Kierrätysaste laski – Johtuuko vain tilastoinnin tietopuutteista?

Facebooktwitterlinkedin

Suomessa yhdyskuntajätteistä hyödynnettiin vuonna 2017 jopa 99 prosenttia. Kaatopaikalle yhdyskuntajätettä meni enää yksi prosentti eli alle 26 000 tonnia. Kaatopaikalle sijoitettiin vuonna 2017 jo yli 60 000 tonnia vähemmän jätettä kuin vuonna 2016.

Yhdyskuntajätteen kokonaismäärä on pysynyt suurin piirtein edellisvuosien tasolla, noin 2,7 miljoonassa tonnissa, mutta asukasta kohden laskettuna määrä on laskenut muutaman kilon, 498 kiloon.

Tilastokeskus julkaisi tuoreen, vuotta 2017 koskevan yhdyskuntajätetilaston 9. tammikuuta.

 

Kierrätys otti takapakkia

Tilastosta pistää silmään se, että yhdyskuntajätteiden kierrätysaste on kiristyneistä tavoitteista ja lisääntyneestä neuvonnasta huolimatta heikentynyt edellisvuodesta. Vuonna 2017 kierrätettiin enää 39 prosenttia yhdyskuntajätteistä, kun vielä vuonna 2016 kierrätysaste oli 42 prosenttia.

Energiahyötykäyttö sen sijaan on jatkanut roimaa kasvuaan. Vuodesta 2016 vuoteen 2017 energiakäyttö kasvoi peräti kuusi prosenttiyksikköä nousten 60 prosenttiin. Suomessa poltetaan energiana nyt jo 1 646 000 tonnia yhdyskuntajätettä.

Tilastokeskuksen Juha Espo kuitenkin varoittaa, että vuoden 2017 tilastoon liittyy aiempaa enemmän epävarmuustekijöitä. Kierrätysasteen laskusta ei siis kannata tehdä liian suoria johtopäätöksiä yhdyskuntajätehuollon toimien epäonnistumisesta:

”Toisin kuin vuoden 2016 tilastossa, meillä ei nyt ollut käytettävissä pakkausten osalta tuottajavastuutietoja, jotka Pirkanmaan ELY-keskus kokoaa ja raportoi EU:lle vasta keväällä. Pakkausten osalta meillä on ollut vain kuitupakkausten tuottajavastuuraportointitiedot”, Espo korostaa.

Tiedot pohjautuvat siis pääosin ympäristöhallinnon omaan järjestelmään. Kaiken lisäksi ympäristöhallinto vaihtoi VAHTI-järjestelmästä YLVA-järjestelmään juuri 2017. Järjestelmän muutosvaiheessa tavanomaiset tarkistus- ja ennakkovarmistusmenetelmät eivät ole olleet Tilastokeskuksen käytettävissä.

 

Tilastointi täysin uusiksi

Jatkossa on tarkoitus, että tuottajavastuuraportoinnin ja ympäristöhallinnon järjestelmien tiedot sovitetaan nykyistä paremmin Tilastokeskuksen jätetilastoinnin kanssa yhteneviksi.

EU vaatii, että yhdyskuntajätteestä kierrätetään vuonna 2025 kaikkiaan 55 prosenttia ja 65 prosenttia vuonna 2035. Suomen EU-velvoitteiden seurantaan nyt julkaistu tilasto ei vaikuta, koska luvut tarkentuvat tuottajavastuutiedoilla varsinaiseen EU-raportointiin mennessä.

”Tästä tilastosta ei seurata Suomen virallisten kierrätystavoitteiden täyttymistä, vaan se lasketaan ympäristöhallinnon toimittamien raporttien perusteella. Tämä nyt julkaistu tilasto on vapaaehtoinen ja sitä käytetään vain OECD:n kokoamassa aikasarjassa ja EU:n rakenneindikaattoreissa.”

EU:lta on tulossa täysin uudet laskentasäännöt ja raportointivelvollisuudet uudistuneen jätepuitedirektiivin takia, joten nykyiset järjestelmät menevät joka tapauksessa pian kokonaan uusiksi.

Vähenivätkö lasi ja muovi?

Materiaalikierrätyksen laskua selittää tässä tilastossa se, että etenkin lasijätettä on luokiteltu yhdyskuntajätteisiin vuonna 2017 vain viidesosa verrattuna vuoteen 2016. Näin vuoden 2017 tilastoista on kierrätys-sarakkeesta kadonnut noin 60 000 tonnia kierrätettyä jätettä lasijätteen vähentymisen takia. Espo pitää mahdollisena, että ympäristöhallinnon tietojärjestelmässä osa esimerkiksi rakennusjätteenä syntyvästä tasolasista on saatettu koodata yhdyskuntajäteluokkaan. Tilastokeskuksen on kuitenkin hyvin vaikea päästä tämän jäljille ilman tuottajavastuuraportointitietoja.

Tilastokeskuksen pitäisi saada tuottajavastuutiedot mukaan kesällä julkaistavaan jätetilastoon. Espo sanookin, että tietoja voidaan vielä tässä vaiheessa korjata, jos korjattavaa löytyy:

”Nähdään vasta puolen vuoden päästä, osuttiinko oikeaan vai ammuttiinko pahasti ohi.”

Tietopuutteet voivat selittää myös sen, että tilastossa näyttää siltä, että lisääntyneestä muovipakkausten kuluttajakeräyksestä huolimatta muovia saatiin talteen erilliskerättynä vuonna 2017 vain 28 400 tonnia, kun vuonna 2016 talteen saatiin vielä 46 800 tonnia. Yhdyskuntajätteestä erilliskerätyn muovin materiaalikierrätysmäärä näyttää pudonneen yli 12 000 tonnia edellisvuodesta.

 

Muovinkeräys päinvastoin tehostui

Kuluttajapakkausmuovin erilliskeräys kasvoi kuitenkin vuonna 2017 tuhansia tonneja edellisvuoteen verrattuna, kertoo Suomen Uusiomuovi Oy:n Vesa Soini.

”Pantittomia muovipakkauksia kerättiin 16 546 tonnia vuonna 2016. Tästä ekopistekeräystä oli 2 600 tonnia. Vuonna 2017 pantittomia muovipakkauksia kerättiin yhteensä 20 286 tonnia. Ekopistekeräyksellä saatiin tästä talteen 5 800 tonnia”, Soini kertoo Suomen Uusiomuovin luvut.

 

Kuva: Tilastokeskus, Helsinki. Suomen virallinen jätetilasto yhdyskuntajätekertymistä vuonna 2017 tonneina.

Facebooktwitterlinkedin