ilmastoselvitysasetusta, joka oli lausunnoilla viime kesänä.

Ilmastoselvitysasetuksen luonnos sai melko hyvän vastaanoton: Noin 70 prosenttia lausunnonantajista piti hiilikäden- ja -jalanjäljen arviointimenetelmiä selkeinä ja kattavina. Kritiikkiäkin tuli.

”Osa toivoi selkeyttä korjausrakentamisen arviointiin. Sekin vaatii vielä skarppausta, että arviointi on mahdollisimman samankaltaista kuin energiaselvityksessä. Haluamme myös huomioida kaupungin viherinfran ja kasvillisuuden selvityksessä.”

Rakennuksen hiilijalanjäljen laskenta on yksi EU:n vihreiden investointien taksonomian kriteereistä. Kuittisen mukaan tässä kotimainen lainsäädäntö voi olla avaamassa valtavia vihreän kiinteistösijoittamisen markkinoita Suomessa:

”Kun ilmastoselvitysasetus saadaan Suomessa voimaan, niin sen jälkeen kaikki meidän uudet rakennuksemme täyttävät tuolta osin EU-taksonomian kriteerit. Toivon, että tämä voisi olla yksi asia, joka auttaa suomalaista kiinteistöalaa kirimään pidemmälle kuin lain minimi.”

Kuittinen toivoo, että kilpailuetu näkyy aikanaan myös suomalaisten firmojen kansainvälisessä liiketoiminnassa:

”Jos Suomen hiilineutraaliustavoite alkaa näkyä myös tavassamme suunnitella rakennuksia ja tehdä rakennustuotteita, niille voisi avautua vientinäkymiä. Vihreän rakentamisen kansainväliset sijoitukset ovat nousemassa 25 tuhanteen miljardiin dollariin vuoteen 2030 mennessä.”

Kuittisen mukaan kaikkein vähähiilisintä rakentamista on se, missä uutta rakennusta ei tarvitse tehdä. Kiertotaloutta ajatellen etusijalla täytyisikin olla olemassa olevien tilojen uudelleenkäyttö.

Tulevassa kaavoitus- ja rakennuslainsäädännössä on suunnitteilla paljon säätelyä, jonka avulla kannustetaan tekemään joustavia, pitkäikäisiä ja muunneltavia rakennuksia.

Esimerkiksi rakennuksen materiaaliseloste antaisi digitaaliset perustiedot rakennuksen sisältämistä materiaaleista kiertotaloustoimien tueksi. Rakennusten käyttö- ja huolto-ohje varmistaisi, ettei rakennus tule elinkaarensa päähän liian aikaisin. On myös pohdinnassa, voisiko purkukartoitus olla osa uutta lakia.

Periaatetuki

Kaavoitus- ja rakennuslain valmistelu on herättänyt kovaa keskustelua, mutta Kuittisen mukaan lain kiertotalous- ja ilmastotavoitteet ovat saaneet periaatetasolla hyvän tuen:

”Lain lausuntopalautteessa on vahva yhteinen näkemys, että ilmasto ja kiertotalous ovat tärkeitä asioita. Yksi suurimpia huolia on se, miten rakennusvalvonta saa resurssit varmistaa, että nämä asiat oikeasti etenevät kaavoituksessa ja rakentamisessa.”

EU on päivittämässä rakennustuoteasetustaan tämän kevään aikana. Kuittinen toivoo siitä ratkaisua, kuinka valmistajilta voisi vaatia nykyistä tarkempaa tietoa tuotteen ympäristöseikoista. Ympäristöseloste on jäänyt toistaiseksi vähälle käytölle, koska rakennustuotteiden CE-merkintä on kehitetty helpottamaan tuotteiden kansainvälistä kaupankäyntiä. Ongelmana on, että kierrätysmateriaalien tai uusiotuotteiden on vaikea saada tällaista CE-merkintää.

”CE-merkintävaatimus on ollut esteenä kiertotalouden toteutumiselle ja rakennustuotteiden kiertotalouskäytölle, koska uudelleenkäytettäville tuotteille ei ole mahdollista saada CE-merkintää.”

Tärkeä periaate lainsäädännössä on pyrkiä pohjoismaiseen ja EU-tasoiseen harmonisointiin. Ympäristöministeriö on fasilitoinut Pohjoismaissa Euroopan yhteistä uutta Bauhaus-projektia, joka haluaa tuoda vihreät arvot osaksi muotoilua, arkkitehtuuria ja kulttuuria.

”Uusi eurooppalainen Bauhaus on fantastinen idea. Ekoteknisin työkaluin näin isoa ongelmakenttää ei saada kuntoon. Meidän pitäisi pystyä varmistamaan, että eurooppalainen rakentamisen ja muotoilun kulttuuri säilyy ja kehittyy suuntaan, joka pysyy planeetan rajoissa.”

Uusi Bauhaus -projekti on avannut yli 80 miljoonan euron rahoitushaut tutkimukseen ja kulttuuriin. Pohjoismaat ovat jo päättäneet tehdä oman pysyvän Bauhaus-projektinsa.

”Näen, että pohjoismainen vahva luontosuhde voisi olla muutosvoima, joka laittaisi liikkeelle uudenlaisen arvostuksen rajallisia resursseja kohtaan. Se tuottaisi suunnittelua ja asumista, joka korostaisi resurssien arvostavaa, maltillista ja huolellista käyttöä.”

Lauri Tähtinen luotsaa hiilineutraaliksi

Lauri Tähtinen toimii Green Buildingin Councilin kehityspäällikkönä. Hänen vastuualueelleen kuuluvat kysymykset rakennusalan hiilijalanjälkilaskennasta sekä EU-taksonomiasta. Tähtinen vetää FIGBC:llä #BuildingLife-hanketta. Sen tavoite on, että Suomen kiinteistö- ja rakennusala on hiilineutraali viimeistään vuonna 2035.

Tähtisen mukaan Suomesta löytyy markkinoiden kokoon suhteutettuna monia erinomaisia edelläkävijäyrityksiä ja hyviä toimintatapoja sekä vähähiilisyydessä että kiertotaloudessa.

”Tämä ei ole enää mitään nappikauppaa, vaan moni yritys on luonut tästä liiketoimintaa.”

Tähtinen mainitsee esimerkkeinä yritykset, jotka ovat Suomesta lähteneet mukaan World GBC:n Net Zero Carbon Buildings -sitoumukseen. Suomalaisia firmoja on alan eturivissä jo viisi: viimeksi tammikuussa listalle nousivat Technopolis ja LähiTapiola Kiinteistövarainhoito.

Osaajista pula

Marraskuun kansainvälisen ilmastokokouksen yhteydessä kotimainen kiinteistö- ja rakennusala julkaisi yhteisen toimintaohjelman kohti hiilineutraalia rakennettua ympäristöä. Siinä ala asetti itselleen kunnianhimoisia tavoitteita: Rakentamisen energiankäytön päästöjä vähennetään 90 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. Samaan ajankohtaan mennessä rakennusmateriaalien päästöjä sekä työmaiden ja kuljetusten päästöjä on tarkoitus vähentää 50 prosenttia.

Toimintaohjelmaan on koottu keskeiset toimenpiteet organisaation ja tuotannon kehittämiseen hiilineutraaleiksi.

Tähtisen mukaan kiertotalous on välttämätön keino hiilineutraalisuuteen siirtymisessä. Rakennusosia ja elementtejä täytyy saada uudelleenkäyttöön ja rankennusten rungoille lisää käyttöikää.

Tähtinen tervehtii ilolla lainsäädännöllisiä uudistuksia, kuten hiilijalanjäljen laskemista jo rakennuslupavaiheessa.

Kehitystä hidastaa tällä hetkellä puute osaajista:

”Jo nyt elinkaari- ja hiilijalanjälkikonsultit myyvät ei-oota.”

Sata sitoutunutta?

”Tarvitaan toimenpiteitä joka tasolle: organisaatiotason johtamista, tavoitteiden asettamista sekä konkreettisia toimenpiteitä yksittäisissä rakennushankkeissa, kaavoitusprojeketissa ja tuotantolaitoksissa”, Tähtinen kuvailee.

#BuildingiLifen hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimenpideohjelman on allekirjoittanut jo 29 organisaatiota. Tähtinen uskoo, että allekirjoittajia kertyy vuoden aikana jopa sata.

Jatkossa allekirjoittajat laativat omat toimenpideohjelmansa hiilineutraalisuuteen. Nämä antavat konkreettista selkänojaa ja inspiroivat muitakin tarjoten vinkkejä, miten edetä.

”Haluamme tuoda edelläkävijäyritysten tunnistamat parhaat keinot ja askelmerkit kaikkien näkyville. Nyt on koottu kirjoihin parhaat vinkit, suunta ja tavoite. Pääviestimme on, että ihmettelyn aika on ohi, nyt vain vasara käteen ja tekemään”, Tähtinen kannustaa.

Lue lisää:

https://figbc.fi/julkaisu/hiilineutraalin-rakennetun-ympariston-toimintaohjelma/

rakennakiertotaloutta.fi

https://figbc.fi/projekti/kirakioski/

https://figbc.fi/projektit/buildinglife/

https://ym.fi/vahahiilinen-rakentaminen

https://ym.fi/vahahiilinen-rakennettu-ymparisto

https://ym.fi/-/kaavoitus-ja-rakentamislaki-lausunnoille

https://ym.fi/hankesivu?tunnus=YM027:00/2021

https://mrluudistus.fi/

Työkaluja KIRA-alan hiilineutraaliuteen ja kiertotalouteen – kooste FIGBC -verkoston työstä 2021

Yrityksille, kunnille ja muille toimijoille on tarjolla rahoitusta rakennetun ympäristön ilmastotyöhön. Lue lisää Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelmasta https://ym.fi/vahahiilinen-rakennettu-ymparisto

Teksti: Elina Saarinen/ Uusiouutiset-lehti

Kuvat: Jukka Alasaari ja ympäristöministeriö