Jätesuunnitelma nojaa dataan

BIOS-tutkimusyksikön Siirtymäpolitiikan kojelauta -teos
Facebooktwitterlinkedin

Ehdotus uudeksi valtakunnalliseksi jäte­suunnitelmaksi on nyt lausuntokierroksella. Suunnitelma korostaa, että luotettava ja kattava tieto on edellytys laadukkaalle jätehuollolle.

Suomi haluaa nostaa jätteiden kierrätysasteen vähintään EU-tavoitteiden tasolle. Tavoitteen saavuttamista tukevat data ja digitalisaatio.

Uusi valtakunnallinen jätesuunnitelma Kierrätyksestä kiertotalouteen linjaa vision vuoteen 2030 ja listaa toimenpiteet tavoitetilaan pääsemiseksi vuoteen 2027 asti. Valtakunnallinen jätesuunnitelma eli tuttavallisemmin Valtsu kattaa koko Suomen Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Ehdotusta voi kommentoida osoitteessa lausuntopalvelu.fi. Lausuntoja voi antaa 19. marraskuuta saakka.

 

Päivitetään etuajassa

Suomi joutui uuden jätesuunnitelman laadintaan vähän yllättäen, sillä nykyisen jätesuunnitelman olisi pitänyt olla voimassa vielä vuoteen 2023 saakka.

EU on kuitenkin uudistanut jäte­direktiivejään osana kiertotalouden toimintasuunnitelmaa, mikä synnytti tarpeen päivittää jätesuunnitelmaa aiottua aikaisemmin. Uusi valtakunnallinen jätesuunnitelma on myös EU:n EAKR-rahoituksen perusteena.

Jäte- ja kiertotalousalan toimijat ovat olleet tiiviisti päivitystyössä mukana.

Jätesuunnitelman työstämiseen ovat osallistuneet paitsi ympäristöministeriön asettaman jätealan yhteistyöryhmän jäsenet, myös Circwaste-hankkeen alueellisten tilaisuuksien sekä ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen vetämien työpajojen osanottajat. Myös suunnitelman vastuutahot ovat päässeet kommentoimaan.

 

Kierrätys ei ole kohentunut toivotusti

Suomen ympäristökeskus SYKE on seurannut nykyisen jätesuunnitelman tavoitteiden toteutumista.

SYKEn koordinoima EU:n Life IP -rahoitettu Circwaste-hanke on edistänyt kiertotaloutta ja toteuttanut valtakunnallista jätesuunnitelmaa vuodesta 2016 lähtien.

SYKEn tutkija Tiina Karppinen esitteli Circwaste-hankkeen väliaikatuloksia Kiertotalouden kirittäjät -webinaarissa syyskuun lopussa.

”Valtakunnallisesti ei ole näkyvissä kierrätysasteen riittävän nopeaa kasvua. Positiivista kuitenkin on se, että olemme havainneet paikallista laskua kotitalousjätteen määrissä.”

Circwaste-hankkeen kokeilut ja pilotit ovat antaneet lupaavia tuloksia.

Esimerkiksi Keski-Suomessa, Pohjois- ja Etelä-Karjalassa ja Lounais-Suomessa toteutetut lajittelukokeilut ovat vähentäneet sekajätteen määrää ja ohjanneet jätteitä kierrätykseen. Hävikkiruokakokeiluissa on saatu jaettua yli 400 000 kiloa hävikkiruokaa käyttöön.

”Circwaste-hanke on tuonut paikallisia oppeja ja parhaita käytäntöjä sekä valtakunnallisen päätöksenteon että paikallisen jätesuunnittelun tueksi. Olemme myös tehostaneet alueellista jäteseurantaa ja osoittaneet, että se on mahdollista”, Karppinen kertoo.

 

Digitalisaatiosta tukea

Edellisen, vuoteen 2023 ulottuneen jätesuunnitelman tavoite- ja toimenpidelistaan on päivitystyössä tullut muutoksia.

Tärkeimpänä uusi jätesuunnitelma korostaa digitalisaatiota ja tietojärjestelmien roolia tavoitteiden saavuttamisessa. Myös toimijoiden välinen yhteistyö korostuu.

”Jätealan toimijat ovat toivoneet, että jätetietoa olisi paremmin saatavilla ja että tieto olisi laadukasta ja luotettavaa. Tieto auttaa kaikkien painopistealueiden tavoitteisiin pääsyä ja myös seurantaa”, sanoo ympäristöministeriön neuvotteleva virkamies Sirje Stén.

Lähivuosina onkin tarkoitus muun muassa kehittää jäte- ja tuotetietojärjestelmää, jätteen koostumustutkimuksia sekä luoda valtakunnallinen ominaisjätemäärien vertailupalvelu.

Kaavoitus- ja rakentamislaki on parhaillaan uudistumassa. Samassa yhteydessä on tarkoitus luoda digitaalinen rakennus- ja purkumateriaalitietokanta. Se edistäisi kiertotalousmarkkinoita ja purkukartoituksen tekoa.

Lisäksi otetaan käyttöön siirtoasiakirjatietojen rekisteri sekä jäte- ja tuotetietopalvelu sekä uusitaan kansallinen jäteluokitus.

Laadukas tietopohja mahdollistaisi jatkossa esimerkiksi alueellisten kierrätystavoitteiden asettamisen ja toimialakohtaisen jäteseurannan.

 

Biojäte kiertoon

Uusi jätesuunnitelma asettaa tavoitteet yhdyskuntajätteisiin, pakkaus­jätteisiin, biohajoaviin jätteisiin, rakentamisen jätteisiin sekä sähkö- ja elektroniikkalaiteromuun liittyen ja kertakäyttömuovituotteiden vähentämiseen.

Yhdyskuntajätteestä on tavoitteena kierrättää 57 prosenttia vuoteen 2027 mennessä.

Pakkausjätteen kierrätys on tarkoitus nostaa vähintään pakkausjätedirektiivin edellyttämälle tasolle.

Kertakäyttömuovituotteiden käyttöä vähennetään pysyvästi.

Kaikesta yhdyskuntajätteen sisältämästä biojätteestä on tarkoitus kierrättää 65 prosenttia vuonna 2027. Ruokahävikki puolitetaan vuoteen 2030 mennessä.

Valtsu asettaa tavoitteita myös kierrätysraaka-aineista valmistettujen lannoitevalmisteiden käytölle. Niillä halutaan korvata neitseellisiä lannoitevalmisteita.

Sähkö- ja elektroniikkalaitteille toivotaan lisää uudelleenkäyttöä. Romu pitäisi saada pois sekajätteestä ja kierrätettyä niin, että laitteiden sisältämät arvokkaat materiaalit ja kriittiset raaka-aineet saadaan talteen ja toisaalta vaaralliset aineet poistettua kierrosta.

Rakentamis- ja purkujätteelle asetettu kierrätystavoite on direktiivin mukaisesti 70 prosenttia.

 

Vero-ohjausta

Tavoitteiden saavuttamiseksi on asetettu runsaasti toimenpiteitä. Ne sitovat valtiohallintoa.

Ympäristöministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö ohjaavat työtä, jossa luodaan tärkeimmille purkumateriaaleille kierrätyssuunnitelmat. Näitä ovat betoni, purkupuu sekä kipsilevy, ikkunalasi ja vuorivilla.

Rakennusalan jätemääriä vähentää myös suunnitteilla oleva neitseellisen maa-aineksen kaivuvero.

Puhdistamolietteiden hyötykäytöstä on tarkoitus tehdä tiekartta Ruotsin malliin.

”Valtiohallinnon toimin ei voi yksin päästä näihin tavoitteisiin. Toivomme, että kaikki toimijat pyrkivät samoihin tavoitteisiin omilla tavoillaan”, Stén rohkaisee.

Uusi jätelaki edellyttää, että tavoitteiden edistymistä seurataan. Jos niihin ei näytetä pääsevän, on otettava käyttöön uusia ohjauskeinoja.

Valtsuun onkin väläytelty muutamia mahdollisia keinoja.

Tulevaisuudessa harkittaviksi voisivat tulla esimerkiksi jäteveron muutokset, uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen kannustava hintaoh­jaus sekä uudet neuvontavelvoitteet.

 

Kymmenen tavoitetta

Uudessa jätesuunnitelmassa on visio vuodelle 2030:

  1. Materiaalitehokas tuotanto ja kulutus säästävät luonnonvaroja sekä hillitsevät ilmastonmuutosta.
  2. Jätteen määrä on vähentynyt nykyisestä. Uudelleenkäyttö ja kierrätys ovat nousseet uudelle tasolle.
  3. Laadukas jätehuolto on osa kestävää kiertotaloutta.
  4. Kierrätysmarkkinat toimivat hyvin. Uudelleenkäytön ja kierrätyksen myötä syntyy uusia työpaikkoja.
  5. Kierrätysmateriaaleista saadaan talteen myös pieninä pitoisuuksina esiintyviä arvokkaita raaka-aineita.
  6. Materiaalikierrot ovat haitattomia ja tuotannossa käytetään yhä vähemmän vaarallisia aineita.
  7. Alan toimijoiden yhteistyö edistää laadukkaita materiaalikiertoja.
  8. Luotettava ja kattava tieto tukee kiertotaloutta. Tieto on hyödynnettävissä digitaalisesti.
  9. Jätealalla on laadukasta tutkimusta sekä kokeilutoimintaa ja jäteosaaminen on korkealla tasolla.
  10. Lainsäädäntö tukee kiertotalouden innovaatioita ja toimintaedellytyksiä.

 

Kuva: Elina Saarinen. BIOS-tutkimusyksikön Siirtymäpolitiikan kojelauta -teos havainnollisti ympäristöön liittyvää dataa Helsinki Biennaalissa.

Facebooktwitterlinkedin