Jätetään kuukausi luonnolle

Malesialainen kierrätys- ja ympäristöalan asiantuntija, tohtori L. C. Theng, on julkaissut avoimen kirjeen maailman johtajille.

Theng toivoo kirjeen ja sen sanoman tavoittavan erityisesti kehittyneiden maiden pääministerit ja johtajat, kuten Iso-Britannian koronasta selvinneen pääministeri Boris Johnsonin, YK:n pääsihteeri António Guterresin ja Suomen pääministeri Sanna Marinin.

Tässä Thengin kirjeen pääkohdat suomennettuna:

335 päivää vuodessa voisi olla ihmiskunnan tulevaisuuden uusi normaali.

Koko maailma on kärsinyt COVID-19-pandemian seurauksista hyvin lyhyen ajan sisällä. Lähes koko maailma pysähtyi: Päivittäiset toimet keskeytettiin, liikkumista maiden välillä rajoitettiin, kaupungit sulkeutuivat ja miljardit ihmiset pysyttelivät kodeissaan.

Tämän sulun aikana media on raportoinut, kuinka luonto on elpynyt ympäri maailmaa. Ilman laatu on parantunut, samoin veden laatu, jopa otsoniaukko on pienentynyt.

Ihmisen toimettomuuden hyvät vaikutukset näkyvät luonnossa hyvin nopeasti. Heti kun ihmiskunnan toimet laitettiin tauolle, luonto löysi oman tapansa parantaa ja hoitaa vahingoittuneita ympäristöjä. Koko maailmassa käynnistyi ympäristön tilan parantumisprosesseja, jollaisia emme ole nähneet ihmisen historian aikana.

Ihmiskunta on vuosikymmeniä korostanut ympäristönsuojelun tärkeyttä, kestävää kehitystä ja hiilipäästöjen vähentämistä, mutta valitettavasti juuri mitään ei ole saatu aikaan.

On ironista, että kun pysäytimme ihmiskunnan normaalit toimet, ympäristö alkoi jo muutamassa kuukaudessa osoittaa merkittäviä elpymisen merkkejä. Ihmiskunta ei ole pystynyt saamaan vastaavaa vaikutusta aikaiseksi kaikista ponnisteluistaan huolimatta. Paranemisprosessi on luonnollinen ja tapahtuu ilman tekoälyä, korkean teknologian keksintöjä ja ihmisen puuttumista.

Näyttää siltä, että luonto hyötyisi eniten, kun ihmiskunta vain jättäisi sen rauhaan. Jätettäisiin hetkeksi kaikki hyörinä.

Ehdotan, että tulevaisuudessa ihmiskunnan taloudellisen toimeliaisuuden aika rajattaisiin 335 päivään vuodessa. Loput 30 päivää jätetään luonnon toipumiselle.

Ihmisten pitäisi käyttää viisauttaan luonnon ja elämän suojelemiseen ja ylläpitämiseen, mutta siinä olemme surkeasti epäonnistuneet. Olemme ylimielisyydessämme tuhonneet maapalloa ja ahneuksissamme ryöstäneet luonnonvaroja.

COVID-19-pandemia osoittaa, että ihmiskunnan täytyisi elää rinnatusten luonnon kanssa. Meidän on valmistauduttava elämään pandemian jälkeisessä yhteiskunnassa.

Juuri nyt ihmiskunnalla on ainutlaatuinen tilaisuus muuttaa toimintaansa ja välttää se, että ympäristön tila alkaa taas heiketä. Nyt on se hetki, kun päättäjät voivat tehdä tärkeän valinnan alkaa suojella luontoa ja ympäristöämme.

Päättäjät, antakaa talouden pyöriä ja ihmiskunnan taloudellisten aktiviteettien jatkua normaalisti aina 335 päivää vuodessa, mutta jättäkää yhtenäinen 30 päivän kausi luonnolle. Tämän kuukauden aikana järvet, joet, meret, ilma, metsät ja luonnon ekosysteemit ehtivät elpyä.

Tämän 30 päivän sulkukauden tulisi muistuttaa pandemian aikana käyttöön otettujen rajoitusten kautta: Ihmisten tulisi pysytellä kotosalla, välttää matkustelua niin työn kuin turismin takia, minimoida kaupankäynti ja vähentää täksi ajaksi rakentamista, kaivostoimintaa, metsä- ja paperiteollisuutta, jopa maataloutta.

Idea voi kuulostaa monista naurettavalta, etenkin niiden korvissa, joiden oma talous on kärsinyt pandemiasta. Siitä huolimatta uskon, että tulevaisuuden äärimmäiset haasteet ovat voitettavissa ainoastaan äärimmäisillä strategioilla.

Toisin kuin pandemian aiheuttama pakotettu ja äkillinen yhteiskunnan ja talouden sulkeminen, luonnon hyväksi tehty vapaaehtoinen sulku tuskin aiheuttaa yhtä vakavia taloudellisia tappioita yksinkertaisesti siitä syystä, että se tehtäisiin suunnitelmallisesti.

Todennäköisesti talouden hiljentäminen 30 päiväksi olisi yhteiskunnille edullisempaa kuin nykymallin kustannukset. Jos jatketaan nykyisellä bisnes-as-usual-mallilla, joudumme jatkuvasti paikkaamaan luonnon saastumisen aiheuttamia vahinkoja yhä suuremmilla ja suuremmilla summilla.

Unohdetaan siis perinteinen kalenterimme, joka on täynnä 365 päivänä vuodesta, ja otetaan talousvuotemme perusteeksi 335-päiväinen vuosi. Tehdään tästä ihmiskunnan uusi normaali.

Päättäjiltä tarvitaan rohkeita päätöksiä. Ehkä tämä muutos ei tapahdu yhdessä yössä, mutta ehkä jo 2030 tai 2040. Nyt on aika aloittaa suunnittelu.

Entä karkausvuoden ekstrapäivä, mihin se käytetään? No, mitä itse haluaisit tehdä ylimääräisellä päivällä elämässäsi?

Tohtori Theng Lee Chong,

thenglc@gmail.com