Kestävämpää joulua

7.12.2015

JOULU

Joulu on suomalaisten tärkein vuotuisjuhla. Nykyinen joulu on peräisin 1800-luvun kaupungissa asuvien säätyläisten joulusta. Koti haluttiin koristella, joulukuusi tuotiin sisälle ja siihen hankittiin koristeet Saksasta. Kuusi sai tuolloin oksilleen myös kynttilät. Monet nykyiset jouluruuat ja leivonnaiset saivat paikkansa jo tuon ajan säätyläisjoulussa.

Joulupukki tuli kotiin antamaan lahjoja. Joulupukki tosin oli tuohon aikaan vielä ankara kasvattaja, sillä lasten tuli olla kilttejä koko vuoden, että lahjoja tuli jouluna. Maalliset joululaulut myös yleistyivät. 1950-luvulla joulu oli jo levinnyt kaikkiin yhteiskuntaluokkiin ja sen suosio vain kasvoi elintason noustessa.

Joulu on tällä hetkellä yltäkylläinen juhla, siihen kulutetaan noin 500 € jokaista suomalaista kohden. Joululla on myös kääntöpuoli: se on toisille kulutusjuhlan huipentuma, toisille piinaa, jota maksetaan pitkälle seuraavan vuoden puolelle. Ja on myös niitä, jotka eivät pysty ollenkaan viettämään joulua ainakaan sellaisena kuin se meille näyttäytyy mainoksissa ja mielikuvissa.

KESTÄVÄ

Sana kestävä viittaa kestävään kehitykseen. Gro Harlem Brundtlandin johtaman komission raportissa vuonna 1987 se määritellään kehitykseksi, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omia tarpeitaan. Meidän tulisi elää nyt niin, että myös seuraavat sukupolvet pystyisivät elämään maapallolla.

Jääkö seuraaville sukupolville mitään? Tarpeet ovat tällä hetkellä suunnattomat ja luonnonvarat hupenevat koko ajan. Tällä hetkellä tarvitaan jo 1,5 maapalloa ihmisten tarpeiden tyydyttämiseen.

Jos kaikilla maapallon ihmisillä olisi suomalaisten elintaso, tarvitsisimme jo noin 4 maapalloa. Suomi on tässäkin asiassa yksi maailman parhaista. Tosin rikkaiden arabimaiden elintasolla tarvittaisiin jo 12 maapalloa.

Suomalaiset käyttävät luonnonvaroja 40 000 kg asukasta kohden vuodessa. Tähän on laskettu tavaroiden ja palvelujen koko elinkaareen käytetyt luonnonvarat. Puhutaan materiaalijalanjäljestä. Kestävä käyttö olisi vain 8 000 kg asukasta kohden vuodessa.

Suomalaisten materiaalijalanjäljestä tekee suuren kylmä ilmastomme ja pitkät välimatkat. Silti voi sanoa, että me suomalaiset elämme jatkuvaa joulua. Yli miljardi ihmistä elää äärimmäisessä köyhyydessä eli alle eurolla päivässä ja vajaa 2,5 miljardia ihmistä 1,5 eurolla päivässä.

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ?

Kestävän kehityksen osa-alueet eli taloudellinen, ekologinen sekä sosiaalinen ja kulttuurinen kestävä kehitys on otettava huomioon niin paikallisesti kuin myös globaalisti. Usein taloutta pidetään kestävyyden ylläpitävänä tekijänä. Talous ei pysy kuitenkaan pidemmän päälle pystyssä ilman muita tekijöitä, joista tärkein on ekologinen kestävä kehitys eli luonnon huomioon ottaminen.

Liiallinen luonnonvarojen kulutus aiheuttaa seuraamuksia. Fossiilisten luonnonvarojen (mm. öljy ja kivihiili) käyttö aiheuttaa kasvihuoneilmiön eli ilmasto lämpenee. Seuraukset näkyvät kuivuutena ja aavikoitumisena, toisissa paikoissa taas tulvina ja hirmumyrskyinä.

Ylikulutus näkyy myös luonnon monimuotoisuuden vähenemisenä, tästä esimerkkinä viljelymaiden lisääminen sademetsien ekosysteemien kustannuksella.

Maapallon ihmisistä suurimman taakan kantavat köyhien maiden asukkaat, ja erityisesti näiden maiden heikommissa asemissa olevat eli naiset ja tytöt. Naiset vastaavat veden ja polttopuiden hausta, ruuanlaitosta ja usein myös viljelyksistä. Vettä ja puita voi joutua hakemaan aina vain kauempaa ja kauempaa.

Luonnonvarojen kohtuuton käyttö lisää myös jäteongelmia ja ilmansaasteita (esimerkiksi rikkipäästöt ja pienhiukkaset). Jätemäärät kasvattavat kaatopaikkoja, ja kaatopaikat tuottavat metaania, joka on hiilidioksidin ohella ilmaston lämpenemistä aiheuttava kaasu. Suomessa metaani saadaan kaatopaikoilta jo suurelta osin hyötykäyttöön, mutta useissa maissa se on vielä ongelma.

Kaatopaikat ovat myös terveyden kannalta vaarallisia paikkoja. Usein näkee kuvia, joissa köyhien maiden lapset työskentelevät kaatopaikalla.

KESTÄVÄMPI JOULU

Kestävä kehitys on myös sitä, että yksilö ottaa vastuun omista valinnoistaan. Tärkeää olisi kulutuksen vähentäminen tai kohtuullistaminen. Se voidaan toteuttaa ostotottumuksia muuttamalla. Ostetaan mieluummin laatua kuin määrää. Ehkä löydänkin tarvitsemani villapaidan kirpputorilta?

Lisäksi kannattaa seurata sähkö-, vesi- ja jätelaskuja. Voisinko säästää mahdollisesti energiaa ja vettä? Voisinko säästää lajittelemalla jätteet? Kävely, pyöräily ja kimppakyydit säästävät luonnonvaroja.  Voidaan suosia myös kotimaan matkailua. Myös asunnon neliömäärää voi miettiä – voisinko asua pienemmässä? Omat pieniltä tuntuvat säästöt ovat isommassa mittakaavassa suuria säästöjä.

Juhlana joulu on tunnelmallinen perheen juhla, jolloin annetaan lahjoja pyyteettömästi. Suomalaiset haluavat jouluna jakaa hyvää. Vuonna 2014 lahjoitettiin esimerkiksi Pelastusarmeijan joulupatoihin lähes miljoona euroa. Myös köyhien maiden lapsia muistettiin, suosituimmat eettiset lahjat liittyivät koulutukseen eli lahjoitettiin varoja ammatin hankkimiseen ja koulupukuun.

Annetaan oikealle joululle mahdollisuus – vietetään se vähemmällä kuluttamisella! <3

Anu Koskela 
neuvoja
Kainuun jätehuollon kuntayhtymä

LÄHTEET:

Joulu numeroiden valossa 2014. Tilastokeskus.

http://www.stat.fi/tup/kirjasto_tieto/joulutilastot_2014.html

Kestävän kehityksen osa-alueet. http://www.peda.net/veraja/jko/kipina/kipina/mita/osat

Naiset ja köyhyys. http://www.maailma.net/node/141292/1/9364

Sitra: http://www.sitra.fi/artikkelit/resurssiviisaus/materiaalijalanjalki-kertoo-luonnonvarojen-kokonaiskayton

Suomen YK-liitto. http://www.ykliitto.fi/yk70v/taloudellinen/eriarvoisuus

Uusi Ajantieto 1990. Tekijät: Karjalainen, Sirpa & Korhonen, Teppo & Lehtonen, J.U.E. WSOY. Porvoo.

Yhteinen käsitys. http://www.yhteinenkasitys.fi/kasite/kestava-elamantapa

Ympäristökasvatuksen käsikirja 2004. Toim. Cantell, Hannele. PS-kustannus. Juva.