Kiertotalouden edistämisohjelma esittää rajoja luonnonvarojen käytölle

Kiertotalous pitää materiaalien arvon yhteiskunnan kierrossa.
Facebooktwitterlinkedin

Kotimaisen luonnonvarojen käytön on vähennyttävä. Näin linjaa uusi kiertotalouden strateginen ohjelmaehdotus. Ohjelmatyöryhmä näkee, että kiertotalous on paitsi elinehto, myös Suomen talouden menestyksen avain.

Uusi suunta -niminen strateginen ohjelma esittää ympäristö- ja taloushaasteisiin ratkaisuksi kiertotaloutta.

Ehdotukseen kiertotalouden strategiseksi ohjelmaksi sisältyy yli 40 ehdotusta, joilla Suomi siirtyy hiilineutraaliksi kiertotalousyhteiskunnaksi vuoteen 2035 mennessä.

Merkittävin linjaus on, että Suomessa primääriraaka-aineiden eli neitseellisten luonnonvarojen kotimainen kokonaiskulutus ei ylitä vuoden 2015 tasoa vuonna 2035.

Samaan aikana sekä resurssien tuottavuus että materiaalien kiertotalousaste kaksinkertaistuvat.

Laaja työryhmä luovutti ehdotuksensa kiertotalouden strategiseksi ohjelmaksi virtuaalisesti 13. tammikuuta ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkoselle sekä valtiosihteeri Kimmo Tiilikaiselle.

”Kiertotalous on keino vähentää luonnonvarojen käyttöä ja samaan aikaan ylläpitää talouden hyvinvointia ja uudistaa Suomen elinkeinorakennetta. Tavoitteena on raaka-aineiden käytön pysäyttäminen ja talouden ja työllisyyden vahvistaminen”, ohjausryhmän puheenjohtaja, työelämäprofessori Reijo Karhinen tiivisti.

Hän näkee, että Suomea uhkaavat kolmenlaiset haasteet: Ilmasto muuttuu, luonnon monimuotoisuus hupenee ja luonnonvaroja ylikulututetaan. Samalla Suomen väestö ikääntyy kilpailijamaita nopeammin. Yritysten tuottavuuskehitys on heikko.

Karhisen mukaan kiertotalous on Suomelle merkittävä mahdollisuus ja keino vahvistaa Suomen vientivetoista taloutta ja työllisyyttä tasapainossa ympäristön kanssa.

Ohjelmaehdotus linjaa, kuinka määrätietoisen johtajuuden, laajan yhteistyön, lainsäädännön, taloudellisten ohjauskeinojen sekä digitalisaation keinoin luodaan kestävät kiertotalousmarkkinat.

Näin pystytään myös vähentämään Suomen kasvihuonekaasupäästöjä ja autetaan saavuttamaan vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoite.

 

Tavoitteet kirittävät toimiin

Ministeri Krista Mikkonen muistutti ohjelman julkistustilaisuudessa, että käytämme luonnonvaroja yli niiden uusiutumistahdin ja että meidän on pystyttävä sopeuttamaan toimintamme maapallon kestävyyden rajoihin.

”Nyt meillä on ensimmäistä kertaa konkreettiset tavoitteet luonnonvarojen kestävälle käytölle. Ohjelma esittää neitseellisten luonnonvarojen käytön pysäyttämistä vuoden 2015 tasolle vuoteen 2035 mennessä”, Mikkonen sanoo ja jatkaa:

”Uskon, että tavoitteesta tulee yhteinen, kaikkia kirittävä, kuten hiilineutraalisuustavoitteesta, ja että se kannustaa toimijoita luomaan omia kiertotaloussuunnitelmia tavoitteeseen pääsemiseksi.”

”Kiertotalousohjelma tarjoaa hyviä ehdotuksia koronan jälkeiseen elinkeino- ja ympäristöpolitiikkaan ja antaa eväitä hallituksen puoliväliriihelle”, Mikkonen sanoo.

Valtioneuvosto tulee tekemään kiertotalouden edistämisestä periaatepäätöksen tämän kevään aikana. Ehdotukset menevät myös laajalle lausuntokierrokselle.

Hallitus viimeistelee tulevina kuukausina myös kestävän kasvun ohjelmaa ja kestävän verotuksen tiekarttaa. Painopisteet ovat vihreässä siirtymässä ja digitalisaatiossa. Nämä ovat myös kiertotalouden työkaluja.

 

Kiertotaloudella kulutus kohtuutasolle

Suomessa raaka-aineiden kulutus ylittää kestäväksi arvioidun tason moninkertaisesti.

Kulutus on ollut kasvussa. Maassamme raaka-aineiden kulutus oli 29 tonnia per asukas vuonna 2015. EU:n keskiarvo on 14,5 tonnia per asukas. Kestäväksi arvioitu taso on 3–8 tonnia asukasta kohden.

Kiertotalous muuttaa paitsi raaka-aineiden käyttöä, myös tuotesuunnittelua, yritysten bisnesmalleja sekä yhteistyötä arvoketjuissa.

Kuluttajat voivat saada tuotteita käyttöön palveluina omistamisen sijasta.

Kiertotalouteen kuluvat myös tuotteiden käyttöiän pidentyminen, korjausmahdollisuudet, resurssien jakamispalvelut ja muut kestävät ratkaisut, jotka pitävät materiaalit kierrossa entistä pidempään. Näin ratkaisut vähentävät luonnonvarojen kulutusta.

 

Enemmän hyötyä vähemmällä

Valtiosihteeri Kimmo Tiilikainen sanoi pitävänsä resurssien tuottavuuden kaksinkertaistamistavoitetta kaikkein haastavimpana.

Bruttokansantuotteen pitäisi kaksinkertaistua suhteessa luonnonvarojen käyttöön, eli jokaisesta käyttöön otetusta luonnonvaratonnista pitäisi saada nykyiseen verrattuna kaksinkertainen taloudellinen hyöty.

”Ei vain korvata neitseellisiä raaka-aineita kiertoraaka-aineilla, vaan tarvitaan uutta tuotesuunnittelua, tehokkaampia prosesseja ja suuri määrä investointeja, jotta tämä on mahdollista”, Tiilikainen sanoi.

Suomessa luonnonvarojen kokonaiskäyttö on yli kaksinkertaistunut vuodesta 1975. Bruttokansantuotteen kasvaessa myös luonnonvarojen käyttö on kasvanut tasaisesti, eikä irtikytkentää ole vielä tapahtunut.

Ohjelmaehdotuksen kolmas tavoite on kaksinkertaistaa Suomen materiaalien kiertotalousaste. Kiertotalousaste tarkoittaa kierrätysmateriaalien osuutta kaikista kotimaan valmistuksessa käytetyistä materiaaleista.

Vuonna 2018 Suomen materiaalien kiertotalousaste (CMU, ciruclar material use rate) oli noin 7 prosenttia. EU:n keskiarvo oli 11 prosenttia.

 

Ohjelmaan eriävä mielipide ja varauma

Luonnonvarojen käytön rajoitus on ollut työryhmässä vaikea pala.

Tästä kertoo se, että maa- ja metsätalousministeriö jätti ohjelman luonnonvaratavoitteesta eriävän mielipiteen. Ministeriön kritiikin mukaan tavoite ei erottele uusiutuvia ja uusiutumattomia luonnonvaroja toisistaan.

Myös työ- ja elinkeinoministeriö esittää varauman primääristen raaka-aineiden käytön linjaukseen ja sanoo, ettei tavoite saa olla ristiriidassa ilmasto- ja energiastrategian linjausten kanssa.

”Hallitus on jo tarkentanut, että uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä tulee vähentää. Samalla on mahdollista, että uusiutuvien luonnonvarojen käyttö jopa kasvaa, koska osa uusiutumattomista korvautuu uusiutuvilla”, valtiosihteeri Kimmo Tiilikainen totesi ohjelman julkistustilaisuudessa.

Ohjausryhmää luotsannut Reijo Karhinen sanoo, ettei ohjelmatyö olisi ollut uskottava, jollei se olisi ottanut kantaa luonnonvarojen käyttöön.

Kiertotalouden kansallisen strategian ohjelmaehdotuksen julkaisutilaisuuden paneelikeskustelua.

Paineita edetä nopeammin

Kiertotalouden edistämisohjelma valmisteltiin keskeisten ministeriöiden, tutkimuslaitosten, Sitran ja Business Finlandin yhteistyönä. Ohjelman valmisteluun on osallistunut laajasti yrityksiä ja kansalaisia: neljä teemaryhmää, kansalaisraati, verkkoaivoriihi sekä neljä tiedepaneelia.

Karhisen mukaan valmistelutyössä on korostunut tunne, että Suomi on nyt murros- tai taitekohdassa.

”Eri tahot tuntuvat olevan valmiimpia etenemään nopeammin kuin päättäjät. Odotetaan selvästi regulaatiota, joka edistäisi kiertotaloutta. Tärkeää on luoda markkinat kiertotalousratkaisuille. Kuluttajan näkökulmasta on tärkeää, että kiertotalousratkaisut ovat heille helppoja.”

Ohjelman julkistustilaisuuden paneelissa puhunut kansalaisraadin jäsen Annukka Ollitervo muistutti, että kiertotalouden ratkaisut, esimerkiksi tavaran korjaaminen uuden ostamisen sijasta, ovat tällä hetkellä ihmisille usein vielä liian kalliita.

”Ihmiset on opetettu hintatietoisiksi. Hintatietoinen ajattelu pelaa nyt suoraan lineaaritalouden maaliin.”

Tarvittaisiinkin siis sääntelyä ja ohjauskeinoja myös siihen, että kiertotalouden ratkaisut voisivat pärjätä markkinakilpailussa lineaaritalouden kanssa.

 

Riskirahoitusta ja markkinoita

Karhinen korostaa, että Suomella on erittäin hyvät mahdollisuudet tulla kiertotalouden edelläkävijäksi, mutta siinä pisteessä ei Suomi vielä ole. Haasteena on esimerkiksi voimakkaasti siiloutunut hallinto. Siiloutuminen hidastaa kiertotaloutta, joka edellyttää yhteistyötä yli toimiala- ja hallintorajojen.

Business Finlandin hallituksen puheenjohtaja Pertti Korhonen kehuu nyt valmistunutta strategista ohjelmaa erinomaisen kokonaisvaltaiseksi ja kunnianhimoiseksi.

”Ratkaisevaa on, miten Suomi onnistuu viemään tämän ohjelman toteutukseen. Meillä on valtavasti osaamista, innovaatioita sekä kykyä luoda maailman tarvitsemia kiertotalouden ratkaisuja”, hän toteaa.

”Keskeinen ongelma on, ettei markkinoita vielä ole. Yritykset eivät vielä uskalla investoida tuotekehitykseen saatikka tuotantokapasiteettiin.”

Korhosen mukaan Ilmastorahastolla tulee olemaan tärkeä rooli riskirahoituksessa. Julkisilla hankinoilla voidaan kasvattaa kiertotalousratkaisujen kotimaista kysyntää.

Rakennusteollisuus RT kehuu kiertotalouden edistämisohjelmaa, etenkin tavoitetta kehittää julkisia hankintoja. RT toivoo, että vähähiilisen rakentamisen hankintakriteerit tulisivat kaikkiin julkisiin rakennushankkeisiin jo vuonna 2022.

”Esimerkiksi tuotteistetun betonipurkujätteen hyödyntäminen ei ole toteutunut täysimääräisesti. Julkisen sektorin pitää olla suunnannäyttäjä jäteperäisten materiaalien hyödyntäjänä ja asettaa materiaalien käytölle selkeät, mitattavat tavoitteet”, sanoo RT:n maa- ja vesirakentajia edustava elinkeinojohtaja Juha Laurila.

 

Kiertotalous vaatii lisäresursseja

Ohjelmaehdotus korostaa, että ehdotusten toteuttamiseksi tarvitaan riittävä, pitkäjänteinen ja oikein kohdistettu rahoitus.

Nyt kiertotalouden edistämiseen on varattu ympäristöministeriön kehyksessä 2,3 miljoonaa euroa ja työ- ja elinkeinoministeriölle (TEM) 3 miljoonaa euroa vuosille 2020–2022.

Lisäksi TEM on saanut niin sanotuista tulevaisuusinvestoinneista 38 miljoonaa euroa kiertotalouden ja kestävän kasvun avustuksiin vuosina 2020–2021.

Ohjelma esittää, että lisäresursseja tarvittaisiin. Vähähiilistä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa, ekosysteemien kehittymistä ja laitosinvestointeja tukemaan tarvittaisiin 200–250 miljoonaa euroa. Tämä tulisi EU:n elpymisinstrumentin rahoituksesta vuosina 2021–2026.

Koko budjettikehyskauden ajan tarvittaisiin lisäksi vuotuinen 27 miljoonan euron rahoitus julkisiin hankintoihin, teollisiin symbiooseihin, ekosysteemien kehittämiseen sekä tuotesuunnitteluun.

Selvitystyöhön ja suunnitelmiin on budjetoitu yhteensä 6,6 miljoonaa euroa vuosina 2021–2023.

 

Teksti: Elina Saarinen

Kuvat: Valtioneuvosto/ kiertotalouden strategisen ohjelman ohjausryhmä sekä kuvankaappaus ohjelmaehdotuksen julkaisutilaisuuden paneelikeskustelusta.

 

Tietolaatikko:

Näillä konsteilla kiertotalous edistyy

 

Kiertotalouden strategisen ohjelman ehdotus esittää kaikkiaan 41 toimenpidettä, joiden avulla Suomeen syntyy maailman parasta kiertotalousosaamista.

Hiilineutraalista kiertotaloudesta on tarkoitus tehdä elinkeinopolitiikan ja talouden uudistamisen tukijalka.

  • Luonnonvarojen käytön vähentämiseen kansallinen sopimus. Vapaaehtoisia sitoumuksia esimerkiksi uusiomateriaaleihin siirtymisestä.
  • Kierrätysmateriaaleille lisää arvoa ja markkinoita. Keinoina esimerkiksi digitaaliset markkinapaikat, verot, sekoitevelvoitteet, pantit, sopimukset, kansainvälinen yhteistyö.
  • Käynnistetään kiertotalouden ekologisen tuotesuunnittelun design-ohjelma. Se kokoaa työkalut, tietopankit, verkostot ja alustat.
  • Kestävän verotuksen tiekarttatyössä arvioidaan mahdollisuuksia hinnoitella luonnonvaroja. Luonnonvaravero voisi tehdä uusiomateriaalista kilpailukykyisemmän neitseelliseen raaka-aineeseen verrattuna.
  • Jäteveron korottamista ja veropohjan laajentamista selvitetään, samoin jätteenpolttoveroa.
  • Arvioitavina ovat myös esimerkiksi kaivannaisveron, uusiomaa-ainesten hyödyntämiseen ohjaavan maa-ainesveron sekä kierrätysteollisuuden sähköveroluokan alentamisen mahdollisuudet.
  • Lisää rahoitusta kiertotalouden tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnalle, demonstraatio- ja laitosinvestoinneille sekä ekosysteemeille.
  • Ekosysteemeille ja kiertotalouden mukaiselle suunnittelulle kasvukiihdyttämö.
  • Lisää julkista rahoitusta teollisia symbiooseja edistävälle FISS-verkostolle.
  • Perustetaan kansallinen osaamisverkosto tukemaan kuntien ja alueiden ekosysteemi- ja kiertotaloustyötä.
  • Rakentamisessa, liikkumisessa, energiassa ja infrastruktuurissa hankintaan, suunnitellaan ja otetaan käyttöön vähähiilisiä kiertotalousratkaisuja.
  • Kiertotalouden muutososaajien verkosto perustetaan kiinteistö- ja rakennusalalle. Tuetaan mm. KIRA-foorumi ja Green Building Council Finlandin työtä.
  • Rakentaminen ja kaavoitus tukemaan kiertotaloutta, tähän päivitetyt pääperiaatteet.
  • Tiloille joustavaa yhteiskäyttöä, vähemmän vajaakäyttöä.
  • Vientiyrityksille kiertotalousratkaisujen integraattorimalli. Circular Finland -brändityö.
  • Kiertotalous kriteeriksi julkisiin hankintoihin.
  • Kiertotalous kuntastrategioihin.
  • Suomi tekee kansainvälistä kiertotaloustyötä. Esimerkiksi Sitran World Circular Economy Forumin pohjalta perustetaan mahdollisesti globaali osaajaverkosto ja säätiö.
  • Suomi osallistuu Euroopan komission johdolla valmisteltavan, hallitustenvälisen ja globaalin kiertotalousallianssin perustamiseen ja toimintaan. Mahdollista: globaali luonnonvarasopimus.
  • Kiertotalous kauppapolitiikkaan.
Facebooktwitterlinkedin