Jätelaitokset: Yli 700 000 tonnia jätettä uhkaa jäädä vaille osoitetta

Hankintalakiin ja jätelakiin kaavaillut muutokset herättävät huolta kuntien jätelaitoksissa ja näiden asiakaskunnassa.

6.10.2016

Hankintalakiin suunniteltu muutos estäisi elinkeinoelämää käyttämästä kuntien jätelaitosten tuottamia kierrätys- ja hyödyntämispalveluja.

EU-direktiivissä on rajattu kunnan sidosyksikön markkinaehtoisten palvelujen tarjoamisen rajaksi 20 % liikevaihdosta. Valtioneuvoston esityksessä raja on paljon tiukempi, 5 %, ja kattosumma 500 000 euroa. Jätelaitokset epäilevät, että lakimuutos estäisi etenkin pienten ja keskisuurten yritysten jätehuoltopalvelut jätelaitosten lajitteluasemilla ja jätekeskuksissa.

Jätelakiin kaavailtu muutos taas rajaisi julkisten palvelujen tuottajat kuntien jätehuoltopalveluiden ulkopuolelle. Rajaus koskisi esimerkiksi terveyskeskusten, julkisen hallinnon ja koulujen jätteitä. Muutos estäisi myös kuntien kiinteistöjä käyttämästä oman kunnan jätehuoltopalveluja.

Lisäksi hankintalaki ja jätelaki yhdessä estäisivät joissain tilanteissa myös ns. toissijaisella vastuulla tuotetut jätehuoltopalvelut elinkeinoelämälle. Toissijainen vastuu tarkoittaa kunnille säädettyä velvoitetta ottaa vastaan elinkeinoelämän jätettä, jolle ei löydy yksityiseltä sektorilta vastaanottajaa.

Jätelaitokset pelkäävät muutosten nostavan kustannuksia ja jättävän etenkin pienyrittäjät, pienteollisuuden toimijat ja maatilat pulaan jätteidensä kanssa.

Jätelaitosyhdistys ry laskee, että jos lakimuutokset toteutuvat, satoja tuhansia tonneja jätettä uhkaa jäädä vaille hyödyntämisosoitetta.

”Lakimuutosten myötä käsittelykapasiteetin ulkopuolelle jäisi yli 700 000 tonnia julkisten palvelujen yhdyskuntajätettä ja elinkeinoelämän jätteitä vuoden aikana. Suomeen pitäisi rakentaa rinnakkaista kierrätys- ja hyödyntämisinfrastruktuuria samalla, kun kuntien nykyinen infrastruktuuri jäisi vajaakäytölle. Toisena ja todennäköisenä vaihtoehtona olisi kuljettaa jätettä ulkomaille. Muutokset lisäisivät kustannuksia ja ympäristölle aiheutuvaa kuormitusta, sanoo Jätelaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Riku Eksymä.

”En tiedä, minne muualle viedä”

Päijät-Hämeen Jätehuolto laskee, että jätekeskuksen porteilta jouduttaisiin käännyttämään pois noin 15 000 kuorma-autollista ja noin 26 000 peräkärryllistä jätettä. Esimerkiksi Lahden jäteasema Pillerillä asioivista noin 21% on yrityksiä.

”Tuon yritystoimintani jätteet aina tänne Pillerille peräkärryllä ja pakettiautolla. En osaa sanoa, mihin muualle veisin jätteet, jos niitä ei saisi tuoda tänne, en tiedä mitään muuta paikkaa”, sanoo rakennusyrittäjä Iisakki Salmi. Hän epäilee, että lakimuutos voisi jopa pakottaa hänet luopumaan kylpyhuoneiden purkutoiminnasta kokonaan.

Lakeuden Etappi puolestaan palvelee yli tuhatta yritysasiakasta, jotka ovat pääosin pk- tai mikroyrityksiä.

Eräs näistä on Remonttialan yritys Kontiomaa. Kontiomaan toimitusjohtaja Antti Säilä pelkää, millaisia vaikutuksia jätekeskusten porttien sulkeutumisesta olisi ympäristölle.

”Jotenkin pelkään, että siinä palataan vanhaan malliin, että kaivurikuski kaivaa maahan ison montun tontin perälle, ja sinne ympätään kaikki kertyvä rakennusjäte.”

Neitseellistä kiviainesta kaatopaikkapeittoon

Lounais-Suomen Jätehuollossa (LSJH) suuri osa markkinaehtoisista palveluista on jo eriytetty Ekoparterit Turku Oy:hyn. LSJH:n markkinaehtoiset tulot kertyvät pääosin lievästi pilaantuneiden maiden ja yritysjätteen käsittelylaitosten rejektien vastaanotosta sekä hyödyntämisestä kaatopaikkojen sulkemisessa.

Jatkossa LSJH joutuisi käyttämään sulkemisrakenteissa ostosoraa ja neitseellisiä maa-aineksia. Samaan aikaan yritysten pitäisi löytää asianmukainen kaatopaikka muualta.

Ympäristöministeriö on perustanut työryhmän tarkastelemaan sidosyksiköiden asemaa jätehuollossa ja ehdotettujen lakimuutosten vaikutuksia.

Yksityisiä jätehuoltoyrityksiä edustava Ympäristöteollisuus ja -palvelut ry on pitänyt lakimuutoksia tervetulleina.

Lue lisää aiheesta: Uusiouutiset 5/16: Hankintalakiesitys kärjistää jätehuoltoalaa