Jätettä miltei 600 kiloa per nenä

Yhdyskuntajätettä syntyi 596 kiloa per suomalainen vuonna 2020.

Tilastokeskuksen joulukuussa 2021 julkistamasta jätetilastosta käy ilmi, että jätemäärä on kasvanut 31 kiloa per henkilö edellisvuodesta.

Vielä 2010-luvun alussa jätemäärä oli noin 500 kiloa asukasta kohden.

Yhdyskuntajätteiden määrä kasvoi myös absoluuttisesti eli tonnimäärissä mitattuna. Vuonna 2020 kokonaisjätemäärä oli 3 296 157 tonnia. Vuonna 2019 määrä oli 3 122 705 tonnia.

Yhdyskuntajätemäärä on siis kasvanut vuodessa noin 173 000 tonnia, eli viidellä prosentilla.

Jätetilaston perusteella ei voi tehdä suoria johtopäätöksiä siitä, että suomalaiset kotitaloudet olisivat viime vuonna tuottaneet roimasti aiempaa enemmän jätettä.

Jätetilastossa yhdyskuntajätteeksi luetaan nimittäin asumisessa syntyvien jätteiden lisäksi niihin rinnastettavat kaupan, teollisuuden ja palveluiden jätteet, kuten toimistojen ja ruokaloiden jätemäärät.

Suomen ympäristökeskus epäili vuonna 2020, että yhdyskuntajätteen määrä on kasvanut hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnassa eikä kotitalouksissa. Tähän viittaa SYKEn seuranta, jonka mukaan kotitalousjätteiden määrät ovat muuttuneet vain vähän.

Sekajäteastiasta jäte joutuu polttoon

Jätetilasto antaa sekä hyviä että huonoja uutisia.

Jätemäärien kasvu on huolestuttava uutinen, etenkin kun huomioi, että vuosi 2020 oli ensimmäinen koronapandemiavuosi.

Sekajätemäärä on kasvanut vuodessa yli 120 000 tonnia.

Sekajäteastiaan joutunutta jätettä on vaikea pelastaa enää materiaalikierrätykseen. Vain noin 17 000 tonnia sekajätteestä saatiin ohjattua vielä kompostointiin tai mädätykseen taikka kierrätettyä materiaalina.

Sekajätteen joukossa on yhä hyvin paljon etenkin biojätettä, joka olisi voitu lajitella erikseen ja kompostoida tai mädättää liikennepolttoaineiksi ja kierrätysravinteiksi.

Suomessakin on ajoittain keskusteltu siitä, pitäisikö jätteenpolttolaitosten eteen rakentaa mekaanisia lajittelu- ja kierrätyslaitoksia. Niissä sekajätteen joukosta voisi vielä onkia kierrätettävää materiaalia.

Esimerkiksi valtakunnallisen jätesuunnitelman päivitystyössä arvioitiin, että suomalaiseen jätehuoltoinfrastruktuuriin täytyisi tehdä uusia laitoksia ja palveluja satojen miljoonien eurojen edestä. Suomeen tarvittaisiin esimerkiksi uutta erottelu-, lajittelu- ja kierrätyslaitosinfraa.

Jätteiden energiahyödyntämisen aste nousi vuonna 2020 hieman, 58 prosenttiin. Edellisvuonna se oli 55,6 prosenttia.

Kaatopaikalle menee enää 0,5 prosenttia yhdyskuntajätteestä.

Kierrätystavoitteeseen ei päästy

Huono uutinen on sekin, että yhdyskuntajätteen kierrätysaste ei yrityksistä huolimatta ole kasvanut. Päin vastoin, se on laskusuunnassa.

Yhdyskuntajätteestä kierrätettiin materiaalina noin 42 prosenttia (tarkkaan ottaen 41,58 prosenttia). Vielä vuonna 2019 kierrätysaste oli 43 prosenttia.

EU:n uusien kierrätysasteen laskentasääntöjen ennakointi on saattanut jo vaikuttaa siihen, että kierrätysaste on aavistuksen pudonnut.

Joka tapauksessa tuore kierrätysastetieto on pettymys. Valtakunnallisessa jätesuunnitelmassaan Suomi asetti tavoitteeksi, että yhdyskuntajätteen kierrätysasteen olisi pitänyt olla 50 prosenttia vuonna 2020. Tästä jäätiin siis selvästi.

Suomen pitäisi saada yhdyskuntajätteestään kierrätettyä materiaalina vuonna 2025 jo 55 prosenttia, ja sen jälkeen kierrätysasteen pitäisi parantua viisi prosenttiyksikköä aina viiden vuoden välein.

Viimeisten jätetilastojen valossa tavoite on erittäin vaikea saavuttaa. Suomen kierrätysaste on pysytellyt hieman yli 40 prosentin tuntumassa vuosikausia siitä huolimatta, että jätelainsäädäntöä on muutettu 2000-luvulla jo kahdesti.

Viimeisimmän jätelain kokonaisuudistuksen toimenpiteet eivät vielä ole ehtineet vaikuttaa tuoreimpaan jätetilastoon.

Jätemäärän yleisen kasvun vuoksi kierrätyksen absoluuttinen määrä on Suomessa kuitenkin kasvanut. Kierrätykseen toimitettiin vuonna 2020 tonnimääräisesti enemmän jätettä kuin vuonna 2019.

Erilliskeräys koheni

Hyvä uutinen on, että yhä suurempi osa jätteestä saadaan erilliskerättyä talteen sellaisina jätevirtoina, että ne soveltuvat kierrätykseen, kompostointiin ja mädätykseen.

Suomalaiset siis lajittelevat jätteensä entistä ahkerammin eivätkä kaikki kierrätyskelpoiset jätteet joudu enää sekajäteastiaan.

Erilliskerätyn jätteen määrä kasvoi edellisvuodesta melkein 94 000 tonnia.

Suomalaiset ovat tilaston perusteella innostuneet lajittelemaan etenkin muovijätteitä. Erilliskerätyn muovijätteen määrä on noussut miltei 20 000 tonnia edellisvuodesta. Tilastokeskus kuitenkin huomauttaa, että tiedot tarkentuvat myöhemmin, kun pakkausjätetiedot ovat valmistuneet.

Nyt voidaan kuitenkin jo sanoa, että erilliskeräys on kohentunut etenkin paperi- ja kartonkijätteessä, jonka määrä kasvoi vajaalla kymmenellä prosentilla edellisvuodesta.

Myös biojätettä erilliskerättiin kuusi prosenttia aiempaa enemmän.

Esimerkiksi Circwaste-hankkeessa Keski-Suomessa, Pohjois- ja Etelä-Karjalassa ja Lounais-Suomessa toteutetut lajittelukokeilut ovat vähentäneet sekajätteen määrää ja ohjanneet jätteitä kierrätykseen.

Teksti: Elina Saarinen

Kuviot: Tilastokeskus, Jätetilastot 2020

Kuva: Tero Pajukallio. Salpakierron LATE-lajittelulaitos tehostaa kierrätystä Lahdessa.