Jätehuolto siirtyy kaatopaikoilta kentille

29.1.2015

Jätevoimaloiden valmistuminen ja vuoden päässä odottava orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto ovat jo ehtineet muuttaa jätelaitosten toimintaa radikaalisti.

”Jätehuolto on siirtynyt kaatopaikoilta kentille”, tiivistää HSY:n käyttöpäällikkö Jukka Salmela.

Esimerkiksi HSY:n käsiteltäväksi tulee vuosittain Vantaan Energian jätevoimalasta yli 60 000 tonnia pohjatuhkaa eli kuonaa ja noin 5 500 tonnia kattilatuhkaa.

Savukaasujen puhdistusjätteen eli lentotuhkan tai APC-jätteen Vantaan Energia toimittaa Ekokemille.

HSY on aloittanut Rosk’n Rollin kanssa tutkimushankkeen löytääkseen ympäristön kannalta kestävän tavan käsitellä polton lopputuotteet ja edistääkseen kuonien materiaalihyödyntämistä. Kuonia on käsitelty Suomen Erityisjätteen tekniikalla. Ensi kesälle HSY suunnittelee vielä suurempaa, kentällä tehtävää esikäsittelykoetta kuonien ikäännytyksestä.

”70 000 tonnia kuonaa on aika paljon. Se vaatii paljon kenttälogistiikalta ja siltä, miten varastointia ja esikäsittelyä kannattaa yhdistää. Jätteenkäsittely on muuttunut olennaisesti. Pitää löytää esimerkiksi järkeviä koneurakoita, joissa pystytään yhdistämään asioita kokonaisuuksiksi”, Salmela sanoo.

HSY on rakentanut seitsemän hehtaarin kuonakentän käsittelyä varten.

”Olemme vielä oppipoikia kuonankäsittelyssä. Haluaisimme tutkia, josko pystyisimme saamaan kotimaisen metalliteollisuuden hyödynnettäväksi kuonan ei-magneettisia metalleja. Metallien vieminen merikonteissa olisi aika iso ruljanssi”, Salmela jatkaa.

Kuonan mineraaliosan käyttö kasvualustoissa neitseellisen kiviaineksen korvikkeena on kiinnostava tulevaisuuden tutkimuskohde.

HSY:llä on runsaasti käyttökohteita kuonista saataville materiaaleille myös omalla Ämmässuon alueellaan, vaikka materiaalit ylittäisivät jatkossakin Mara-asetuksen raja-arvot ulkopuolista rakentamiskäyttöä rajoittaen.

12 hehtaarin kaatopaikan sulku-urakkaan voi käyttää muotoiluun jopa puoli miljoonaa tonnia kuonia ja lievästi pilaantuneita maita. HSY tutkii myös, voisiko kuonia käyttää Ämmässuon laajennusrakenteiden tiivis- ja pintarakenteissa. Kuonan 0-2 millimetrin kokoista mineraalifraktiota voisi ehkä hyödyntää tuhkan stabiloinnissa ja vähentää sillä sementin määrää.

Stabilointi itse vai muilta?

HSY on aloittanut myös tuhkien stabilointikokeet. Ämmässuolle on rakentunut Salmelan mukaan ”kallis mutta turvallinen” rakenne vaarallisten jätteiden sijoitusalueeksi. Luvitettua tilavuutta on kaikkiaan 120 000 kuutiota, josta nyt on valmistunut alle 50 000 kuutiota.

Säiliöauto puhaltaa pneumaattisesti vaarallisen tuhkan siiloihin, joista se kuljetetaan sekoitusasemalle. Andamentin Oy:n koelaitteisto on käytössä vuoden. HSY:n tavoitteena on, että konsepti olisi valmis vuonna 2016.

HSY miettii nyt, tekeekö se jatkossa stabiloinnin itse vai ostaako se sen palveluna ulkopuolelta.

”Puolen vuoden kokemusten perusteella voin sanoa, että ei kannata keskittyä vain kuonan tai tuhkan käsittelytekniikkaan vaan vastaanoton, varastoinnin ja esikäsittelyn yhdistämiseen kokonaisuudeksi”, Salmela kertoo.