JLY: Rinnakkaispolton sijasta kierrätykseen

Esa Nummela JLY:stä puhui jätehuollon energiapäivillä marraskuussa 2013.
Facebooktwitterlinkedin

4.12.2013

Rinnakkaispolton on vähennyttävä, jos Suomi mielii saavuttaa 50 prosentin kierrätystavoitteen, näkee Jätelaitosyhdistys JLY ry.

JLY arvioi, että Suomi ei tule saavuttamaan tavoitteeksi asetettua 50 prosentin kierrätysastetta, ellei jätemateriaaleja ohjata nykyistä selvästi enemmän rinnakkaispolton sijasta kierrätykseen.

”Rinnakkaispolttoon ohjautuu nyt kaupan ja palvelutoiminnan hyvälaatuisia jätevirtoja, joiden kierrätyspotentiaali on suurin. Rinnakkaispoltosta pitäisi saada kasvava siivu materiaalia kierrätykseen”, sanoi JLY:n kehityspäällikkö Esa Nummela yhdistyksen organisoimilla Jätehuollon energiapäivillä Espoossa marraskuussa.

Nummelan mukaan lasi-, metalli- ja muovipakkausten erilliskeräystä pitäisi kaksinkertaistaa nykyisestä niin, että pakkausjätteiden kierrätysmäärä lisääntyisi 100 000 tonnia. Biojätteen erilliskeräystä pitäisi lisätä 150 000 tonnia nykymäärästä.

”Tilastoissa on iso palkki nimeltä muut erittelemättömät, joka sisältää enimmäkseen energiajakeita ja jätteenkäsittelyssä syntyviä rejektivirtoja. Näiden kierrätysprosentti pitäisi kolminkertaistaa. Ja nyt puhutaan vain yhdyskuntajätteistä, ei rakentamisen ja tuotantotoiminnan jätteistä. Tässä olisi tilaa innovaatioille ja ekojalostamoille, mutta kuten [työ- ja elinkeinoministeriön osastopäällikkö] Esa Härmälä avajaispuheenvuorossaan totesi, on katsottava, mikä ympäristövaikutuksiltaan ja talouden kannalta on järkevää haja-asutetussa maassa”, Nummela sanoi.

Minne menevät yritysjätteet?

JLY ennustaa Suomen joutuvan turvautumaan sekajätteen vientiin ulkomaiden polttolaitoksiin vielä pitkään, koska Suomen oma jätteenpolttokapasiteetti ei riitä varsinkaan elinkeinoelämän yhdyskuntajätteille.

JLY:n laskelman mukaan vuonna 2016 vientiä tarvitaan vielä noin 200 000 tonnille yhdyskuntajätettä, joka pitää saada pois kaatopaikkakäsittelystä.

JLY:n laskelma perustuu siihen, että yhdyskuntajätteen määrän kasvu jatkuu nykytrendin mukaista 1,5 prosentin vuositahtia. Silloin vuonna 2020 Suomessa syntyisi jo kolmisen miljoonaa tonnia yhdyskuntajätettä vuodessa.

Suomeen on rakentumassa 10–11 suuren jätevoimalan verkosto. Tavoitteena on, että vuonna 2016 yhteensä 1,1 tai 1,2 miljoonaa yhdyskuntajätetonnia hyödynnettäisiin energiana, eivätkä jätteet enää menisi kaatopaikoille.

Nyt käynnissä olevien seitsemän jätteenpoltto- ja -kaasutuslaitoksen yhteenlaskettu kapasiteetti on noin 900 000 tonnia.

JLY on huolissaan siitä, riittääkö jätteen energiakäyttökapasiteetti tulevaisuudessa niille elinkeinoelämän jätteille, joita ei voi enää sijoittaa kaatopaikalle.

Ekokemin energiaratkaisujen kehityspäällikkö Antti Kokko näkee, että Suomi pärjää 10—11 suuren jätevoimalan verkostolla, jos sitä täydennetään hajautetuilla ratkaisuilla.

Kokko laskee, että elinkeinoelämän vastuulla on noin 1,1 miljoonaa tonnia yhdyskuntajätettä. Kokko uskoo päinvastoin kuin JLY ennusteessaan, että rinnakkaispoltto tulee supistumisen sijasta lisääntymään.

”Rinnakkaispolttopuolella on olemassa valtavasti kapasiteettia. Rinnakkaispoltto tulee varmasti kasvamaan, mutta kuinka paljon, sitä ei kukaan tiedä. Yritysten kilpailukykyä ja kannattavuutta kasvattaville paikallisille ratkaisuille on aina tilaa”, hän summasi.

Tilannepäivitys jätevoimalaverkoston rakennusvaiheesta on luettavissa Uusiouutisten sähköisestä uutiskirjeestä Verkkoviestistä, numerosta 20/2013.

Facebooktwitterlinkedin