Kärkeen kemiallisessa kierrätyksessä

Suomalaisyritysten yhteishanke tuo demonstraatiovaiheeseen synteesikaasutusteknologiaan perustuvan laitoskonseptin, joka mahdollistaa muun muassa kemiallisen kierrätyksen.

Helen, Lassila & Tikanoja ja VTT ovat saaneet työ- ja elinkeinoministeriön myöntämän 7,9 miljoonan euron energiatuen kaupunkijalostamohankkeensa suunnitteluun ja toteutukseen.

Yritykset kehittävät synteesikaasutusteknologiaan pohjautuvaa konseptia, jossa kierrätykseen soveltumattomista jätteistä ja tähteistä jalostetaan uusiutuvia raaka-aineita liikennepolttoaineisiin ja jatkossa esimerkiksi kemianteollisuuteen.

Tukipäätöksen ansiosta VTT:n kehittämä ja Bioruukissa pilotoima synteesikaasutusteknologia voi edetä demonstraatiovaiheeseen. Seuraavaksi yhteistyökumppanit rakentavat Vuosaareen viiden megawatin Kaupunkijalostamon, jossa testataan teollisessa mittakaavassa teknologian toimivuutta ja kehitetään vientiin sopiva liiketoimintamalli.

Kymmenien miljoonien eurojen demolaitokselle energiatuki oli merkittävä vauhdittaja:
”Tämä antaa vahvan yhteiskunnallisen signaalin siitä, että tämän tyyppisiä kiertotaloushankkeita tarvitaan ja että olemme oikealla polulla. Nyt haemme lisää yhteistyökumppaneita, jotta pystymme kehittämään hanketta edelleen”, Helenin vastuullisuus- ja yhteiskuntasuhteiden johtaja Maiju Westergren toteaa.

Suomesta maailmalle

Kemiallisen kierrätyksen ja hiilenkierron ja -sidonnan ratkaisuille on maailmalla kysyntää. Kaupunkijalostamokumppanit uskovat, että suomalaisosaamisella on mahdollisuuksia ottaa näistä markkinoista osansa.

”Suomesta löytyy teknologista huippuosaamista kiertotalouden eri sektoreilta, tutkimusosaamista ja tukielementtejä, kuten TEM:in rahoitus osoittaa. Haluamme kehittää skaalattavan ja monistettavan konseptin”, Helenin tutkimus- ja kehityspäällikkö Jussi Uitto sanoo.

Helenin tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Itse demolaitos ei vielä haastetta ratkaise, mutta se avaa mahdollisuuksia uuden energia-aikakauden ratkaisuille:
”Teollisen mittakaavan tuotantolaitoksella, johon demonstraatiolaitos tähtää, on jo vaikutusta myös kaukolämmöntuotannon näkökulmasta”, Uitto näkee.

VTT on kehittänyt kaasutusta ja kaasun puhdistusta erilaisilla materiaalivirroilla jo kymmeniä vuosia. Nyt teknologia alkaa olla kypsää ja taloudellisesti kannattavaa myös pienemmässä kokoluokassa.

”Arvostamme ministeriön energiatukea. Ilman sitä hanke ei toteutuisi. Demonstraatiolaitos on olennainen vaihe teknologian kaupallistamisessa”, VTT:n tutkimuspäällikkö Antti Arasto toteaa ja jatkaa:
”On tärkeää, että hyviä ilmastoratkaisuja ja kestävää teknologiaa voidaan kokeilla ja kehittää Suomessa. Ympäristö kiittää, ja tietysti tässä synnytetään uusia vientituotteita maailman markkinoille. Ympäristökädenjäljen kautta Suomella voi olla huomattavasti kokoaan isompi vaikutus ympäristöön ja ilmastoon myös globaalisti.”

Muoville suljettu kierto?

Kaupunkijalostamo voi hyödyntää materiaalikierrätykseen hankalasti soveltuvia jätteitä ja tähteitä. Alkuvaiheessa demolaitos käyttää metsähaketta ja muita metsä- ja maatalouden tähdevirtoja, mutta jatkossa kaupunkijalostamo voisi hyödyntää myös esimerkiksi lietteitä tai jopa muovijätettä.
”Kierrätyslaitosten käsittelyrejektit soveltuisivat varmasti hyvin kaupunkijalostamoon. Kemiallinen kierrättäminen tarvitaan tukemaan mekaanisen kierrättämisen reittiä”, sanoo Lassila & Tikanojan kehitysjohtaja Jaakko Pajunen.

Lassila & Tikanojan tavoitteena on kasvattaa yhtiön hiilikädenjälkeä nopeammin kuin orgaanista liikevaihtoa. Tavoite ohjaa tutkimaan kaupunkijalostamon kaltaisia, hiiltä sitovia konsepteja.

Ensimmäisessä vaiheessa kaupunkijalostamo auttaa korvaamaan fossiilisia polttoaineita liikennepolttoaineissa, mutta jatkossa avautuu mahdollisuuksia myös pidempiin jalostusketjuihin ja hiilivetypohjaisiin lopputuotteisiin. Näin voisi valmistaa kemianteollisuuden raaka-aineita ja päästä jopa muovien suljettuihin kiertoihin.

”On tärkeää, että kemiallista kierrätystä tulkitaan lainsäädäntötasolla siten, että se edesauttaisi tällaisten ratkaisujen toteuttamista”, Pajunen korostaa.

Kemiallisen kierrätyksen arvoketjuja

Tukipäätöksen seurauksena projektissa käynnistyy tarkempi esisuunnitteluvaihe, joka tähtää investointipäätökseen vuoden loppuun mennessä. Demolaitoksen on tarkoitus nousta mahdollisimman pian niin, että päätös suuremmasta tuotantolaitoksesta voitaisiin tehdä jo neljän vuoden kuluessa.

Helen, L&T ja VTT kutsuvat toimijoita mukaan ”tekemään kertakäyttökulttuurista historiaa”.
”Tähän sopivat mitkä tahansa kumppanit, jotka pystyvät olemaan mukana rakentamassa kemiallisen kierrätyksen ja siitä syntyvien sivuvirtojen arvoketjuja”, Uitto kutsuu.

Hankekumppanit pohtivat myös, millaisella liiketoimintamallilla konseptia voisi viedä maailmalle. Yhteisyrityksen perustaminenkaan ei ole poissuljettua.
”Jos tässä ei tarvittaisi monia toimijoita yhdistäviä ekosysteemejä, ratkaisut olisivat niin selviä, että joku olisi jo tehnyt ne. Sopivien toimijoiden löytäminen mukaan on vähintään yhtä iso haaste kuin itse teknologian kehittäminen”, Arasto kiteyttää.

Kuva: Helen. Helen, VTT ja Lassila & Tikanoja haluavat tehdä Kaupunkijalostamosta vientituotteen, joka jalostaa kierrätykseen kelpaamattomista massoista uusia raaka-aineita niin, ettei ilmakehään pääse hiilidioksidia. Demolaitos nousee todennäköisesti Vuosaareen.