Kehysriihi päätti alentaa kierrätysteollisuuden sähköveroluokkaa

Hallitus julkaisi vapun kynnyksellä pitkäksi venyneen puoliväli- ja kehysriihensä linjaukset.

Hallitus aikoo toteuttaa useita toimia, joilla suomalainen teollisuus siirtyy kohti kiertotaloutta.

Yhtenä keinona hallitus esittää, että kierrätysteollisuuden sähköveroluokkaa alennetaan.

Ilahtunut vastaanotto

Kierrätysalan yritykset ja etujärjestö ottivat tuoreeltaan hallituksen linjaukset ilahtuneina vastaan.

Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry kommentoi Twitterissä, että linjaus on hyvä:

”Sähköveron suuruudella on vaikutuksia sekä kierrätysteollisuuden kustannuksiin että kierrätysraaka-aineiden suhteelliseen kilpailuasemaan. Siksi on tärkeää, että kierrätysteollisuus pääsee samanarvoiseen asemaan muun teollisuuden kanssa.”

YTP ry:n toimitusjohtaja Otto Lehtipuu korosti päätöksen tärkeyttä:

”Pieni askel verotuksen kokonaisuudessa, mutta iso merkitys alan toimijoille.”

Lassila & Tikanojan yhteiskuntasuhdejohtaja Jorma Mikkonen kiitti Twitterissä hallituspuolueita hyvistä uutisista:

”Väliriihen hienoin uutinen oli se, että kierrätysteollisuuden sähköveroluokkaa tullaan alentamaan. Tällä on merkittävä vaikutus kierrätysalan toimintaedellytyksiin ja kiertotalouden kehittymiseen.”

Teollisuuden sivuvirrat eroon jätestatuksesta

Hallitus aikoo muutenkin toteuttaa valtioneuvoston huhtikuussa hyväksymää Suomen kiertotalouden strategista ohjelmaa.

Teollisuuden sivutuotevirtojen ja muovin kemialliseen kierrätykseen on tulossa teknologiapilotteja.

Hallitus toteaa, että materiaalikierrätykseen sopimattomien teollisuuden sivuvirtojen ja jätteiden energiasisällöt tullaan hyödyntämään.

Hallitus aikoo perustaa työryhmän kehittämään jätestatuksen päättymisen eli niin sanottujen end-of-waste-kriteerien kehittämistä. Tarvittaessa voitaisiin tehdä muutoksia lainsäädäntöön, jotta sivuvirtojen turvallinen hyödyntäminen helpottuisi.

Kiinnostava aloite on myös materiaalikiertoa tukeva, digitaalinen tuotepassi. Eurooppalaista mallia tästä odotetaan vielä tämän vuoden aikana.

Energia-alan kiertotaloussiirtymä vauhdittaakseen hallitus aikoo myös lisätä kaukolämpöjärjestelmien lämpöpumput teollisuuden sähköveroluokkaan, jotta hukkalämmön hyödyntämisestä tulisi houkuttelevampaa.

Kiertotalousosaamiseen hallitus aikoo satsata niin, että kiertotalouden opintoja tulee kaikille opintotasoille, erityisesti liiketaloustieteessä ja yrittäjyysopinnoissa.

Puoliväliriihi halusi parantaa Saaristomeren tilaa

Hallitus teki puoliväliriihessään päätöksen Saaristomeri-ohjelmasta ja sen korkean tason seurantaryhmästä.

Ohjelman tavoitteena on vähentää Saaristomeren valuma-alueen hajakuormitusta niin, että alue saadaan pois Itämeren suojelukomission (HELCOM) pahimpien kuormittajien hot spot -listalta viimeistään vuonna 2027. Ministeritasoinen seurantaryhmä tulee tarkkailemaan ja tukemaan ohjelman edistymistä.

Saaristomeri-ohjelman ensimmäiset toimet ovat jo käynnistyneet. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen johdolla on ryhdytty arvioimaan mahdollisuuksia hakea Saaristomeren valuma-alueen maatalouden kuormituksen poistoa hot spot -listalta nykytilanteessa. Arviointi valmistuu kesän 2021 alussa.

Hankkeen toisessa vaiheessa arvioidaan pullonkauloja, jotka haittaavat sovittujen toimenpiteiden toteuttamista. Hanke päätyy kesällä 2022, johon mennessä laaditaan tiekartta kuormituksen vähentämiseksi ja Saaristomeren maatalouskuormituksen poistamiseksi listalta vuoteen 2027 mennessä. Tiekartan toimia toteutetaan Saaristomeri-ohjelman seuraavissa vaiheissa.

Luontolahjani Suomelle -kampanja saa jatkoa

Hallitus turvasi puoliväliriihessään luonnonsuojelun rahoituksen korotetun tason seuraaviksi kahdeksi vuodeksi.

Valtio myös tuplaa yksityiset suojelualueet valtion mailla jatkamalla Luontolahjani Suomelle -kampanjaa, joka toteutettiin edellisen kerran Suomen 100-vuotisjuhlavuonna 2017. Tuolloin suojelualueita perustettiin yhteensä yli kolme tuhatta hehtaaria. Kunnat suojelivat lisäksi omia maitaan lähes kaksi tuhatta hehtaaria.

Luontolahjani Suomelle -kampanjan periaatteena on, että kun yksityinen omistaja siirtää arvokkaan luontokohteen suojeluun, siirretään Metsähallituksen luontoarvoiltaan arvokkaimmista alueista suojeluun vastaavankokoinen alue.

”Satsauksemme luonnonsuojeluun ovat välttämättömiä, koska luontokatoa ei ole Suomessakaan saatu pysäytettyä. Viimeksi Luontolahjani Suomelle -kampanja ylitti kaikki odotukset. Yhteisen luontomme turvaaminen on suomalaisille tärkeää”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.

Kuva: Jussi Toivonen/ Valtioneuvoston kanslia.