Kiertotalouden strateginen ohjelma valmistuu

Tuleeko kiertotalouden kansalliseen strategiseen ohjelmaan linjaus luonnonvarojen käytön vähentämisestä? Ohjelma julkaistaan näinä päivinä.

Suomen strateginen kiertotalouden edistämisohjelma vuoteen 2035 alkaa olla pian valmis. Ohjelmalla Suomen hallitus haluaa vahvistaa Suomen roolia kiertotalouden kansainvälisenä edelläkävijänä.

Tätä kirjoitettaessa ohjelmaehdotus oli viimeisteltävänä. Sen oli tarkoitus valmistua valtioneuvoston hyväksyttäväksi joulu-tammikuussa.

Ei vaihtoehto vaan elinehto

Ohjelmavision mukaan hiilineutraalista kiertotalousyhteiskunnasta on tarkoitus tehdä Suomen menestyvän talouden uusi perusta.

Vision mukaan valintojen pitää olla tulevaisuuskestäviä. Niiden täytyy vahvistaa reilua hyvinvointiyhteiskuntaa niin, että samalla luonnonvarojen käyttö on kestävää.

Materiaalien on pysyttävä käytössä pidempään ja turvallisesti niin, että kestävät tuotteet ja jakaminen ovat arkipäivää.

”Kiertotalous ei ole vaihtoehto, se on elinehto”, tiivisti ohjausryhmän puheenjohtaja Reijo Karhinen esitelleessään työtä ja sen tavoitteita eduskunnalle marraskuussa.

Karhinen korostaa markkinoiden luomista tasapainossa ympäristön kanssa.

”Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden hupeneminen ja luonnonvarojen ylikulutus ovat aikamme suurimmat ratkaisua odottavat ongelmat. Meidän täytyy saada tuotanto ja kulutus mahtumaan maapallon kantokyvyn rajoihin. Lineaarisen talousmallin arvoketjut on uskallettava murtaa.”

Ohjausryhmä on valmistellut ohjelmaa tiiviissä vuoropuhelussa yritysten, tutkijoiden ja kansalaisten kanssa tämän vuoden aikana.

Suomalaiset ovat päässeet osallistumaan keskusteluun verkkoaivoriihessä. 50 vapaaehtoisen kansalaisraati on kokoontunut kolmesti. Lisäksi ohjelmatyötä on kommentoinut neljä tiedepaneelia.

Dialogi on osoittanut, että ohjelmassa on oltava rohkeutta, kunnianhimoa ja konkretiaa, jotta Suomi voi todella päästä edelläkävijäasemaan ja jotta suuri systeeminen muutos on mahdollinen.

”Ohjelmatyön haasteelliset pähkinät ovat, mitä linjaamme luonnonvarojen käytöstä. Kuinka saadaan kiertotalous lentoon? Millaisia taloudellisen ohjauksen välineitä kaivataan?” Karhinen pohti marraskuussa.

Syntyykö kiertotalous-hub?

Ohjausryhmän sihteeri Taina Nikula sanoo, että pohdinnoissa on ollut vapaaehtoinen kansallinen strategia luonnonvarojen käytöstä. Siihen liittyisi skenaariotyö, joka näyttäisi erilaisten valintojen ja toimien vaikutukset pitkällä tähtäimellä.

Teollisuusalat, kunnat ja organisaatiot voisivat myös tehdä kiertotalouden tiekartat tai suunnitelmat samalla periaatteella, jolla sektorit ovat nyt laatineet tiekarttansa hiilineutraalisuuteen.

”Entä tarvitaanko myös jonkinlainen ”kiertotalous-hub” tai kiihdyttämöohjelma, joka edistäisi kiertotalousratkaisujen piloitointia, rahoitusta ja skaalausta?” Nikula kysyy.

Ylvääseen tulevaan

Kansalaisraati esitti lukuisia ideoita, miten verotus ja lainsäädäntö voisivat tukea kiertotalouden ratkaisuja.

Esimerkiksi lainaamisesta ja jakamisesta voisi saada verohelpotusta tulonhankkimis- tai kotitalousvähennyksen tapaan.

Korjauspalveluille ja elinkaarta pidentäville kiertotalouspalveluille pitäisi olla alennettu arvonlisäverokanta.

Panttijärjestelmää voisi laajentaa juomapakkauksista vaikkapa ICT-laitteisiin.

Kiertotalous vaatii rakenteellista muutosta. Julkisella sektorilla on tässä iso rooli.

Raati korostaa myös, että jos lineaaritalous halutaan haastaa, tarvitaan kaupallista ja taloudellista koulutusta, jossa kiertotalous ei ole sivuhuomio vaan uuden talouden perusta.

Raatilaiset uskoivat, että ihmisen halu olla mukana ”ylväässä tulevaisuudessa” pitää nostaa käyttövoimaksi.

Lue lisää kiertotalousohjelmasta ja sen valmistelussa esitetyistä ehdotuksista: https://ym.fi/kiertotalousohjelma

Kuva: Reetta Virtanen. Suomella on rikkaat luonnonvarat, mutta suomalaiset myös käyttävät luonnonvaroja Euroopan keskiarvoa enemmän.