Kestokiistoihin äkkiratkaisu?

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Yli 20 hengen joukko on istunut koko kevään tiivistahtisissa kokouksissa. Jätelain muutostyöryhmä yrittää löytää pikavauhdilla yhteistä säveltä siitä, millä tavalla EU:n jätedirektiivien muutokset tulisi panna täytäntöön Suomessa.

 

EU on uudistanut kiertotalouspaketissaan kaikkiaan kuutta jätealan direktiiviä, joten Suomessa on tehtävä vastaavat muutokset useisiin lakeihin ja asetuksiin niin, että lainsäädäntö on meillä voimassa viimeistään 5. heinäkuuta ensi vuonna. Muutoksia on tehtävä jätelakiin sekä lähes kaikkiin jätealan asetuksiin.

Ympäristöministeriön koolle kutsuman jätelakityöryhmän täytyisi muodostaa yhteinen mietintö jätelain uudistamiseksi niin, että lait ja asetukset mahdollistaisivat Suomen pääsemisen vaativiin yhdyskunta- ja pakkausjätteen kierrätystavoitteisiin. Helmikuussa perustetulle työryhmälle on annettu tähän aikaa vain kesäkuun loppuun asti.

Jätelakityöryhmä yrittää siis nyt hyvin lyhyessä ajassa löytää yhtenäistä linjaa sellaisiin kysymyksiin, joista jätealan toimijat ovat kiistelleet vuosikymmeniä. Nyt olisi kyettävä luomaan sellainen lainsäädännöllinen pohja, joka parantaisi huomattavasti Suomen nykyistä kierrätystasoa.

Samaan aikaan, kun jätelakityöryhmä on pohtinut kierrätyksen keinoja, Helsingin Säätytalolla on muodostettu Suomelle uutta hallitusta ja pohjustettu ympäristöministerin valintaa. Eurooppalaiset ovat myös äänestäneet EU:lle uutta parlamenttia. Kaikki pallot ovat siis yhtä aikaa ilmassa.

Nykyjärjestelmälle moitteita

Suomessa on uudistettu jätelainsäädäntöä useaan otteeseen läpi 2000-luvun. Jokaisessa uudistusvaiheessa eteen ovat tulleet tietyt kiperät kysymykset. Jätealan toimijat ovat kiistelleet jo pitkään siitä, kenelle täytyisi antaa vastuu ja toisaalta vapaus järjestää jätteiden keräys, kierrätys ja käsittely: kuntatoimijalle, yritykselle vai jätteen tuottajalle.

Suomessa on päädytty jakamaan jätehuollon järjestämisvastuu palasiksi kaikkien näiden toimijoiden kesken sen mukaan, missä jäte syntyy. Näin eri jätevirroille on kehittynyt hieman erilainen järjestelmä sen mukaan, onko kyseessä asukkaan vai yrityksen roska, vai vastaako jätteestä tuotteen maahantuoja tai pakkaaja.

Jopa EU on moittinut Suomen järjestelmää monimutkaiseksi ja vastuujakoa liian sirpaleiseksi. Suomi ei ole onnistunut parantamaan yhdyskuntajätteen kierrätysastetta monen muun EU-maan tapaan, minkä vuoksi EU:n komissio on patistanut Suomea selkeyttämään jätehuoltojärjestelmiään.

Toinen kestokiistan aihe jätealalla on ollut se, kuka järjestää esimerkiksi kotitalousjätteen kuljetuksen: kunta vai kiinteistön haltija. Suomessa on päädytty kaksoisjärjestelmään eli siihen, että kunta saa itse päättää, kumpi järjestelmä sen alueella on voimassa. Päätöksenteko on osoittautunut kunnissa vaikeaksi, sillä monet kuljetusjärjestelmäpäätöksistä ovat päätyneet oikeuteen. Järjestelmät vaihtelevat kunnittain ja alueittain, jopa saman jätelaitoksen alueen sisällä.

Tällä hetkellä kunkin kunnan tai kunnallisen jätetoimialueen viranomaiset päättävät erilliskeräysvelvoitteet, siis sen, minkälaista jätettä kullakin kiinteistöllä on kerättävä ja kuinka tiuhaan astiat on tyhjennettävä. Velvoitteet vaihtelevat eri kunnissa. Jätteistä käytetään jopa eri termejä eri puolilla maata. Jos asukas muuttaa kunnasta toiseen, hän voi joutua opettelemaan uudet lajittelutavat.

Yhteisymmärrys vaikeaa

Jätelakityöryhmään kuuluu edustajia kaikista keskeisistä jätealan organisaatioista ja ministeriöistä. Jätealan toimijoilla on usein jopa täysin päinvastaiset näkemykset siitä, kuinka keskeisimmät kysymykset tulisi ratkaista. Onnistuuko työryhmä siis tekemään ihmeen ja pääsemään yhteisymmärrykseen kiistakysymyksistä vajaassa kuukaudessa?

Ryhmän varapuheenjohtajana toimiva Riitta Levinen ympäristöministeriöstä sanoo, että työryhmän työskentely on toiminut tilanne huomioiden hyvin.

”Voin antaa työryhmän jäsenille tunnustusta asioiden valmistelusta. Isoja asioita on kuitenkin paljon ja perinteiset näkemyserot nousevat tietysti esiin, ei siitä pääse mihinkään.”

Kiistanalaisten aiheiden lista on pitkä. Näyttää siltä, että kesäksi on tiedossa vielä tiiviisti töitä.

 

Vaikeita kysymyksiä

Jätelakityöryhmän tavoitteena on saada yhteinen mietintö valmisteltua esim. näistä teemoista:

 

  • Kuka järjestää yhdyskunta- ja pakkausjätteen keräyksen ja kierrätyksen? Entä kuka sen maksaa?
  • Määritelläänkö erilliskeräysvelvollisuudet laissa vai kunnan jätehuoltomääräyksissä? Kattavatko velvoitteet myös yritysten ja kaupan jätteet?
  • Minkä kokoisten kiinteistöjen tulee kerätä mitäkin jätteitä? Kuinka velvoitteista poiketaan?
  • Kuka päättää, kuka kuntavastuullisia jätteitä kuljettaa?
  • Kuinka hoidetaan jätehuollon neuvonta ja viestintä?
  • Miten tehostaa jätteiden lajittelua?
  • Miten jäteseurantaa tulisi digitalisoida?
  • Miten yhdyskunta- ja pakkausjätteen kierrätysasteet lasketaan jatkossa? Mitä se edellyttää raportoinnilta? Kuinka esimerkiksi kotikompostoinnin osuus lasketaan?

 

Kuva: Elina Saarinen. Pullojen palautus toimii Suomessa hyvin. Muu pakkausjätehuolto ja erityisesti yhdyskuntajätteen vastuukysymykset hiertävät jätelakityöryhmässä.

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin